Näitä lapsen ahdistuksen merkkejä ei saa jättää huomioimatta
 

Näitä lapsen ahdistuksen merkkejä ei saa jättää huomioimatta

Näitä lapsen ahdistuksen merkkejä ei saa jättää huomioimatta
Elena Sanz Martín

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz Martín.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Jotkut lapsuuden aikaiset psykologiset vaikeudet ja käytösongelmat ovat selvemmin nähtävissä kuin toiset. Aikuiset saattavat tulkita tietynlaisen käytöksen tai asenteen normaaliksi lapsuuteen kuuluvaksi vaiheeksi, vaikka se voikin olla merkki isommasta ongelmasta. Esimerkiksi lapsen ahdistuksen merkkejä voi toisinaan olla vaikea tunnistaa, mikä johtuu osittain siitä, että lapset eivät vielä osaa ilmaista tunteitaan selkeästi.

Lapsuuden aikana läpikäydyt ajatukset ja tunteet kasvavat osaksi yksilöä ja hänen persoonaansa, minkä vuoksi on tärkeää pyrkiä varmistamaan, että ne ovat positiivisia ja henkilölle suotuisia. Tämän päivän lapset ovat tulevaisuuden aikuisia, joiden persoonallisuuden kehittymisestä vanhempien on huolehdittava. Lapsuudessa ahdistusoireista kärsineet kärsivät todennäköisemmin vastaavista ongelmista myös myöhemmin elämässään – etenkin, jos lasta ei opeteta ja auteta käsittelemään tunteitaan ja ajatuksiaan.

Näitä lapsen ahdistuksen merkkejä ei saa jättää huomioimatta

Psykosomaattiset oireet

​​ Psykosomaattisilla oireilla tarkoitetaan fyysisiä vaivoja ja oireita, joille ei löydetä somaattista eli ruumiillista tai elimellistä selitystä. Tunteiden vaikutus elimistöön voi ilmetä esimerkiksi vatsakipuna, päänsärkynä tai lihasjännityksenä. Tämän tyyppinen oireilu on yleensä helposti havaittavissa, koska jo pienet lapset osaavat ilmaista tuntevansa fyysistä kipua. Sen sijaan kivun tai muun fyysisen oireen alkuperän selvittäminen ei aina ole helppoa.

Nuoren lapsen tunneäly ei ole vielä täysin kehittynyt, minkä vuoksi hänen on vaikea tunnistaa ja käsitellä omia tunteitaan. Koska hänellä ei ole tarvittavia resursseja tunteidensa omatoimiseen käsittelyyn, hänen kehonsa saattaa alkaa oireilla fyysisesti. Lapsi voi kärsiä esimerkiksi kovista päänsärkykohtauksista tai vatsakivuista ennen jännittävää tilannetta. Pieni ja väliaikainen jännitys on normaalia, mutta jos oireet jatkuvat ja ovat toistuvia, on niihin ehdottomasti kiinnitettävä huomiota.

Kuinka ehkäistä lapsen ahdistusta?

Perfektionismi

Myös perfektionismi voi olla merkki ahdistuksesta. Se näkyy niin, että lapsi on liian ankara itseään kohtaan ja odottaa itseltään täydellisyyttä kaikessa tekemisessä. Hän ei salli itselleen epäonnistumisia, eikä ole koskaan tyytyväinen tuloksiinsa. Pienikin virhe voi tuntua lapsesta katastrofilta, josta on vaikea päästä yli. Epäonnistumiset vaikuttavat rajusti lapsen itsetuntoon, jolloin hän voi alkaa vältellä riskinottoa ja uusia tilanteita.

Täydellisyyden tavoittelu voi näkyä niin kouluun liittyvissä tehtävissä, kuin harrastuksissa ja leikissäkin. Vanhempien kannattaa tarkkailla, miten lapsi käsittelee turhautumista tilanteissa, jotka eivät suju hänen tahtonsa mukaan, sekä miten hän vastaa saamaansa kritiikkiin ja toisaalta myös saavutuksiinsa. Yksi perfektionististen lasten ominaispiirteistä on se, että he kaipaavat jatkuvasti muiden hyväksyntää, minkä lisäksi he ovat suhteellisen herkkiä sen suhteen, millainen mielipide muilla on heistä.

Liiallinen murehtiminen

Yksi yleisimmistä ahdistuksen merkeistä on liiallinen asioista murehtiminen. Lapsi saattaa tuntea olonsa liioitellun huolestuneeksi tilanteissa, joita muut lapset eivät koe erityisen merkittäviksi tai joita he pitävät jopa positiivisina. Lapsi saattaa murehtia esimerkiksi lähestyvää kouluretkeä tai yökyläilyä ystävän luona. Tämän tyyppisten tapahtumien pitäisi saada lapsi innostumaan, mutta ne aiheuttavatkin hänelle ahdistusta. Ahdistuksen taustalla voi olla piilevä eroahdistus, sosiaalinen fobia, huono itsetunto tai jokin muu ongelma, johon tulee kiinnittää huomiota.

Kuinka toimia, jos lapsella huomataan ahdistuksen merkkejä?

Yllä mainitun tyyppisiä merkkejä ei kannattaa jättää huomiotta. Erilaiset häiriintyneet ajatukset tai uskomukset voivat johtaa ongelmiin ahdistuksen kanssa, ja on vanhempien tehtävä auttaa lasta käsittelemään näitä ajatuksia ja tunteita. Lapselle voidaan myös opettaa erilaisia keinoja, kuten meditaatiota ja rentoutumisharjoituksia, tunteiden hallitsemiseksi ja rentoutumiseksi. Jos vanhemmat kokevat, etteivät pysty yksin auttamaan lasta tarpeeksi, on syytä kääntyä ammattiavun puoleen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.



Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.