Valikoiva syöminen varhaislapsuudessa
Erilaiset syömiseen liittyvät ongelmat ja vaikeudet ovat hyvin yleisiä lasten keskuudessa. Useimmiten nämä liittyvät tiettyihin ruoka-aineisiin ja vastahakoisuuteen tiettyjä ruokia kohtaan. Joissakin tapauksissa ruoan torjumisesta tulee laajempi ongelma, jolloin lapsi rajoittaa ruoan nauttimisen hyvin pieneen ryhmään eri ruokia. Tällainen valikoiva syöminen aiheuttaa sen, että lapsen ravinnolliset tarpeet eivät tule täytetyiksi.
Valikoiva syöminen luokitellaan nykyään pikkulasten syömiskäyttäytymisen häiriöksi. Tämän tiedon perusteella voidaan siis todeta, että ruoan suhteen nirsoilu ei välttämättä johdu ainoastaan lapsen oikuttelusta tai huonosta käytöksestä.
Valikoiva syöminen
Valikoivassa syömisessä henkilö rajoittaa syömisensä hyvin yksipuoliseen ruokavalioon ja kieltäytyy kokeilemasta uusia ruokia. Ruoasta kieltäydytään aistien avulla tehtyjen, ruoan koostumukseen, väriin tai ulkomuotoon perustuvien, päätelmien mukaan.
On yleistä, että valikoivasta syömisestä kärsivän lapsen paino putoaa tai hän ei saa kerrytettyä tarpeeksi painoa kasvaakseen. Samalla saattaa ilmetä vakavia ravinnollisia puutostiloja, sillä monesti suuria ruokaryhmiä, kuten kasviksia, kaloja tai palkokasveja jätetään syömättä.
Valikoiva syöminen vaikuttaa myös psykososiaalisella tasolla, sillä lapsi saattaa vältellä sosiaalisia tilanteita, joissa häiriö saattaisi tulla ilmi tai ongelmia esiintyä. Tämä häiriö vaikuttaa niin lapsen kuin häntä hoitavien aikuistenkin hyvinvointiin. Lapsen jatkuva syömisestä kieltäytyminen voi muuttua hyvin ongelmalliseksi ja jopa ylivoimaiseksi.
Muutakin kuin lapsen oikuttelua
Tulee pitää mielessä, että tässä on kyse muusta kuin vain lapsen oikuttelusta tai piloille hemmotellusta lapsesta. Kyseessä on häiriötila, joka voi johtua monesta tekijästä, ja sillä voi olla syvempiä seurauksia. Vaikka asiantuntijat eivät vielä tunne valikoivan syömisen todellisia aiheuttajia, he ovat kuitenkin saaneet selville seuraavaa:
- Valikoivasta syömisestä kärsivälle lapselle on ominaista ahdistunut persoonallisuus. Hänellä voi ilmetä pakko-oireisia piirteitä sekä alttiutta sosiaalisille peloille. Tällainen lapsi sopeutuu hitaasti muutoksiin ja uusiin asioihin. Syömishäiriö voi kehittyä ahadasrajaisen ja joustamattoman persoonallisuuden seurauksena.
- Tutkijat ovat löytäneet yhteyden lapsen ja tämän ensisijaisen hoitajan välisen suhteen ongelmista. Lapsi, joka ei osaa ilmaista itseään puhumalla, huutaa ja kiukuttelee kommunikoidakseen siitä, mikä tekee hänet tyytymättömäksi. Tällainen käytös voi aiheuttaa häntä hoitavassa aikuisessa paljon stressiä, epämukavuuden tunnetta sekä hermostuneisuutta.
- Tämä sen sijaan aiheuttaa sen, että lapsen ja ensisijaisen hoitajan välinen terve, rakkaudellinen ja luottamuksellinen suhde estyy. Välttääkseen vaikeita ruokailtutilanteita hoitaja tarjoaa lapselle vähiten ongelmia aiheuttavia ruokia, mikä sen sijaan vahvistaa lapsen valikoivaa syömishäiriökäyttäytymistä.
Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että merkittävä osa valikoivasta syömisestä kärsivistä lapsista ja nuorista pelkää ruokaan tukehtumista tai oksentamista, sekä heillä on tiettyjä ruoka-allergioita.
Kuinka hoitaa ja ehkäistä lapsen valikoivaa syömistä?
- Kun vauva alkaa syödä kiinteitä lapsentahtinen sormiruokailu voi olla sopiva menetelmä auttaa lasta tutkimaan ruokien monimuotoisuutta sekä maistelemaan ruokia vauvan omassa tahdissa. Tällä tavoin lapsi kokee ruokailun luonnollisena ja hauskana tilanteena eikä niinkään käskynä tai pakkona.
- Monipuolisen ruuan tarjoamisen suhteen tulee olla johdonmukainen sekä kärsivällinen. Hermoja ei tule menettää, eikä lapsen ruuan torjunnalle tulisi antaa periksi.
- Me olemme lapsemme roolimalleja. Lapsen on tärkeää nähdä, että kaikki perheenjäsenet syövät sitä ruokaa, mitä pöydässä on tarjolla. Kun kaikki syövät yhdessä ja juttelevat päivän kuulumisia pöydän ääressä, ruokailu ei ole lapselle niin vaikea tilanne.
- Aikuisen on tärkeää olla innovatiivinen keittiössä, käyttäen erilaisia koostumuksia, makuja sekä ruuanvalmistusmenetelmiä. Kun ruuan valmistaa eri tavalla, herää lapsella kiinnostus ruokaa kohtaan sekä saa lapsen maistamaan ja kokeilemaan uusia makuja.
- Kun lapsella on diagnosoitu valikoiva syöminen, on tärkeää kääntyä ammattilaisavun puoleen. Joissakin tapauksissa ravinnolliset puutostilat voivat vaatia lasta jäämään lyhytaikaiseen sairaalahoitoon.
- Jos lapsesi kärsii valikoivasta syömisestä, on hyvin tärkeää hakea monitieteellistä apua, niin psykologilta, lääkäriltä kuin ravitsemusasiantuntijaltakin. He auttavat työstämään lapsen itsepäistä luonnetta sekä lapsen ja hänen hoitajansa välistä suhdetta. Kaiken tämän lisäksi sinun tulee jatkaa uusien ruokien lisäämistä lapsesi ruokavalioon.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Fisher, M. M., Rosen, D. S., Ornstein, R. M., Mammel, K. A., Katzman, D. K., Rome, E. S., … & Walsh, B. T. (2014). Characteristics of avoidant/restrictive food intake disorder in children and adolescents: a “new disorder” in DSM-5. Journal of Adolescent Health, 55(1), 49-52.
- Rodríguez, A. (2018, 29 julio). Ansiedad infantil: síntomas y tratamiento. Recuperado 24 octubre, 2019, de https://lamenteesmaravillosa.com/ansiedad-infantil-sintomas-y-tratamiento/