Halu olla suosittu on tavallinen nuoruusiän ilmiö - Äitiyden Ihme
 

Halu olla suosittu on tavallinen nuoruusiän ilmiö

Lapsi kokee monia muutoksia kasvaessaan nuoreksi ja teini-ikäiseksi. Yksi yleisimmistä huolenaiheista nuorten keskuudessa on se, kuinka suosittu on. Toisin sanoen nuori haluaa tuntea olevansa rakastettu ja arvostettu ystäviensä, luokkakavereidensa ja muiden ihmisten keskuudessa.
Halu olla suosittu on tavallinen nuoruusiän ilmiö

Viimeisin päivitys: 03 helmikuuta, 2019

Teini-ikäinen käy läpi monenlaisia fyysisiä ja henkisiä muutoksia. Nuoruusiässä mikään ei ole yksinkertaista, ja muiden mielipiteet itsestä ovat erittäin tärkeitä. Sen takia moni nuori haluaa olla suosittu ystäviensä ja luokkakavereidensa keskuudessa.

Kaikki nuoret janoavat ystäviensä hyväksyntää – toiset enemmän ja toiset vähemmän. Jotkut voivat mennä pitkällekin miellyttääkseen ikätovereitaan, jolloin halusta olla suosittu tulee heidän elämänsä tärkein asia.

Nuori voi käyttää monenlaisia strategioita tullakseen suosituksi. Näitä ovat muun muassa ulkonäköön panostaminen, sosiaalisten taitojen kehittäminen ja uusimpien teknologisten laitteiden omistaminen.

Joissain tapauksissa halu olla suosittu voi kuitenkin muuttua pakkomielteiseksi ja vaaralliseksi. Äärimmäisyyksiin menevä tarve saada runsaasti kavereita tai tykkäyksiä sosiaalisessa mediassa voi johtaa riskialttiiseen käyttäytymiseen.

Mitä halu olla suosittu tarkoittaa nuorelle?

Tämän päivän suositulla nuorella on paljon ystäviä ja hän tuntee itsensä rakastetuksi. Paljon ystäviä tarkoittaa kuitenkin nykypäivänä aivan jotain muuta kuin vielä joitakin vuosia sitten. Ennen kuusi tai seitsemän hyvää ystävää riitti mainiosti, nyt nuori laskee ystävikseen kaikki sosiaalisen median kautta hankitut kaverit, joita voi olla jopa tuhansia.

Nuori voi säilyttää suosiotaan monella tavalla. Jotkut teinit ovat suosittuja, koska heillä on hyvät sosiaaliset taidot, huumorintaju tai arvot. Toiset ovat suosittuja, koska he ovat itsevarmoja, hyviä koulussa tai urheilussa tai ovat hyvässä kunnossa.

Suositulla nuorella on enemmän valtaa kuin muilla nuorilla. Se, mitä suosittu nuori tekee tai ei tee, ja ketkä ovat hänen ystäviään, vaikuttaa tämän ympärillä olevien ihmisten käyttäytymiseen.

Tämän kaiken seurauksena voi olla, että vähemmän suositut nuoret saavat sosiaalisessa mediassa negatiivisia kommentteja, joilla on ikävä vaikutus henkilöön.

Jos nuoren suosio perustuu älykkyyteen tai sosiaalisiin tai urheilullisiin kykyihin, voi halu olla suosittu olla positiivinen motivaattori.

Miksi nuorelle on niin tärkeää olla suosittu?

Nuoruusiässä toisten mielipiteillä on äärimmäisen tärkeä merkitys. Nuorella on tarve saada tuntea olevansa osa ryhmää, jonka takia hänellä on suuri halu saada toisten hyväksyntä.

Suurin osa nuorista haluaa olla suosittu tunteakseen olonsa itsevarmemmaksi. On varmaa, että nuoruusiän kehitysvaiheessa teini tuntee runsaasti epävarmuutta muun muassa fyysisestä ulkomuodostaan, luonteestaan ja taloudellisesta asemastaan. Jotta tämän epävarman olon saisi pois mielestään, teini hakee hyväksyntää muilta nuorilta. Teini saattaa tuntea, että hänellä tulisi olla paljon ystäviä ja hänen kuuluisi näyttää ulkoisesti hyvältä muiden silmissä.

Nuori haluaa pukeutua vaatteisiin, jotka ovat muodissa, istuvat hyvin ja ovat samanlaisia kuin kaikilla muillakin – nuori saattaa jopa aloittaa jonkin uuden vaatetrendin. Monen teinin tavoitteena on olla samanlainen kuin kaikki muutkin nuoret,etenkin sellainen kuin suositut ikätoverinsa.

Nuoren pakkomielle suosion hakuun

Jos nuoren suosio perustuu älykkyyteen tai sosiaalisiin tai urheilullisiin kykyihin, voi halu olla suosittu olla positiivinen motivaattori. Se, että teini-ikäisellä on paljon kavereita, ja hän osaa olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa, on hyödyllistä tämän tulevaisuutta silmällä pitäen.

Ongelmalliseksi tilanne muodostuu silloin, kun nuoren suosio perustuu pääasiassa ulkoiseen olemukseen, kuten hänen vaatteisiinsa tai siihen, minkä älypuhelimen hän omistaa. Tämä voi johtaa useisiin ongelmiin. Yksi näistä ongelmista on se, että nuori saattaa solmia ihmissuhteita, jotka perustuvat pinnallisuuteen ja ovat vain väliaikaisia.

Toinen ongelma on se, että teini yrittää olla jotakin, mitä ei ole, vain saadakseen toisten nuorten hyväksynnän. Jotkut voivat jopa tukahduttaa todelliset tunteensa, jos heistä tuntuu siltä, etteivät he miellytä toisia tarpeeksi.

Äärimmäisissä tapauksissa suosiota havitteleva nuori voi käyttäytyä sopimattomasti, mikä vaarantaa niin hänen fyysisen kuin henkisenkin hyvinvointinsa. Tällaista käyttäytymistä voi olla esimerkiksi paljastavien kuvien lisääminen sosiaalisen median kanaviin tai muiden nuorten pilkkaaminen tunteakseen itsensä paremmaksi.

Vähemmän suosittu nuori saattaa kokea kiusaamista

Vanhempien rooli

Vanhemmat voivat auttaa nuorta kanavoimaan epävarmuuden tunteet järkevämmin ja ehkäistä tämän liiallista tarvetta olla suosittu. Tämä tarkoittaa teinin itsetunnon vahvistamista ja tämän rohkaisemista solmimaan terveitä ystävyyssuhteita.

Joidenkin harrastusten, kuten vaikkapa joukkueurheilun tai musikaalisten harrastusten, yhteydessä on ihanteellista luoda läheisiä ja syvällisiä ystävyyssuhteita. Vanhemmat voivat myös puhua nuorelle, kuinka tärkeää on pitää huolta todellisten ystävien välisistä suhteista.

Nuoren halu olla suosittu ei saisi aiheuttaa niiden ystävyyssuhteiden katkeamista, joita teinillä on ollut jo lapsuudesta saakka. Rohkaise siis lasta sellaisiin ystävyyssuhteisiin, jotka kestävät läpi elämän.

Yhteenvetona voimme todeta, että nuoruusiän suosion halu voi olla myös positiivista ja hyödyllistä. Siinä on kuitenkin omat riskinsä, joista niin vanhempien kuin nuortenkin on syytä olla tietoisia.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Biernat Renata (Państwowa Wyższa Szkoła Zawodowa Płocku). (2016). Troska O Poczucie Własnej Wartości Dzieci W Rzeczywistości Szkolnej – Wymiar Teoretyczny I Praktyczne Implikacje. Społeczeństwo. Edukacja. Język.
  • Pereira, M. (2007). Autoestima : un factor relevante en la vida de la persona y tema escencial del proceso educativo. Revista Electrónica “Actualidades Investigativas En Educación.” http://doi.org/10.15517/aie.v7i3.9296

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.