Imetyksen hyödyt ja haitat
Kuten kaikki tiedämme, rintaruokinta on erittäin merkittävä asia vauvan terveyden kannalta, ja siten äidin päätös siitä, imettääkö hän vain ei, on erittäin tärkeä. Suomessa on yleistä, että vauvaa imetetään, ja vieläpä pitkään, mutta monissa muissa maissa rintaruokinta ei ole yhtä itsestäänselvä tai suosittu valinta. Tänään listaamme tärkeimmät imetyksen hyödyt ja haitat niille tuleville äideille, jotka vielä harkitsevat, haluavatko imettää omaa lastaan.
Imetyksen hyödyt ja haitat
Aivan kuten kaikilla muillakin asioilla, myös imetyksellä on puolesta- ja vastaanpuhujansa. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee, että lasta täysimetetään kuuden kuukauden ajan ja rintaruokitaan kahden vuoden ikään saakka. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön ravitsemustoimikunta suosittelee samoin täysimetystä mielellään kuuden, mutta vähintään neljän kuukauden ajan.
“Äidinrakkaus on aina upeaa, mutta se muuttuu suurenmoiseksi, kun siihen yhdistyy ihailu rakastettua vauvaa kohtaan. ”
– Angel Ganivet
Täysimetys tarkoittaa, että vauvaa ruokitaan rintamaidolla, minkä lisäksi hänelle annetaan vain tarpeelliset vitamiinivalmisteet ja lääkkeet. Äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi ensimmäisten kuuden kuukauden ajan useimmille normaalipainoisina syntyneille lapsille.
Imetyksen hyödyt
Imetyksestä on hyötyä sekä lapselle että äidille. Rintaruokinnan ja äidinmaidon suurimpia etuja ovat seuraavat:
- Rintamaito on parasta ravintoa vauvalle. Äidinmaito sisältää kaikki lapsen kasvuun ja kehitykseen tarvitsemat ravintoaineet, vitamiinit ja hivenaineet.
- Rintamaito parantaa lapsen vastustuskykyä. Rintamaito sisältää monia vauvan kehityksen kannalta välttämättömiä suoja-aineita. Imetyksen sanotaan auttavan ehkäisemään esimerkiksi korva- ja hengitystietulehduksia ja ripulia.
- Rintamaito on ravitsevaa ruokaa, joka parantaa ruoansulatusta. Imetettävillä vauvoilla on vähemmän ruoansulatusongelmia kuin heillä, jotka eivät nauti äidinmaitoa.
- Imetys vähentää aikuisiän valtimotautien riskiä. Tutkimusten mukaan lapsena imetettyjen henkilöiden kolesterolitasot ovat aikuisiässä matalampia kuin niiden, joita ei ole imetetty.
- Rintamaidon maku vaihtelee. Äidin syömä ruoka vaikuttaa rintamaidon makuun, ja näin vauva pääsee jo pienenä kosketuksiin erilaisten makujen kanssa.
- Eräiden tutkimusten mukaan imetettävät vauvat kasvavat muita älykkäämmiksi. On havaittu, että lapset, joita on ruokittu äidinmaidolla, ovat pärjänneet paremmin mittauksissa kuin äidinmaidonkorviketta nauttineet vauvat.
- Imettäminen hyödyttää myös äitiä. Rintaruokinta nopeuttaa äidin toipumista synnytyksestä, edistää synnytyselinten palautumista ja auttaa painonhallinnassa. Imettämisellä on havaittu olevan myös pitkäaikaisia terveyttä edistäviä ominaisuuksia, kuten pienempi riski osteoporoosiin ja tiettyihin syöpiin sairastumiseen.
- Imettäminen vahvistaa äidin ja lapsen välistä sidettä. Imetys edistää äidin ja lapsen luonnollista kiinteää yhteyttä.
Imetyksen haitat
Vaikka imetyksen hyödyt ovatkin moninaiset, voi rintaruokinta myös hankaloittaa tuoren äidin elämää muutamilla tavoin:
- Imettäminen voi olla epämukavaa ja jopa kivuliasta. On tavallista, että äiti tuntee epämukavuutta tai arkuutta imetyksen alussa, mutta kova kipu ei ole normaalia. Kipu voi johtu esimerkiksi vauvan huonosta imuotteesta, vauvan kireästä kielijänteestä, rintatulehduksesta tai maitotiehyiden tukkeumasta.
- Äidin tulee huolehtia terveellisestä ruokavaliosta. Imettävän äidin ruokavalio on ratkaiseva asia sekä äidin itsensä että vauvan terveyden kannalta, ja äiti tarvitseekin erilaisia ravintoaineita optimaalisen terveydentilan ylläpitämiseksi. Imetyksen aikana tulee myös välttää tiettyjä ruokia, kuten runsaasti elohopeaa sisältävää kalaa.
- Imettäminen vaikuttaa äidin aikatauluihin. Pieni lapsi tarvitsee ravintoa säännöllisesti ja usein, mikä vaikuttaa myös imettävän äidin aikatauluihin. Luonnollisesti äiti voi kerätä maitoa talteen etukäteen, jos hän tietää olevansa poissa lapsen luota hieman pidemmän aikaa.
Kuten yllä kuvataan, imetyksestä on runsaasti hyötyjä sekä äidille että lapselle, mutta siihen liittyy myös joitakin äidin elämää hankaloittavia aspekteja. On jokaisen äidin oma päätös, imettääkö hän lastaan vai ei, mutta kuten jo aikaisemmin mainitsimme, vauvaa suositellaan täysimetettävän vähintään neljän kuukauden ajan, koska imetyksen hyödyt ovat kiistattomat.
Nykyään markkinoilla on onneksi hyviä äidinmaidonkorvikkeita, jotka sisältävät kaikki vauvan terveeseen kasvuun ja kehitykseen tarvitsemat ravinteet. Nämä tuotteet ovat hyvä vaihtoehto niille äideille, jotka eivät halua ja pysty imettämään lastaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Jost T., Lacroix C., Braegger C., Chassard C., Impact of human milk bacteria and oligosaccharides on neonatal gut microbiota establishment and gut health. Nutr Rev, 2015. 73 (7): 426-37.
- Plaza Díaz J., Fontana L., Gil A., Human milk oligosaccharides and immune system develpment. Nutrients, 2018.
- May PA., Hasken JM., Blankeship J., Marais AS., et al., Breastfeeding and maternal alcohol use: prevalence and effects on child outcomes and fetal alcohol spectrum disorders. Reprod Toxicol, 2016.