Miksi teini-ikäiset ovat vaikutuksille alttiita?

12.7.2019
Monet vanhemmat pohtivat, miksi heidän teini-ikäisensä on niin haavoittuvainen sosiaaliselle vaikutukselle. Emotionaalinen epävakaus ja halu sopeutua joukkoon aiheuttavat sen, että teini-ikäiset ovat vaikutuksille alttiita.

Nuoruus on se kehityksen vaihe, jolloin identiteetti alkaa toden teolla muodostua – identiteetti, joka määrittää ihmisen ja samalla erottaa hänet muista. Tästä syystä erityisesti teini-ikäiset ovat vaikutuksille alttiita.

Yleisesti ottaen nuoret eivät halua erottua ikätovereistaan. Pelko siitä, että on erilainen, aiheuttaa emotionaalista epävarmuutta, mikä tekee nuoren haavoittuvammaksi sosiaalisille vaikutteille. Teini-ikäisellä on kova halu sopia sosiaaliseen ympäristöönsä. Hän haluaa tuntea olevansa osa yhteisöä ja ikätovereidensa muodostamaa ryhmää, jolla onkin suuri merkitys tässä kehitysvaiheessa.

Tähän asti lapsen roolimalleina ja ohjaajina ovat toimineet ensisijaisesti vanhemmat. Lapsen saavuttaessa teini-iän, vanhempien oheen tärkeäksi samaistumisryhmäksi nousee ikätovereiden muodostama ryhmä.

Se, että teini-ikäiset ovat vaikutuksille alttiita, ei ole negatiivinen asia. Nuori saattaa esimerkiksi hakeutua yliopistoon opiskelemaan hyvän opettajan vaikutuksesta tai aloittaa urheiluharrastuksen tai muun aktiviteetin ystäviensä ansiosta.

Miksi teini-ikäiset ovat vaikutuksille alttiita ja mitä on sosiaalinen vaikutus?

Psykologi P.G. Zimbardo ja Michael Leippe ymmärtävät sosiaalisen vaikutuksen prosessina. Zimbardon ja Leippen mukaan sosiaalinen vaikutus on prosessi, jonka mukaan yksilö muuttaa käyttäytymistään, tunteitaan tai ajatuksiaan tietyn ärsykkeen vaikutuksesta. Voimme siis sanoa, että sosiaalinen vaikutus sisältää ajatuksia ja käyttäytymismalleja. 

Sosiaalipsykologia jakaa sosiaalisen vaikutuksen kahteen tyyppiin:

  • Informatiivinen. Erilaiset kontekstit vaikuttavat nuoreen. Esimerkiksi, kun nuori tarkkailee toisia saadakseen informaatiota ympäristöstään tai kun nuori tuntee epävarmuutta jossakin tietyssä tilanteessa.
  • Normatiivinen. Nuoruutta on pitkään pidetty kapinallisena vaiheena. Selviytymisvaisto on voimakkaimmillaan tässä kehitysvaiheessa, joten nuori vaistomaisesti sopeutuu ympäristöönsä. Sopeutuakseen yhteiskuntaan nuoren tulee hyväksyä sen normit.
Teini-ikäiset ovat vaikutuksille alttiita, erityisesti sosiaaliselle vaikutukselle.

Sosiaalinen mukautuminen Aschin mukaan

Solomon Asch on ensimmäinen, joka tutki sosiaalista mukautumista. Hänen tekemissään kokeissa hän tutki sitä, kuinka sosiaaliset ryhmät vaikuttavat yksilöön.

Ashin tutkimuksessa koehenkilöiden tuli vastata kysymyksiin niin yksin kuin ryhmässäkin (ryhmän muut jäsenet olivat näyttelijöitä). Koe osoitti, että koehenkilön antamat vastaukset poikkesivat toisistaan silloin kun hän oli yksin ja kun hän oli ryhmässä. 

Nämä tulokset osoittavat, kuinka ryhmän mielipiteellä on vaikutusta yksilöön. Sosiaalisen ryhmän paine vaikuttaa yksilöön siinä määrin, että hän vaihtaa mielipidettään ryhmän mielipiteeseen sopivaksi, vaikka se olisikin väärä.

Sosiaalinen mukautuminen on normatiivisen vaikuttamisen alatyyppi. Tämän teorian ansiosta pystymme ymmärtämään sen, miksi nuori käyttäytyy eri tavoin kotona, koulussa ja ystäviensä kanssa.

Nuoret vaihtavat mielipidettään (huolimatta omasta mielipiteestään) sen mukaan, millaista painetta hän tuntee muilta. Siksi teini-ikäinen käyttäytyy eri tavoin ollessaan yhdessä ikätovereidensa kanssa kuin ollessaan yksin.

Sosiaaliseen mukautumiseen johtavat motiivit voivat vaihdella. Nuori saattaa esimerkiksi vertailla itseään ystäviin, omaksumalla samalla heidän mielipiteensä. Hän saattaa tehdä niin myös sen takia, ettei joudu naurunalaiseksi, sillä pelkää jäävänsä yksin.

”Usko itseen ei välttämättä takaa menestystä, mutta epäusko itseen varmistaa epäonnistumisen.” – Albert Bandura –

Auta lastasi käsittelemään sosiaalista painetta

Kun nuori tuntee sosiaalista painetta omalta ryhmältään, hän saattaa päätyä tekemään jotain, mitä ei sisimmässään oikeasti haluaisi tehdä. Teini-ikäinen muuttaa arvojaan, koska hän haluaa ystäviensä hyväksyvän ja arvostavan häntä. Nuori mukautuu tunteakseen kuuluvansa ryhmään.

Vanhempien onkin tärkeää tietää, kuinka auttaa lastaan käsittelemään sosiaalista painetta:

  • Opeta lasta sanomaan ”ei”. Jos lapsi ei osaa sanoa ei silloin, kun hän ei halua tehdä jotain, on erilaisten tekniikoiden opettaminen tällöin hyödyllistä. Jos esimerkiksi joku tarjoaa lapselle tupakkaa, hän voi sanoa ”En pidä sen mausta” tai ”En pidä sen hajusta”.
  • Laajenna nuoren sosiaalista piiriä. Auta lasta muodostamaan ystävyyssuhteita erilaisissa sosiaalisissa ympyröissä. Kun teinillä on eri ystäväpiirejä, hänellä on enemmän vaihtoehtoja ja tukipilareita, jos asiat menevät pieleen toisessa ystäväjoukossa.
  • Rohkaise nuorta olemaan oma itsensä. Monissa tapauksissa omana itsenä oleminen estää sosiaalisen paineen tuntemiselta. Kun nuori ei ole tyytyväinen siihen, kuka on tai miten hän ajattelee, osoita hänelle, että paras tapa olla onnellinen on olla oma itsensä. 
  • Vahvista teini-ikäisen itsetuntoa. Nostamalla nuoren itsetuntoa, kestää hän paremmin sosiaalista vaikutusta sekä median aiheuttamaa painetta.
Vahvista nuoren itsetuntoa.

Nuoruus ei ainoastaan muuta yksilön käyttäytymistä sopeutuakseen ympäristöönsä, myös sosiaalinen vaikutus muokkaa nuoren identiteettiä. 

On tavallista, että nuori on haavoittuvaisempi oman ympäristönsä vaikutuksille. Näin on etenkin nyt, kun sosiaalinen media vaikuttaa suuresti nuoriin.

Teinit ovat haavoittuvaisia sosiaaliselle paineelle, koska samalla kun nuori yrittää löytää itsensä, hän yrittää myös mukautua maailmaan. Nuorelle onkin hyvin tärkeää löytää tasapaino itsenä olemisen ja ympäristöön mukautumisen suhteen. 

  • Asch, S. (1956). Studies of independence and conformity: I. A minority of the one against a unanimous majoriy. Pshychological Monographs, 70 (9): 1-70.
  • Zimbardo, P.G., y Leippe, M.R. (1991). McGraw-Hill series in social psychology. The psychology of attitude change and social influence. New York, NY, England: Mcgraw-Hill Book Company