Mitä vanhemmat voivat tehdä auttaakseen lastaan syömään hyvin?

On tavallista, että vanhemmat ovat huolissaan siitä, kuinka paljon heidän lapsensa syövät, mikä voi pahimmassa tapauksessa olla haitallista. Ruokailun tulisi olla miellyttävä hetki koko perheelle, eikä lapsen huonoon käytökseen keskittyvä valtataistelu.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz Martín.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Ruokaan ja siihen, mitä ja miten paljon lapsi syö, liittyvät asiat ovat jokaisen vanhemman mielessä säännöllisesti. Toisinaan vanhemmat kuitenkin tekevät virheitä pyrkiessään tarjoamaan lapselleen terveellistä ja hyvää ravintoa. Valitettavasti nämä virheet voivat aiheuttaa juuri päinvastaisia tuloksia kuin joihin vanhemmat tähtäsivät.

Joskus ongelmia syntyy tiedon puutteen tai liiallisen huolehtimisen vuoksi. Vanhempina me kaikki haluamme lastemme syövän tasapainoisesti erilaisia ruokia ilman, että syöminen ja ruokailuhetket muuttuvat valtataisteluksi. On kuitenkin yleistä, että lapset kieltäytyvät kokeilemasta tiettyjä ruokia tai syömästä isompia tai pienempiä annoksia kuin vanhemmat katsovat tarpeelliseksi.

Yleensä syömiseen liittyvät ongelmat nostavat päätään lapsen ensimmäisen ja kolmannen elinvuoden aikana. On tärkeää muistaa, että tässä vaiheessa lapsen mahalaukun kapasiteetti on pienentynyt, minkä vuoksi tämän ei voida odottaa syövän yhtä paljon kuin aikuinen tai vanhempi lapsi syö. Energiankulutus ja ravinnolliset tarpeet lisääntyvät vasta lapsen saavuttaessa viiden vuoden iän.

Vanhempien on pidettävä mielessä, että hyvin syöminen on tapa, jonka lapset oppivat pikkuhiljaa. Oppiminen vaatii aikaa sopeutua, ja tänä aikana vanhempien on oltava kärsivällisiä. Erilaisten elintarvikkeiden maut, tuoksut ja koostumukset ovat kaikki täysin uusia pienelle lapselle.

Tästäkin huolimatta on olemassa tiettyjä strategioita, joiden avulla vanhemmat voivat auttaa lastaan syömään hyvin. Näistä kerromme lisää seuraavaksi.

Mitä vanhemmat voivat tehdä auttaakseen lastaan syömään hyvin?

• Älä saa lastasi näkemään ruokaa negatiivisena asiana. Jos olet liian itsepintainen tietyn ruoan suhteen, lapsi voi muuttua epäileväksi sitä kohtaan. Vältä palkintojen antamista saadaksesi lapsen kokeilemaan tiettyä ruokaa. Palkitseminen ainoastaan vahvistaa lapsen ajatusta siitä, että kyseistä ruokaa ei kannata maistaa ilman palkintoa.

• Keskity positiiviseen käytökseen. Muista positiivinen vahvistaminen lapsen syödessä hyvin, äläkä huomioi tämän negatiivista käytöstä. Huomion puute saa todennäköisesti lapsen lopulta luopumaan huonosta tavasta.
• Älä painosta lasta, mutta älä myöskään anna periksi. Tavoitteena on osoittaa lapselle, että syöminen on luonnollista ja nautinnollista. Tarjoa lapselle hänen ruokansa, ja kun tarpeeksi aikaa on kulunut, korjaa pöytä. Älä painosta lasta tai aloita riitelyä saadaksesi tämän syömään, mutta älä myöskään valmista tai tarjoa lapselle toista ruokaa, josta tämä mahdollisesti pitää enemmän.
• Pidä mielessäsi myös lapsen mielipiteet. Anna lapsen esimerkiksi päättää, mistä vihanneksista hän pitää eniten. Anna hänen myös valita tietty ruoka, jota hänen ei tarvitse syödä.

Onnellinen ruokahetki

Kohtuullinen kesto

Ruokailun tulisi kestää 20-40 minuuttia. Se, että lapsi suorittaa ruokailun lyhyemmässä ajassa, voi tarkoittaa hänen syövän liian nopeasti. Rohkaise lasta hiljentämään tahtia ikävien ruoansulatusvaivojen välttämiseksi.

Se, että ruokailu kestää hyvin kauan, häiritsee lapsen päivää – sen lisäksi, että pitkittynyt ruokahetki todennäköisesti aiheuttaa riitelyä perheenjäsenten välillä, kun vanhemmat kyllästyvät odottamaan lapsen lautasen tyhjenemistä.

Kun 40 minuuttia on kulunut, pöytä kannattaa tyhjentää. Olipa lapsi syönyt kaiken ruokansa tai ei, hän joutuu odottamaan seuraavalle aterialle syödäkseen lisää. Vanhempien ei kannata antaa periksi, vaikka lapsi vaatisi epäterveellisiä välipaloja tai roskaruokaa ruoka-aikojen välissä. Tämä ainoastaan opettaa lapsen syömään vääriin aikoihin – ja olemaan syömättä oikeaan aikaan.

Perheen yhteiset ateriat

Ruokailuhetken tulisi olla rauhallinen ja miellyttävä koko perheen yhteinen kokemus. Lasta ei tule kritosoida hänen tavastaan syödä. Paras tapa on keskustella arkisesti perheenä, samalla ruoasta nauttien.

On tärkeää, että koko perhe syö samaa ruokaa, eikä jokaiselle perheenjäsenelle valmisteta ateriaa tämän henkilökohtaisten toiveiden mukaisesti. Näin lapsella on mahdollisuus tarkkailla muiden reagoimista ruokaan ja jakaa myös omat havaintonsa.

Kun lapsi näkee ruoka-ajan yhteisenä hetkenä, hänen asenteensa ruokaa ja syömistä kohtaan ovat positiivisemmat. Täysin päinvastoin tapahtuu, jos lapsi kokee vanhempien olevan paikalla vain painostaakseen lasta syömään.

Kuinka tarjota lapselle uusia ruokia?

• Valitse sopiva aika päivästä. Valitse hetki, jolloin lapsi on rauhallinen, iloinen ja sopivasti nälkäinen. Tällöin hän on mahdollisimman avoin kokeilemaan uusia asioita.
• Tarjoa pieni määrä uutta ruokaa ja sen rinnalla tuttua ruokaa, josta lapsi pitää.
• Anna lapsen tutkia uusia ruokia käsillään – tai omalla haarukalla, jos kyseessä on isompi lapsi.  Anna lapsen päättää, paljonko ruokaa hän haluaa laittaa suuhunsa ja missä tahdissa. Tämä kasvattaa sen mahdollisuutta, että lapsi hyväksyy uuden ruoan helposti.