Vertaistorjunta lasten keskuudessa
Vaikka lasten väliset sosiaaliset suhteet saattavatkin vaikuttaa aikuisista suoraviivaisilta ja yksinkertaisilta, myös niihin liittyy omat haasteensa. Esimerkiksi vertaistorjunta on valitettavan yleistä lasten ja nuorten keskuudessa. Tämän tyyppinen hyväksynnän puute voi olla erittäin haitallista lapsen itsetunnolle ja emotionaaliselle hyvinvoinnille.
Vertaistorjunta lasten keskuudessa
Sosiaaliset suhteet ovat äärimmäisen tärkeitä ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, mutta niiden muodostaminen voi olla vaikeaa missä tahansa iässä. Vertaistorjunnalla tarkoitetaan lasten kokemaa torjuntaa, kieltämistä ja vieroksuntaa ikätovereiden taholta. Se on siis vastakohta sosiaaliselle hyväksynnälle, jolloin henkilö kokee rakkautta ja saa huomiota vertaisiltaan. Usein toistuvat vertaistorjunnan kokemukset voivat johtaa itsetunnon huononemiseen ja yleistyneeseen kielteiseen minäkäsitykseen, millä on monia kielteisiä vaikutuksia.
Vertaistorjuntaa täytyy tarkastella hyväksymisen näkökulmasta. Sitä edeltävät usein seuraavanlaiset tekijät:
- Torjutun lapsen käytös. Lapsi ei kykene kontrolloimaan fyysisiä tai verbaalisia impulssejaan ja saattaa esimerkiksi loukata ikätovereitaan.
- Oman käytöksen tai kannanottojen jatkuva oikeuttaminen. Lapsi saattaa esimerkiksi syyttää muita omista teoistaan, mikä osaltaan vahvistaa vertaisten taholta tapahtuvaa torjuntaa.
- Torjutuksi tulleen kokema turhautuneisuus. Lapsi voi tuntea myös esimerkiksi masentuneisuutta ja vihamielisyyttä ja eristäytyä muista.
- Lapsen ujous. Vertaistorjuntaan voi liittyä lapsen ujous, mutta myös esimerkiksi muista poikkeava alkuperä.
Torjuntaan liittyy myös muuttujia, jotka eivät rajoitu ainoastaan torjuntaa kokevaan lapseen. Tilanteeseen liittyyvät usein myös kaikki lapsen elämään kuuluvat viiteryhmät, kuten opettajat, perheenjäsenet ja luokkatoverit. Kun lapsi suljetaan ulkopuolelle, hän menettää mahdollisuuden positiivisten suhteiden vakiinnuttamiseen ja sosiaalista ja psykologista kasvua stimuloivien kykyjen kehittämiseen.
Mistä tietää, että lapsi kokee vertaistorjuntaa?
Arvioiden mukaan 15 % lapsista kokee vertaistorjuntaa, joka johtaa osassa tapauksista kiusaamiseen. Kun vanhemmat ja muut lapsen elämässä läsnä olevat aikuiset osaavat tunnistaa vertaistorjunnan merkit, voidaan vakavia seurauksia pyrkiä ehkäisemään.
Vertaistorjunnasta kärsivällä lapsella voi esiintyä esimerkiksi seuraavanlaista käytöstä:
- Aggressiivinen tai häiritsevä käytös, mikä vaikeuttaa vuorovaikutusta muiden kanssa.
- Kiivas tai impulsiivinen käytös, matala kynnys vihastumiselle.
- Kiukkukohtaukset, tarkkaavaisuuden puute ja jatkuva nenäkkyys.
- Eristäytyminen, vetäytyminen ja ujous.
- Pieni lapsi itkee helposti ja saattaa teeskennellä fyysistä epämukavuutta tai pyytää, ettei hänen tarvitse lähteä päivähoitoon tai kouluun.
Vertaistorjunnan seuraukset
Lyhyen aikavälin seuraukset
Vertaistorjunnalla voi olla psykologisia vaikutuksia, jotka vaikuttavat lapsen kokemuksiin ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Lapsi saattaa menettää kiinnostuksensa sellaisia asioita kohtaan, joista hän on aikaisemmin nauttinut. Myös hänen itsearvostuksensa voi kokea kolauksen. Vertaistorjunta voi johtaa ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen, syömishäiriökäyttäytymiseen ja emotionaalisiin häiriöihin.
Keskipitkän aikavälin seuraukset
Tilanne voi muuttua vakavammaksi, jos siihen ei puututa ajoissa. Lapsi saattaa alkaa pelätä koulunkäyntiä, mikä näkyy heikkona koulumenestyksenä. Lisäksi torjutun lapsen minäkuva voi vääristyä, mikä voi puolestaan johtaa masennukseen tai aggressiiviseen tai itsetuhoiseen käytökseen. Lapsi voi tuntea epäluottamusta ihmisiä kohtaan, mikä haittaa hänen sosiaalisia suhteitaan.
Pitkän aikavälin seuraukset
Ajan myötä vertaistorjunta vaikuttaa negatiivisesti lapsen itsetuntoon ja voi aiheuttaa aggressiivista käytöstä. Lapsella tai nuorella saattaa esiintyä seuraavanlaisia piirteitä ja asenteita:
- Toistuvat poissaolot koulusta tai töistä
- Vandalismi, varastelu tai riippuvuus
- Itsetuhoiset ajatukset ja sosiaalinen eristäytyminen
- Hermostuneisuus, ahdistuneisuus ja pelkotilat
- Taipumus kokea torjutuksi tulemista myös muissa ikävaiheissa
Vanhempien, opettajien ja muiden lapselle tärkeiden aikuisten on ensinnäkin tärkeää tunnistaa vertaistorjunnan merkit, minkä jälkeen on arvioitava, mistä lapsen kokema torjunta johtuu. Kaikkien osapuolten tulisi osallistua ratkaisun etsimiseen, jotta tilanne saadaan korjattua ja lapsi osaksi ryhmää. On aikuisten tehtävä löytää erilaisia lasta auttavia työkaluja.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Estévez, E., Martínez, B., Moreno, D., & Musitu, G. (2006). Relaciones familiares, rechazo entre iguales y violencia escolar. Cultura y Educación, 18(3-4), 335-344. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1174/113564006779173046
- García-Bacete, F. J., Carrión, A. L., & Casares, M. I. M. (2005). ¿ Por qué los niños no quieren jugar con otros niños? Un análisis exploratorio de los motivos de rechazo entre iguales. International Journal of Developmental and Educational Psychology, 1(1), 257-268. https://www.redalyc.org/pdf/3498/349832486018.pdf
- García Bacete, F. J., Sureda García, I., & Monjas Casares, I. (2010). El rechazo entre iguales en la educación primaria: Una panorámica general. Anales de psicología. https://digitum.um.es/digitum/handle/10201/14481
- Martín, E., & De Bustillo, M. C. M. (2009). Un análisis contextual de la preferencia y el rechazo entre iguales en la escuela. Psicothema, 21(3), 439-445. https://www.redalyc.org/pdf/727/72711821016.pdf