4 harjoitusta, jotka auttavat vauvaa kannattelemaan päätään
Vastasyntynyt ei pysty kannattelemaan ja nostamaan päätään, koska hänen niskalihaksensa eivät ole vielä kehittyneet. Viimeistään neljän viikon iässä vauva pystyy nostamaan päätään maatessaan vatsallaan ja yhdeksän viikon iässä pitelemään päätään ylhäällä samassa asennossa. 1–3,5 kuukauden iässä lapsi pystyy jo kannattelemaan päätään, kun hänet autetaan istumaan käsistä vetäen, ja useimmat nelikuiset eivät enää tarvitse lainkaan tukea päänsä kannatteluun. Vanhemmat voivat sisällyttää arkeen erilaisia lihaksia vahvistavia ja kehittäviä harjoituksia, jotka auttavat vauvaa kannattelemaan päätään, mutta niissä on aina huomioitava lapsen kehitys ja kypsyys, eikä lapsen terveyttä saa vaarantaa aloittamalla harjoittelu liian aikaisessa vaiheessa.
4 harjoitusta, jotka auttavat vauvaa kannattelemaan päätään
1. Vatsalla makuu
Yksinkertainen vatsalla makuu on ensimmäisiä harjoituksia, joilla vahvistetaan vauvan lihaksia. Lapsi tulee viettämään tässä asennossa runsaasti aikaa lapsuutensa varrella, mutta erityisen tärkeää se on ensimmäisten elinviikkojen ja -kuukausien aikana. Tässä asennossa vauvan on jännitettävä selkä- ja lannelihaksiaan nostaakseen päätään lattiasta. Koska lapsi vuorotellen jännittää ja rentouttaa lihaksensa, hänen on hyvä maata esimerkiksi matolla tai viltillä, jotta hänen kasvonsa eivät vahingossa kolahda kovaan lattiaan.
2. Käsien liikuttelu
Käsien liikkeitä voidaan työstää joko vauvan maatessa selällään tai vatsallaan. Harjoittelu kannattaa aloittaa helpommasta variaatiosta, eli lapsen maatessa selällään. Harjoituksessa vanhempi ottaa vauvaa käsistä kiinni ja liikuttaa käsiään rauhallisesti eri suuntiin – ylös, alas ja sivuille. Lapsen käsistä ei tule vetää niin, että tämän yläruumis nousee lattiasta.
Haastavammassa variaatiossa vauva makaa vatsallaan esimerkiksi ohut tyyny rinnan alla tukemassa. Myös tässä vaihtoehdossa vanhempi liikuttelee lapsen käsiä hitaasti eri suuntiin, mutta ei kuitenkaan taaksepäin vetäen.
3. Huomion vangitseva esine
Tässä harjoituksessa hyödynnetään mitä tahansa lapsen huomion kiinnittävää esinettä, kuten värikästä lelua, palloa tai vaikkapa hedelmää. Esinettä pidellään noin 15–20 senttimetrin päässä vauvan kasvoista niin, että vauva ei aivan ylety siihen. Vanhempi voi liikuttaa esinettä oikealta vasemmalle, ylhäältä alas tai esimerkiksi ympyrässä. Tavoitteena on, että vauva seuraa esinettä katseellaan, liikuttaa päätään ja stimuloi niskan ja ylävartalon lihaksiaan. Se, että lapsi kurkottaa käsillään tarttuakseen esineeseen, kehittää myös hänen hartia- ja selkälihaksiaan.
4. Istumaan nousu
Noin kolmen kuukauden iässä vauva voi alkaa osallistua hieman haastavampiin harjoituksiin. Tässä yksinkertaisessa harjoituksessa lapsi makaa selällään esimerkiksi maton päällä. Vanhempi tarttuu häntä molemmista käsistä ja auttaa häntä rauhallisesti ja tasaisesti kohti istuma-asentoa. Kaikkea työtä ei kannata tehdä lapsen puolesta, vaan tarkoitus on, että hän käyttää omia lihaksiaan ylös noustakseen. Kun vauvan yläruumis on noussut lattiasta, hänet autetaan varovasti takaisin makuuasentoon.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Rescatado de la página web Healthy Children. (2009). https://www.healthychildren.org/Spanish/ages-stages/baby/Paginas/Newborn-Reflexes.aspx
- Walker SP, Chang SM, Vera-Hernández M y Grantham-McGregor S. (2011). La estimulación infantil temprana beneficia la competencia del adulto y reduce el comportamiento violento. https://www.sap.org.ar/docs/publicaciones/archivosarg/2011/v109n4a22.pdf