Miksi lapsi ei pärjää koulussa?

· 11.12.2018
Kun lapsi ei pärjää koulussa, vanhemmat syyttävät häntä helposti yrityksen puutteesta. Tosi asiassa asiaan voivat vaikuttaa monet perheeseen ja yhteisöön liittyvät asiat.

Tässä artikkelissa mietimme syitä ja tekijöitä siihen, että lapsi ei pärjää koulussa, millä tarkoitetaan koulutusjärjestelmän asettamien akateemisten vähimmäisvaatimusten tavoittamista. Monessa maassa iso osa lapsista ei yllä asetettuihin standardeihin.

Aluksi on tärkeä tehdä selväksi heikon koulumenestyksen ja opiskelujen keskeyttämisen välinen ero. Koulun kesken jättävä oppilas saattaa olla kykeneväinen tavoittamaan asetut akateemiset standardit, mutta päättää omasta tahdostaan olla suorittamatta toisen asteen opintoja.

Termi epäonnistuminen on itsessään kiistanalainen. Se viittaa siihen, että henkilö, jolla ei ole jonkin oppilaitoksen loppututkintoa, on epäonnistunut elämässään, ja että tämä on ihmisen itsensä syy.

Lapsille täytyy osoittaa, että koulunkäynti ei ole ajan haaskausta.

Tosiasiassa niin henkilöllä itsellään kuin vanhemmilla, opettajilla, koulutusjärjestelmällä ja valtiollakin on roolinsa oppilaan huonossa koulumenestyksessä. Seuraavaksi listaamme muutamia yleisimpiä syitä sille, että lapsi ei pärjää koulussa.

Miksi lapsi ei pärjää koulussa?

Miksi lapsi ei pärjää koulussa?

  • Oppilaan motivaation tai kiinnostuksen puute. Tämä on yleisempää toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevilla kuin peruskoulun oppilailla. Sellaisten oppilaiden, joiden opiskelumotivaatio on huono, vanhemmat eivät usein täytä oppaan ja mentorin rooliaan. Lapset ja nuoret astuvat helposti harhapoluille, jos kukaan ei opeta heille oikeaa tapaa jatkaa matkaa.
  • Kognitiiviset rajoitteet. Niiden oppilaiden, jotka eivät tavoita asetettuja koulutuksellisia vähimmäisvaatimuksia, joukossa on yllättävän vähän henkilöitä, joilla on kognitiivisia rajoitteita. Tutkimukset osoittavat, että noin 2 prosentilla oppilaista on haasteita konseptien, toimintojen ja informaation prosessoimisessa.
  • Oppimisvaikeudet. Lukivaikeudet ja dyskalkulia, eli matemaattinen oppimisvaikeus, ovat tavallisia kouluikäisten lasten ongelmia, jotka vaikuttavat suureen osaan tapauksia, joissa lapsi ei pärjää koulussa.
  • Näköongelmat. Niin erikoiselta kuin se kuulostaakin, likinäköisyys ja silmiin liittyvät ongelmat voivat aiheuttaa suurta turhautumista koulussa.
  • Perhe ja sosiokulttuurinen tausta. Elinolosuhteemme voivat vaikuttaa kykyymme menestyä koulussa tai työssä. Tämä ei välttämättä tarkoita, että korkeasti koulutettujen vanhempien lapset pärjäävät automaattisesti paremmin koulussa, mutta tietyt tutkimukset osoittavat näiden tekijöiden välisen yhteyden.
  • Heikkolaatuinen opetus. Kuten missä tahansa ammattiryhmässä, myös opettajien joukossa on työnsä hyvin ja huonosti tekeviä henkilöitä. Opettajan kyky jakaa tietoa, kohdella oppilaita reilusti ja hallita koululuokkaa voi vaikuttaa suuresti oppilaiden koulumenestykseen. Huono opettaja ei yleensä kuitenkaan ole ainoa syy opiskelijan heikolle menestykselle koulussa.

Muut heikkoon koulumenestykseen vaikuttavat tekijät

Yllä listaamiemme syiden lisäksi on myös muita lapsen koulumenestykseen vaikuttavia tekijöitä.

Yksi näistä on emotionaalinen konteksti. Tähän kuuluvat lapsen muodostamat ihmissuhteet – perheenjäseniin ja ikätovereihin – sekä lapsen emotionaalinen tasapaino ja kyky hallita omia tunteita ja käytöstä.

Toinen vaikuttava tekijä on opiskelumenestyksen painottaminen perheen sisällä. Vanhempien tulee toimia esimerkkinä kouluikäiselle lapselle ja antaa tälle tämän tarvitsema tuki. On tärkeää, että vanhemmat myötäelävät lapsen vaikeuksissa ja arvostavat tämän saavutuksia.

Lapselle täytyy osoittaa, että koulunkäynti ei ole ajan tuhlausta. Lapsi arvostaa koulutusta ainoastaan, jos hän kokee sen parantavan hänen tulevaisuuttaan.

Miksi lapsi ei pärjää koulussa?

Lapsen oppimista ei tulisi mitata ainoastaan kouluarvosanojen perusteella. Koulu on paljon muutakin kuin kokeita; se on paikka, jossa lapsi oppii tulemaan toimeen ja viestimään muiden lasten kanssa sekä järkeilemään ja ratkaisemaan ongelmia. Tämä mielessä pitäen, koulutus tulisi nähdä kokonaisuutena sen sijaan, että tuijotetaan pelkkiä tilastoja.

Opiskeluun liittyvät ongelmat lukuina

Vaikka osa tilastoista sisältää myös opiskelunsa keskeyttävät opiskelijat, luvut antavat viitteitä siitä, kuinka moni lapsi ei pärjää koulussa.

Virallisten elinten eri puolella Eurooppaa suorittamat tutkimukset osoittavat Espanjan ja Portugalin olevan kärkimaita heikon koulumenestyksen suhteen. Näissä maissa noin 20 prosentilla oppilaista on vaikeuksia pärjätä koulussa. Luku on pudonnut huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana.

Ruotsissa ainoastaan 7% oppilaista ei yllä asetettuihin standardeihin, kun Kroatiassa (2,8%), Sloveniassa (5%), Kyprosella (5,3%) ja Puolassa (5,3%) vastaava luku on vielä matalampi.