Onnellisesti uupunut äiti
On täysin normaalia muuttua onnellisesti uupuneeksi äidiksi. Äitiys on maailman kaunein ammatti, eikä tätä voida kiistää. Mutta sillä välin, kun omistamme kaiken aikamme lapsillemme, töillemme ja velvollisuuksillemme, unohdamme usein erään avainasian – oman hyvinvointimme.
Vietämme päivämme tehden kaikkea mahdotonta ja mahdollista varmistaaksemme muiden hyvinvoinnin. Leikitämme vauvaa, keskustelemme kumppanimme kanssa, valmistamme perheen lempiruokia, järjestelemme kotia, työskentelemme auttaaksemme kuluissa ja vielä paljon muutakin.
Äidit antavat kaikkensa odottamatta mitään takaisin. Mutta sillä tiellä, jolla jahtaamme kaikkien muiden onnellisuutta, unohdamme usein itsemme.
Lopulta huomaamme, että omistamme hyvin vähän aikaa itsellemme, jos emme laske henkilökohtaisen hygieniamme hoitoa. Se nainen, joka ei aiemmin poistunut kotoa ennen kuin oli viettänyt tunteja peilin ääressä, on nyt kadonnut.
Meitä ei haittaa käyttää samoja farkkuja monta päivää putkeen tai pukea päälle ensimmäiset käsiimme osuvat vaatteet. Meitä ei myöskään haittaa vaihtaa meikkaamiseen käytettyä aikaa kodin muiden asioiden hoitamiseen.
Niin, elämä muuttaa meitä radikaalisti, eikä todellisuus välttämättä näytä siltä, millaiseksi sen raskauden aikana kuvittelit.
Äitiys on yksi kauneimmista tarinoista. Mutta silti tämän tarinan alussa huomaat, että sinun on uhrattava paljon asioita nähdäksesi tulevaisuuden kantavan positiivista hedelmää.
Onnellisesti uupunut äiti, on aika koota itsesi uudelleen
Joka kerta, kun meiltä kysytään uudesta roolistamme äitinä, kaikki rankat hetket täyttävät ajatuksemme. Silti vastaus on aina se, että olet onnellisempi kuin koskaan ennen. Ja se on absoluuttinen totuus.
Yksin ollessamme mietiskelemme, kuinka voisimme koskaan elää ilman lastamme? Ilman niitä pieniä ihmisiä, jotka muuttavat koko maailmamme.
Lapsi edustaa elämässä jotakin selittämätöntä. Hän saapuu elämääsi, jotta ymmärtäisit, että elämässä on olemassa tiettyjä asioita, jotka ovat oikeasti tärkeitä.
Vaikka kokisitkin välillä olevasi voimaton, muista, että olet vauvasi sankaritar.
Jotkut päivät ovat ikuisia ja joskus yöt loppuvat lyhyeen. Aina emme edes tiedä mitä viikonpäivää elämme. Toisinaan väsymys ottaa vallan ja haluaisimme vain heittää pyyhkeen kehään. Mutta sellaista elämä on. Koemme tunteita ääripäästä toiseen, ja se on täysin normaalia.
Alussa keskitymme lapsen kasvatuksen mysteereihin ja siihen, kuinka vauvaa hoidetaan. Jopa vaipan vaihtaminen voi olla aivan uskomattoman kova haaste. Päivät vierivät ja alamme kysellä itseltämme, missä olemme, keitä ollemme ja kuinka voimme sisimmässäni.
Tietenkään et saa enää nykyään samanlaista ruokarauhaa kuin ennen. Et voi mennä vessaan yksin tai edes soittaa puhelua ilman, että joudut ilmoittamaan soittavasi takaisin myöhemmin, koska lapsi tarvitsee sinua.
Tämä on onnellisesti uupuneen äidin todellisuutta. Naisen, joka antaa kaikkensa odottamatta mitään takaisin. Äidin, jonka ei tarvitse enää harjata hiuksiaan näyttääkseen hyvältä, vaikka hän pukeekin lapsensa mukavimpiin mahdollisiin vaatteisiin. Se olet sinä, sankaritar, joka tekee mitä tahansa kasvattaakseen onnellisuuden hedelmiä.
Äitiys toisesta näkökulmasta
Tullessamme äidiksi saamme käsiimme kaikista kauneimman lahjan. Omistamme koko elämämme lapsellemme, eikä kukaan voi saada meitä muuttamaan ajattelutapaamme.
Pikkuhiljaa sinun tulisi kuitenkin etsiä itsellesi tilaa, jossa voit elvyttää sieluasi. Olet jo selvinnyt raskausprosessista, jonka aikana annoit kaikkesi ja sait tietää, mitä merkitsee olla äiti. Pysähdy hetkeksi ja ajattele itseäsi – avaa se ovi, joka sallii sinun löytää itsesi uudestaan.
Löydä itsellesi tilaa ja täytä itsesi positiivisella energialla. Tällä tavoin tulet olemaan valmis antamaan itsellesi ja perheellesi vain parasta.
Ei ole väärin tehdä sitä, mistä pidämme. Se antaa meille mahdollisuuden ajatella välillä jotain muuta kuin lasta ja perhettä, ja näin voimme jatkaa taas vahvempina. Harrasta liikuntaa, kuuntele musiikkia tai käy kävelyllä ystäväsi kanssa. Tämä on resepti, jonka avulla täytät itsesi positiivisella energialla.
Äitiys on upeaa. Jos alat tuntea väsymystä ja koet halua jättää kaiken sikseen, älä unohda kuunnella sydäntäsi. Muista ne asiat, joita koit, kun lapsesi oli vielä kohdussasi. Valmistaudu nauttimaan uudestaan kaikista niistä hetkistä, jotka eivät ole enää koskaan samanlaisia kuin ennen.
Ja muista aina se, että välillä on täysin normaalia kokea olonsa onnellisesti uupuneeksi äidiksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bowlby, J. (1986). Vínculos afectivos: formación, desarrollo y pérdida. Madrid: Morata.
- Bowlby, J. (1995). Teoría del apego. Lebovici, Weil-HalpernF.
- Garrido-Rojas, L. (2006). Apego, emoción y regulación emocional. Implicaciones para la salud. Revista latinoamericana de psicología, 38(3), 493-507. https://www.redalyc.org/pdf/805/80538304.pdf
- Marrone, M., Diamond, N., Juri, L., & Bleichmar, H. (2001). La teoría del apego: un enfoque actual. Madrid: Psimática.
- Moneta, M. (2003). El Apego. Aspectos clínicos y psicobiológicos de la díada madre-hijo. Santiago: Cuatro Vientos.