Naisen biologinen kello

Biologinen kello tai biologinen rytmi viittaa ihmisen elimistössä esiintyvään rytmiikkaan. Biologisesta kellosta puhutaan usein naisten hedelmällisyyden yhteydessä, ja siihen yleisesti liitetty myytti on se, että nainen alkaa kaivata omaa lasta iän karttuessa. Ei kuitenkaan ole mitään todisteita siitä, että kaikki naiset syntyvät lastenhankkimishalun kanssa. Biologiset syyt eivät selitä niin kutsuttua vauvakuumetta.

Biologinen kello määrittää naisen hedelmällisyyttä. Naisen mahdollisuus tulla raskaaksi heikkenee huomattavasti noin 35-vuotiaana. Tämä johtuu siitä, että munasolujen määrä vähenee ja laatu heikkenee naisen ikääntyessä.

Naisen biologinen kello

Kuukautisten alkaminen – mikä tapahtuu Suomessa yleensä 10-16 vuoden iässä – kertoo naisen lisääntymiskyvystä ja kehon valmistautumisesta mahdolliseen raskauteen. Hedelmällinen vaihe jatkuu noin neljän vuosikymmenen ajan.

Muutama eri tekijä aiheuttaa naisen hedelmällisyyden laskun alkamisen noin 25 vuoden iässä. 35-vuotiaana raskaaksi tulemisen mahdollisuus on jo merkittävästi aiempaa pienempi.

Iän ja hedelmällisyyden välinen suhde

Kiistämätön totuus on, että ikä vaikuttaa hedelmällisyyteen. Naisen hedelmällisyys paranee murrosiän jälkeen ja hedelmöittymisen mahdollisuus laskee naisen ikääntyessä.

Yleisesti ottaen ikä ja hedelmällisyys noudattelevat seuraavaa kaavaa:

• Hedelmällisin ikä tulla raskaaksi on 18-25 vuotta.
• Hedelmällisyys alkaa laskea selvemmin 30 ikävuoden jälkeen.
• 35-vuotiaana raskaaksi tulemisen mahdollisuus on merkittävästi aiempaa pienempi.
• Yli 40-vuotiaalla raskauden todennäköisyys on jo selkeästi laskenut.
• Vaihdevuosina munasarjojen toiminta heikkenee ja loppuu lopulta kokonaan. Menopaussi on suurimmalla osalla naisista 45-55 ikävuoden välissä.

Naisen biologiseen kelloon vaikuttavat tekijät

Terveys vaikuttaa sekä naisen kykyyn tulla raskaaksi että kantaa lapsi turvallisesti. Niin tupakointi, alkoholin nauttiminen kuin painoon liittyvät ongelmatkin vaikeuttavat hedelmöittymistä. Tämän lisäksi tietyt terveysongelmat, kuten korkea verenpaine tai diabetes, voivat vaikuttaa raskauden turvallisuuteen ja onnistuneeseen läpivientiin. Myös suvun terveyshistoria on hyvä pitää mielessä, vaikka ei itse kärsisikään terveysongelmista.

Perimä vaikuttaa suuresti siihen, koska naisen elimistö lopettaa munasolujen tuottamisen ja milloin vaihdevuodet alkavat. Myös pariskunnan molempien osapuolten yleinen terveydentila vaikuttaa raskaaksi tulemiseen.

Lopuksi haluamme vielä muistuttaa, että naisen biologinen kello on siinä mielessä pelkkä myytti, että kehossa ei ole ajastinta, joka ilmoittaa jokaiselle naiselle, että hänen on oltava raskaana ennen 35. ikävuotta. Tämä oletus on vain yhteiskunnan tapa ymmärtää naisen hedelmällisyyttä ja äitiyttä. Yhdenkään naisen ei pitäisi joutua tuntemaan paineita äidiksi tulosta.

Tänä päivänä trendi on se, että lapsia saadaan entistä vanhemmalla iällä, ja jopa yli 40-vuotiaiden keskuudessa hankitaan aiempaa enemmän lapsia. Yksi syy tähän lienevät kehittyneet hedelmöityshoidot.