Synnytyksen jälkeisen ihokontaktin tärkeys

25 tammikuu, 2020
Vastasyntyneen uuteen ja pelottavaan maailmaan totuttelua voidaan helpottaa vanhemman ja lapsen välisellä ihokontaktilla.

Synnytyksen jälkeisen ihokontaktin tärkeys tunnetaan tänä päivänä hyvin, ja Suomessa se pyritäänkin aloittamaan välittömästi lapsen syntymän jälkeen, kunhan tätä on ensin hieman pyyhitty ja kuivattu. Ihokontaktilla tarkoitetaan sitä, että paljas tai vaippoihin puettu vauva asetetaan vanhemman rinnalle, iho ihoa vasten.

Sen sijaan, että vastasyntynyt kylvetettäisiin, mitattaisiin ja puettaisiin, nykyään hänet pyritään palauttamaan vanhempansa – yleensä äitinsä – syliin mahdollisiman nopeasti synnytyksen jälkeen. Tavoite on, että vauva saa viettää ainakin ensimmäisen elintuntinsa äitinsä rintaan nojaten.

Ihokontakti ja sen erittämä oksitosiini rakentavat suhdetta lapsen ja vanhemman välille, minkä vuoksi myös toisen vanhemman olisi hyvä saada olla ihokontaktissa vauvan kanssa mahdollisimman pian tämän syntymän jälkeen. Onneksi tämäkin on nykyään mahdollista monessa sairaalassa.

Uuteen ja pelottavaan maailmaan totuttelua voidaan helpottaa tällaisella vanhemman ja lapsen välisellä ihokontaktilla. Vanhempansa rinnalla vastasyntynyt saa omassa tahdissaan totutella maailmaan, herätellä refleksejään ja reagoida ympäristön ärsykkeisiin.

Luonnollisesti joissain tapauksissa lapsi tarvitsee erityistä lääketieteellistä hoitoa välittömästi syntymänsä jälkeen, jolloin tällaista ihokontaktia ei voida järjestää.

Kenguruhoidon historia

Synnytyksen jälkeisen ihokontaktin tärkeys

Hoitoa, jossa vauva asetetaan vanhemman rinnalle iho ihoa vasten, kutsutaan myös kenguruhoidoksi. Hoitomuoto on lähtöisin Kolumbian Bogotasta, missä se keksittiin sattumalta vuonna 1979 lastenlääkäri Edgar Reyn ja Hector Martinezin toimesta.

San Juan de Dios Hospital -sairaalassa oli pulaa keskoslasten hoidossa käytettävistä välineistä, joten äitejä pyydettiin lämmittämään lapsiaan pitelemällä näitä sylissä iho ihoa vasten – samalla tavalla kuin kengurut kantavat omia poikasiaan. Nopeasti huomattiin, että pienten vauvojen vointi parani huomattavasti hoitomuodon ansiosta.

“Hoidossa kalleimmat toimenpiteet eivät välttämättä ole tehokkaimpia. Äidin keho on paras kone, joka on koskaan suunniteltu. Se tarjoaa ravitsemuksen, lämmön, glukoosin, aivojen kehityksen, optimismin ja terveyden minimaalisin kustannuksin.”

– Tohtori Nils Bergman

Tutkimukset ovat osoittaneet vastasyntyneen ja vanhemman ihokontaktista olevan lukuisia hyötyjä. Esimerkkeinä mainittakoon vauvojen infektioiden väheneminen, ensimmäisen elinvuoden aikana tarvittavan sairaalahoidon väheneminen, äidin hormonitoiminnan tukeminen ja näin imetyksen aloituksen helpottuminen ja jopa vauvakuolleisuuden väheneminen.

Läpi ihmisen historian äidit ovat tarjonneet vastasyntyneille suojaa, lämpöä, sosiaalisia ärsykkeitä ja ravitsemusta. Modernit käytännöt kuitenkin johtivat siihen, että lapsi alettiin erottaa äidistään välittömästi syntymänsä jälkeen. Onneksi tänä päivänä ollaan palaamassa luonnollisempiin metodeihin, joissa vastasyntynyt saa viettää aikaa vanhempiensa iholla välittömästi syntymänsä jälkeen.

Synnytyksen jälkeisen ihokontaktin hyödyt

Tutkimusten mukaan ihokontaktilla on monia positiivisia vaikutuksia pieneen lapseen. Paljon kertoo jo se, että nykyään kenguruhoitoa käytetään myös lääketieteellisenä menetelmänä keskosten hoidossa.

Ihokontakti on tärkeää muun muassa seuraavista syistä:

  • Vastasyntyneen on helpompi sopeutua uuteen ympäristöönsä, ja hän saa rauhassa totutella maailmaan, herätellä refleksejään ja reagoida ärsykkeisiin.
  • Ihokosketuksessa erittyvä oksitosiini rauhoittaa sekä vauvaa että vanhempaa ja vähentää kipuherkkyyttä. Vauva on rauhallisempi ja itkee vähemmän, minkä lisäksi hänen hengityksensä ja sydämenlyöntinsä tasoittuvat. Lisäksi oksitosiini stimuloi kasvua ja parantumista.
  • Ihokontakti tasoittaa vauvan lämmönsäätelyä ja verensokeritasapainoa.
  • Olemalla vanhemman iholla, vastasyntynyt saa iholleen kodin bakteerikannan, mikä vahvistaa hänen immuunisuojaansa.
  • Oksitosiini auttaa myös äitiä maidontuotannon aloittamisessa ja kohdun supistelussa, mikä taas nopeuttaa synnytyksestä toipumista. Ihokontakti sekä äidin ihon ja äidinmaidon tuoksu stimuloivat myös vauvan imemisrefleksiä.
  • Vanhemman ja lapsen välinen side vahvistuu vauvan ollessa vanhemman lähellä. Tämä koskee paitsi synnyttänyttä äitiä, myös toista vanhempaa ja sisaruksia.
Synnytyksen jälkeisen ihokontaktin tärkeys

Vastasyntyneen äidistään erottamisen vaikutukset

Vastasyntyneen liian aikainen erottaminen äidistään tuo mukanaan joukon negatiivisia vaikutuksia:

  • Vaikeuttaa vauvan ja vanhemman välisen siteen muodostumista. Lapsi oppii tunnistamaan äitinsä tuoksun hitaammin.
  • Hidastaa syntymän aiheuttamasta stressistä toipumista.
  • Lisää vastasyntyneen aineenvaihdunnan sopeutumiseen tarvittavaa energiaa ja hidastaa sopeutumisprosessia. Äidistä erottaminen vaikeuttaa vauvan lämmönsäätelyä ja aiheuttaa verisuonten supistumista, mikä johtaa suurempaa glukoosin kulutukseen ja asidoosiin.
  • Saa vauvan nukkumaan vähemmän ja itkemään enemmän.
  • Tekee imetyksen aloittamisesta vaikeampaa.

Eläinkunnassa suurin osa emostaan erotetuista ja myöhemmin palautetuista pennuista hylätään. Joidenkin eläinten keskuudessa emo saattaa jopa tappaa tällaiset pennut. Vaikka seuraukset ovat ihmisillä huomattavasti vähemmän dramaattisia, ne kannattaa ottaa vakavasti.

Ihmisäidit odottavat yhdeksän kuukautta lapsensa tapaamista, odottaen rakkauden ja ylpeyden aallon pyyhkäisevän ylitseen tämän syntymän hetkellä. Valitettavasti liian monessa maassa äiti joutuukin kohtaamaan synnytyksen jälkeen lapsestaan erottamisen. On aivan liian yleistä, että äiti joutuu odottamaan saadakseen pidellä lastaan sylissään ja viettääkseen aikaa tämän kanssa. On helppo ymmärtää, kuinka turhauttavaa ja masentavaa tämä on.

Tämän lisäksi syntymä on stressaava prosessi lapselle, joka tarvitsee aikaa siitä toipuakseen. Tätä varten hän tarvitsee vanhempiaan. Tutut äänet, kuten äidin sydämenlyönnit, rauhoittavat vauvaa ja saavat tämän tuntemaan olonsa turvalliseksi. Siksi emme voi sivuuttaa tai aliarvioida tekniikkaa, joka on niin yksinkertainen ja ilmainen ja josta on niin paljon hyötyjä sekä äidille että lapselle.

  • A Gp, Aguayo Maldonado J, Sánchez Pinuaga M. (n.d.).Contacto piel con piel inmediato para recién nacidos a término. Mesa redonda. Hospital Universitari De Tarragona “Joan XXIII”.
  • Gómez Papí A, Baiges Nogués M, Marca Gutiérrez A, Batiste Fernández M, Nieto Jurado A, Closa Monasterolo R. (1998). Método canguro en sala de partos en recién nacidos a término. Medicina Fetal Y Neonatología.48(6).
  • Cochrane. https://www.cochrane.org. [ONLINE].; 2019 [CITED 1 2 2019. Available from: https://www.cochrane.org/es/cd003519/contacto-piel-piel-temprano-para-las-madres-y-sus-recien-nacidos-sanos