Kohdun myoomat ja niiden vaikutus hedelmällisyyteen ja raskauteen
Yksi monista mahdollista naisen lisääntymiselimistön ongelmista ovat myoomat eli kohdun lihaskyhmyt. Ne ovat hyvänlaatuisia kohdun kasvaimia, joita todetaan jopa 20-30 prosentilla yli 30-vuotiaista naisista. Vaikka kyseessä on hyvänlaatuinen ja yleensä oireeton vaiva, kohdun myoomat voivat aiheuttaa erinäisiä haittoja, joista yksi on niiden vaikutus raskaaksi tuloon ja kohonneeseen keskenmenon riskiin. Näiden kasvainten löytäminen ja hoitaminen aikaisessa vaiheessa saattaa auttaa välttämään komplikaatioita sekä ennen raskautta että sen aikana ja sen jälkeen.
Mitä ovat kohdun myoomat?
Myoomat ovat hyvänlaatuisia lihaskudoksesta muodostuvia kohdun kasvaimia. Niistä kärsii 20-30 % yli 30-vuotiaista ja 70 % 50-vuotiaista naisista. Myoomien tarkkaa aiheuttajaa ei tunneta, mutta se tiedetään, että hormoneilla ja perinnöllisyydellä on suuri vaikutus niiden ilmenemiseen.
Eri myoomatyypit
Myoomat jaetaan eri tyyppeihin sen mukaan, missä kohdun osassa ne kasvavat:
- Seinämänsisäinen myooma kasvaa kohdun lihasseinämän sisällä
- Varrellinen myooma kasvaa joko kohdun seinämän ulkopuolella tai sisäpuolella ja on kiinnittynyt kohtuun kapealla varrella
- Limakalvonalainen myooma kasvaa kohdun sisäseinämästä kohtuonteloon
- Herakalvonalainen myooma kasvaa kohdun ulkoseinämästä lantio-onteloon
Kohdun myoomat eli lihaskyhmyt ovat hyvänlaatuisia kasvaimia, joita todetaan jopa 20-30 prosentilla yli 30-vuotiaista naisista.
Myoomien aiheuttamat oireet
Noin kaksi kolmasosaa myoomista on täysin oireettomia. Oirekuva vaihtelee kasvaimen tai kasvainten sijainnista ja koosta riippuen. Myoomat voivat aiheuttaa seuraavanlaisia oireita:
- Runsas vuoto kuukautisten aikana ja kuukautisten pitkittyminen
- Vuoto kuukautisten välillä
- Lantion seudun kipu ja paineen tunne
- Vatsakipu ja turvotus
- Vatsakrampit tai jatkuva täydeltä tuntuva olo
- Kipu yhdynnän aikana
- Virtsaamisvaivat kuten tihentynyt virtsaustarve
Myoomien vaikutus hedelmällisyyteen ja raskauteen
Kohtuontelon sisällä kasvavat myoomat voivat haitata raskaaksi tuloa ja aiheuttaa komplikaatioita raskauden aikana. Odottavan äidin elimistön estrogeenitaso nousee, mikä puolestaan voi vaikuttaa kasvaimen kokoon. Yleensä hormonaaliset muutokset saavat myoomat kasvamaan.
Sillä, että myooma kasvaa merkittävästi, voi olla haitallisia vaikutuksia sikiöön. Se voi myös saada istukan siirtymään pois oikealta paikaltaan, mikä puolestaan voi johtaa ennenaikaiseen synnytykseen. Harvinaisissa tapauksissa suurikokoiset, kohdunkaulan lähellä sijaitsevat myoomat hankaloittavat synnytystä. Tietyn tyyppiset kasvaimet voivat myös lisätä keskenmenon riskiä, vaikka ne eivät itsessään sitä aiheutakaan.
Voidaanko myoomia hoitaa?
Suurin osa myoomista on oireettomia, eivätkä vaadi hoitoa. Hoito riippuu aina myooman koosta ja sijainnista sekä siitä, onko potilaan hedelmällisyyden säilyttäminen tarpeen.
Myooman aiheuttamia oireita voidaan lievittää lääkehoidolla tai hormonikierukalla. Lääkehoito vaikuttaa hormonaalisella mekanismilla, esimerkiksi estäen estrogeenivaikutusta tai vaikuttaen keltarauhashormonin toimintaan kohdussa ja kohdun limakalvolla. Jaksoittaisella lääkehoidolla voidaan helpottaa oireita ja pienentää myoomien kokoa, mutta sen vaikutus on aina tilapäinen. Leikkaushoitoa harkitaan tapauksissa, joissa oireet ovat hankalia tai kasvain kasvaa nopeasti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Embolización de miomas uterinos. SERVEI Sociedad Española de radiología vascular e intervencionista.
- Mutch, D; Biest, S. Miomas uterinos (Leiomiomas, miomas). Manual MSD (Versión para profesionales).
- F. Fábregues, J. Peñarrubia. Mioma Uterino. Manifestaciones clínicas y posibilidades actuales de tratamiento conservador. Medicina Integral. Vol. 40. Núm. 5. Septiembre 2002. 183-234.