Mikä on Landau-reaktio ja miten sitä arvioidaan?

· 3.9.2018

Landau-reaktio, eli symmetrinen ketjureaktio, on yksi monista reflekseistä, jotka ilmenevät vauvan elämän ensimmäisinä kuukausina. Se on yksi reflekseistä, jotka osoittavat lapsen hermoston toimivan oikein.

Tässä artikkelissa tarkastelemme lähemmin, mikä on Landau-reaktio ja millaisia sen ominaisuudet ovat, sekä käymme läpi, mitä muita refleksejä ilmenee vauvan ensimmäisten elinkuukausien aikana.

Kuten muutkin refleksit, Landau-reaktio on automaattinen reaktio ärsykkeeseen. Refleksit ovat vaistomaisia ​​toimintoja kehossamme. Refleksit kulkeutuvat DNA:ssamme, ja niiden päätehtävänä on auttaa meitä sopeutumaan ympäröivään maailmaan, jonka kanssa olemme vuorovaikutuksessa.

On olemassa ensisijaisia ​​refleksejä, kuten haukottelu, aivastelu tai silmien räpyttely, jotka ovat meille synnynnäisiä, sekä toissijaisia refleksejä, jotka opitaan elämän aikana.

Landau-reaktion arvioimiseksi vauva nostetaan ilmaan vaakatasossa, vatsan alta kannatellen. Landaussa lapsi ojentaa vartalonsa ja raajansa ja nostaa päätään.

Mikä on Landau-reaktio?

Usein näihin liikkeisiin yhdistyy myös polvien ja kyynärpäiden taivutus. Vauva pyrkii näiden toimintojen avulla vastustamaan painovoiman vaikutusta, katsoen samalla eteenpäin ja etsien visuaalista kiintopistettä.

Refleksit voivat olla ensisijaisia, joiden kanssa synnyimme, tai toissijaisia, joita opimme ajan myötä.

Landau-reaktio ja sen ominaisuudet

  • Landau-reaktio alkaa näkyä noin 3-4 kuukauden ikäisellä lapsella. Monien tutkijoiden mielestä reaktio kestää vain lapsen ensimmäisen ikävuoden ajan, mutta jotkut asiantuntijat uskovat sen päättyvän vasta lapsen täyttäessä kaksi vuotta.
  • Landau-reaktio on yhdistelmä toonista labyrinttiheijastetta, toonista niskaheijastetta ja visuaalisia refleksejä.
  • Vauvan kehittäessä tahdonalaisia ja tietoisia liikkeitä, tämä refleksi himmenee.
  • On suositeltavaa, että erikoislääkäri tekee edellä mainitun testin kahdesta syystä. Ensinnäkin ammattilainen kykenee arvioimaan vauvan reaktioita oikein. Toiseksi, jos et pysty hallitsemaan vauvan liikkeitä, hän saattaa pudota tai kärsiä jostain äkillisestä tai ikätasoonsa nähden sopimattomasta liikkeestä.

Mitä Landau-reaktion puuttuminen tarkoittaa?

Landau-reaktion puuttuminen voi viitata vauvan motoristen taitojen heikkouteen, jolloin hänen motorisia kykyjään on harjoitettava. Reaktion puuttuminen voi myös merkitä viivettä lapsen henkisessä kypsymisessä.

Lääkärit tutkivat näiden refleksien esiintymistä jo varhaisessa vaiheessa vauvojen elämää. Tämä arviointi ei ole vain määrällinen, vaan myös laadullinen, eli refleksin läsnäolon tarkkailun lisäksi myös sen toteuttamistapaa tutkitaan.

Jos odotettu reaktio ei synny, voi olla kyseessä jonkinlainen puutostila, ja heikko liike saattaa viitata lihasten heikkouteen. Äärimmäisen voimakas reaktio sen sijaan voi johtua vieroitusoireyhtymästä. Jos reaktio on epäsymmetrinen, voi olla kyse esimerkiksi klavikulaarisista, eli solisluuhun liittyvistä, vaurioista.

Muut toissijaiset refleksit

Landau-reaktio ei ole ainoa vauvan ensimmäisinä elinkuukausina syntyvä refleksi. Muina tärkeimpinä reflekseinä voimme nimetä seuraavat:

Mikä on Landau-reaktio?

  • Käsien ja jalkojen tarttumisheijaste: Vauva sulkee nyrkkinsä sormesi tai minkä tahansa häntä lähestyvän esineen ympärille.
  • Kävelyheijaste: Vauva yrittää kävellä, kun hänen jalkansa koskettavat kovaa pintaa.
  • Selkärankaheijaste: Kun vauva asetetaan kasvot alaspäin ja häntä taputetaan tai silitetään jommallekummalle puolelle selkärankaa, lapsi kääntyy siihen suuntaan, johon häntä kosketetaan.
  • Vatsaheijaste: Kuten selkärankaheijaste, mutta vauvan kasvot ovat ylöspäin. Selkärangan sijasta ärsytetään vatsan aluetta, minkä tulisi aiheuttaa vartalon kääntymisen.
  • Raahautumisheijaste: Kun vauva asetetaan kasvot alaspäin, hänen tulisi yrittää siirtää jalkojaan ryömiäkseen. Tämä refleksi tapahtuu normaalisti ennen kuin vauva saavuttaa ryömimisvaiheen.
  • Ryömimisheijaste: Tapahtuu, kun edellä mainittu refleksi on riittävän kehittynyt. Vauva asetetaan vatsalleen kovalle pinnalle, joka tarjoaa hänelle mahdollisuuden tukea itseään. Lapsi reagoi välittömästi ja asettaa itsensä ryömimisasentoon. Tämä refleksi ilmenee noin 6-7 kuukauden iässä ja säilyy siihen asti, kunnes lapsi alkaa kävellä.
  • Sormen oikaisuheijaste: Kun vauvan nyrkin ollessa kiinni, lapsen kättä silitetään hellästi pikkurillistä ranteeseen, nyrkki aukeaa. Tämä tekniikka voi olla erittäin hyödyllinen silloin, kun vauva halutaan saada vapauttamaan jotain, minkä hän on ottanut luvatta haltuunsa.