Ravintolisät raskaana olevalle naiselle

19.9.2019
On tärkeää, että raskaana oleva nainen saa kaikki tarvittavat ravintoaineet niin oman terveytensä kuin myös hänen sisällään kehittyvän vauvan vuoksi. Tässä artikkelissa esittelemme tärkeimmät ravintolisät raskaana olevalle naiselle.

Jos suunnittelet raskautta tai olet jo raskaana ja pohdit raskaudenaikaista ravitsemusta, tämä artikkeli on juuri sinulle. Tässä artikkelissa esittelemme tärkeimmät ravintolisät raskaana olevalle naiselle.

Raskauden aikana ravinnolla on todella merkittävä rooli. Hedelmöittymisestä lähtien naisen keho alkaa käydä läpi useita fysiologisia muutoksia, joiden tavoitteena on tarjota sikiölle kaikki se, mitä se tarvitsee kehittyäkseen turvallisesti ja terveellisesti.

Kun puhumme raskaudenaikaisesta ravitsemuksesta, emme viittaa ainoastaan yleisiin raskauteen liittyviin tarpeisiin, vaan myös naisen yksilöllisiin tarpeisiin. Tiettyjen ravintoaineiden liiallinen tai liian vähäinen saanti voi johtaa raskausmyrkytykseen, sikiön synnynnäisiin vammoihin, keskenmenoon tai muihin vakaviin seurauksiin.

Ruokavalio ei aina riitä kattamaan kaikkia odottavan äidin ravinnollisia tarpeita, ja tällöin joudutaan turvautumaan ravintolisiin. Ravintolisien käytöstä kannattaa kuitenkin aina keskustella lääkärin tai äitiysneuvolan hoitajan kanssa.

Ravintolisät raskaana olevalle naiselle

Foolihappo

Foolihappo, jota kutsutaan myös B9-vitamiiniksi, on vesiliukoinen B-ryhmän vitamiini, jota tarvitaan solujen jakautumiseen ja verisolujen muodostumiseen. Foolihapon tarve lisääntyy raskauden aikana, ja sen riittävästä saannista on huolehdittava, koska se vähentää sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön riskiä.

Raskautta suunniteltaessa ja raskauden aikana foolihappoa tulisi nauttia 400-500 µg vuorokaudessa.

Ravintolisät raskaana olevalle naiselle

On hyvä pitää mielessä, että foolihappo ei keräänny elimistöön, mikä tarkoittaa, että foolihappoa tulee nauttia päivittäin. Foolihaposta suurin osa olisi hyvä saada ravinnosta.

Runsaasti foolihappoa sisältäviä ruokia ovat esimerkiksi:

  • Lehtivihannekset kuten pinaatti ja lehtimangoldi
  • Palkokasvit
  • Hedelmät
  • Hiiva
  • Pähkinät

Kasvikset menettävät nopeasti suuren osan foolihapostaan. Huoneenlämmössä säilyttäminen hävittää 70 % kasvisten vitamiinista kolmessa päivässä ja vihannesten keittäminen hävittää foolihaposta 95 %. Näin ollen kasvikset kannattaa syödä raakana mahdollisimman nopeasti hankkimisen jälkeen.

Jodi

Raskauden aikana riittävä jodin saanti on tärkeää paitsi äidin terveyden, myös sikiön kehityksen ja kilpirauhasen toiminnan kannalta. Liian vähäinen jodin saanti voi vaikuttaa haitallisesti lapsen älylliseen kehitykseen. Jodin puute on myös yksi suurimmista psykomotorista kehitystä viivyttävistä tekijöistä pienten lasten keskuudessa.

Tietyt tutkimukset antavat viitteitä siitä, että jodia kannattaa alkaa syödä jo ennen raskauden alkamista, sillä etenkään jodin puutoksesta kärsivillä jodilisän syöminen vasta raskauden aikana ei välttämättä riitä. Odottavan äidin jodin tarve on 20 % normaalia korkeampi. Raskaana olevien jodisuositus on Suomessa 175 µg per vuorokausi.

Rauta

Rauta on tärkeä hemoglobiinin rakenneosa, joka osallistuu hapenkuljetukseen. Veren hemoglobiinipitoisuus laskee normaalisti alkuraskauden aikana, mikä tarkoittaa, että nainen tarvitsee enemmän rautaa kuin normaalisti. Rautaa tarvitaan istukan ja sikiön kehittymiseen sekä uusien punasolujen tuotantoon.

Raudanpuute on yleisin syy raskaudenaikaiseen anemiaan. Raudan vähäisyys voi aiheuttaa äidille esimerkiksi poikkeavaa väsymystä, hengenahdistusta, huimausta ja sydämentykytyksiä. Äidin raudanpuute siirtyy myös sikiölle. Raudanpuute ja anemia vaikuttavat esimerkiksi sikiön aivojen kehitykseen.

Äidin lievä anemia ei yleensä aiheuta ongelmia sikiölle, mutta alle 80 g/l laskeva hemoglobiinitaso voi olla vaaraksi. Odottava äiti pystyy yleensä tyydyttämään nöin puolet raudan tarpeestaan ruokavaliolla, mutta loput on saatava äidin rautavarastoista tai rautalisästä. Naisen hemoglobiinia seurataan äitiysneuvolassa raskauden edetessä, ja tarvittaessa hän voi aloittaa rautalisän käytön hoitajan suosituksesta.

Runsaasti rautaa sisältäviä ruokia ovat esimerkiksi:

  • Punainen liha ja maksa
  • Kala
  • Täysjyvävilja
  • Soija
  • Linssit
  • Pavut
  • Pinaatti

Kalsium

Raskauden aikana kalsiumvalmisteen käyttö on tarpeen, jos odottava äiti ei saa ruokavaliostaan tarpeeksi kalsiumia. Kalsiumin puute liitetään lapsen ennenaikaiseen syntymään, tehottomaan luun mineralisaatioon ja raskausmyrkytykseen.

On hyvä muistaa, että liika kalsiumin saanti heikentää jonkin verran raudan imeytymistä. Jos naisen täytyy käyttää sekä kalsium- että rautavalmisteita, kannattaa ne nauttia eri aterioilla.

Raskaana olevan naisen on hyvä olla tietoinen erilaisista tarvittavista ravintolisistä

Hyviä kalsiumin lähteitä ruokavaliossa ovat muun muassa:

  • Maitotuotteet
  • Kala
  • Tofu
  • Soijarouhe
  • Mantelit
  • Appelsiini
  • Parsakaali
  • Kaura-, soija-, riisi- tai pähkinäpohjaiset juomat, joihin on lisätty kalsiumia

Monivitamiinit

Mitä tulee monivitamiinilisiin, asiantuntijoiden mukaan niiden käyttö ei ole yleensä tarpeellista raskauden aikana. Ei ole olemassa näyttöä siitä, että ne tarjoaisivat suurempaa hyötyä kuin yksittäiset ravintolisät.

Tarvittaessa monivitamiini- ja kivennäisainevalmisteita voidaan käyttää yksipuolisen tai rajoitetun ruokavalion tukena, mutta tällöin tulee varmistaa, että ei käytetä päällekkäisiä tai A-vitamiinia tai kalanmaksaöljyä sisältäviä valmisteita. Odottava äiti tarvitsee kyllä A-vitamiinia, mutta asiantuntijoiden mukaan sitä saadaan tarpeeksi ravinnosta. A-vitamiinin liika-annostus voi aiheuttaa jopa keskenmenon tai sikiön kehityshäiriöitä.

  • Zhou SJ, Gibson RA, Crowther CA, Baghurst P, Makrides M. (2006). Effect of iron supplementation during pregnancy on the intelligence quotient and behavior of children at 4 y of age: long-term follow-up of a randomized controlled trial.Am J Clin Nutr 2006 ;83(5):1112-7
  • Martínez García RM. (2016). Supplements in pregnancy: the latest recommendations. Nutr Hosp. 2016 Jul 12;33(Suppl 4):336. doi: 10.20960/nh.336. Review. Spanish. PubMed PMID: 27571855
  • López MJ, Sánchez JI, Sánchez MC, Calderay M. (2010). Suplementos en embarazadas: controversias, evidencias y recomendaciones. Inf Ter Sist Nac Salud 2010; 34: 117-128.