Ihmislämmön merkitys tehohoidossa oleville vauvoille

 

Keskoset ovat herkkiä ja hauraita. Nämä pienet ihmiset ovat syntyneet ennenaikaisesti ja tarvitsevat tehohoitoa kasvaakseen ja pysyäkseen terveinä. Usein tämä tarkoittaa, että vastasyntynyt on erotettava vanhemmistaan, sillä hän joutuu viettämään tuntikausia yksin keskoskaapissa.

Pieni keskonen tarvitsee jatkuvaa lääketieteellistä hoitoa elimistönsä kehityksen varmistamiseksi. Fyysisen puolen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös lapsen emotionaaliseen terveyteen.

On luonnollista, että keskosen vanhemmat haluaisivat viettää 24 tuntia vuorokaudessa pienen lapsensa seurassa. Eri syistä – joista monet ovat vanhemmista riippumattomia – johtuen tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Tämän emotionaalisen tarpeen tyydyttäminen olisi kuitenkin erittäin tärkeää vauvan kasvun ja terveyden kannalta.

“Katso, kuinka pieni olen, ja kuvittele, kuinka suureksi voin kasvaa.”

– Tuntematon

Ihmislämmön merkitys tehohoidossa oleville vauvoille

Hoitoa, jossa vauva asetetaan vanhemman rinnalle iho ihoa vasten, kutsutaan kenguruhoidoksi. Hoitomuoto on lähtöisin Kolumbian Bogotasta, missä se keksittiin sattumalta vuonna 1979 lastenlääkäri Edgar Reyn ja Hector Martinezin toimesta.

Ihmislämmön merkitys tehohoidossa oleville vauvoille

San Juan de Dios Hospital -sairaalassa oli pulaa keskoslasten hoidossa käytettävistä välineistä, joten äitejä pyydettiin lämmittämään lapsiaan pitelemällä näitä sylissä iho ihoa vasten – samalla tavalla kuin kengurut kantavat omia poikasiaan. Nopeasti huomattiin, että pienten vauvojen vointi parani huomattavasti tämän hoitomuodon ansiosta.

Tutkimukset ovat osoittaneet vastasyntyneen ja vanhemman ihokontaktista olevan lukuisia hyötyjä. Esimerkkeinä mainittakoon vauvojen infektioiden väheneminen, ensimmäisen elinvuoden aikana tarvittavan sairaalahoidon väheneminen, äidin hormonitoiminnan tukeminen ja näin imetyksen aloituksen helpottuminen ja jopa vauvakuolleisuuden väheneminen. Suomessa kenguruhoitoa on käytetty monissa sairaaloissa jo 20 vuoden ajan.

Vauva ei voi koskaan saada liikaa rakkautta

Keskosena syntyneet vauvat tarvitsevat paljon rakkautta. Niinäkin hetkinä, jolloin hänen vanhempansa eivät voi olla hänen lähellään, keskonen tarvitsee ihmisen lämpöä rauhoittamaan ja lohduttamaan itseään. Joissakin maissa sairaaloiden vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastoilla työskentelee vapaaehtoisia, jotka tarjoavat keskosille tätä lämpöä ja turvaa, kun lapsen vanhemmat eivät syystä tai toisesta pysty olemaan paikalla.

Yksi hyvä esimerkki on Kanadan Winnipegissä sijaitseva Saint Bonifacen sairaala, jossa kehitettiin Baby Cuddler -ohjelma, jonka puitteissa vapaaehtoiset työntekijät viettävät tunteja tuudittaen pieniä keskosvauvoja. Heidän omistautumisensa tarjoaa vauvoille sen inhimillisen kosketuksen, jota he tarvitsevat pysyäkseen vahvoina.

Ihmislämmön merkitys tehohoidossa oleville vauvoille

Ohjelman vaikutukset ovat olleet uskomattomia, ja yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita osallistumaan sen toimintaan. Vauvat tarvitsevat rakkautta syntymähetkestään alkaen, ja nämä vapaaehtoiset haluavat osaltaan edistää näiden pienten ihmisten hyvinvointia tämän herkän vaiheen aikana.

Toisinaan vapaaehtoisten rooli on erityisen tärkeä

Yllä olevan luettuasi saatat ihmetellä, missä pienten vauvojen vanhemmat ovat, jos kerran heidän hoitamiseensa tarvitaan vapaaehtoisia työntekijöitä. Yleensä selitys on niinkin yksinkertainen, että vanhemmat tarvitsevat taukoja lapsen hoitamisesta levätäkseen tai esimerkiksi hoitaakseen perheen muita lapsia.

Olemassa on myös valitettavia tapauksia, joissa vanhemmat eivät pysty hoitamaan vauvaa esimerkiksi sairauden tai kuoleman vuoksi. Tuore äiti saattaa esimerkiksi kärsiä synnytyksen jälkeisistä komplikaatioista ja tarvita näin itsekin lääketieteellistä hoitoa. Monissa tapauksissa toinen vanhempi pystyy edelleen viettämään aikaa keskoslapsen kanssa, mutta aina näin ei valitettavasti ole.

Vauva tarvitsee ihokontaktia syntymästään lähtien, ja keskosten kohdalla tämä tarve on entistäkin suurempi. Olipa syy mikä tahansa, näiden lasten äitinsä kohdussa viettämä aika on normaalia ja toivottua lyhyempi. Kosketus ja läheisyys tarjoaa keskosille heidän tarvitsemaansa turvaa – niin fyysistä kuin emotionaalistakin.

Saint Bonifacen sairaalassa on helppo nähdä, ketkä vauvat ovat saaneet vapaaehtoisten työntekijöiden rakastavaa huomiota. Heidän nukkumistottumuksensa ovat paremmat ja he kehittyvät paremmin kuin vauvat, jotka eivät ole saaneet osakseen samaa huomiota.

  • Smith, J.R. (2012). Comforting touch in the very preterm hospitalized infant: An integrative review. Advances in Neonatal Care, 12(6), 349-365. Review of various interventions involving touch used in very preterm infants hospitalized in the Neonatal Intensive Care Unit.
  • Morelius, E., Ortenstrand, A., Theodorsson, E., & Frostell, A. (2015). A randomised trial of continuous skin-to-skin contact after preterm birth and the effects on salivary cortisol, parental stress, depression, and breastfeeding. Early Human Development, 91(1), 63-70. Study examining the effect of continuous skin-to-skin contact on salivary cortisol, parental stress, parental depression, and breastfeeding.