Miksi lapsi ei halua, että häneen kosketaan?
 

Miksi lapsi ei halua, että häneen kosketaan?

Jos lapsi ei halua, että häneen kosketaan, vanhempien on hyvä kunnioittaa sitä ja opetella osoittamaan hellyyttä muilla tavoin.
Miksi lapsi ei halua, että häneen kosketaan?
Elena Sanz Martín

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz Martín.

Viimeisin päivitys: 31 maaliskuuta, 2023

On varmasti vaikea kuvitella lasta, joka kieltäytyy kosketuksesta. Yleensä pienet lapset ajatellaan helliksi, rakastaviksi ja muihin kiintyneiksi olennoiksi, jotka kaipaavat vanhemmiltaan suukkoja, halauksia ja silittelyä sekä pitävät niistä. Aina näin ei kuitenkaan ole. Jos lapsi ei halua, että häneen kosketaan, sen mahdollisiin syihin kannattaa pureutua perin pohjin.

Ensinnäkin on tärkeää muistaa, että kyseessä ei yleensä ole mikään vakava ongelma. Tavallisesti lapsen henkilökohtaiset mieltymykset ja kehitysvaihe määräävät, kuinka mielellään hän vastaanottaa näitä hellyydenosoituksia. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, mistä kosketuksesta kieltäytyminen johtuu, jotta tarjoat lapselle varmasti kaiken sen mitä hän tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen ilman tunne-elämän puutteita.

Lapsi ei halua, että häneen kosketaan, ja hän on aina ollut sellainen

Kesto on yksi niistä näkökohdista, jotka voivat tuoda lisää selvyyttä tilanteeseen. Eli onko lapsesi aina ollut haluton ottamaan vastaan kosketusta vai onko sitä tapahtunut vasta viime aikoina? Jos hän ei ole koskaan kaivannut fyysisiä hellyydenilmaisuja tai pitänyt niistä erityisen paljon, tämä piirre saattaa vain kuulua hänen luonteeseensa.

Kyseessä on tällöin synnynnäinen ja perinnöllinen taipumus, eikä se johdu kasvatuksessa tehdyistä virheistä. Lapsi vain on sellainen. Tässä mielessä onkin tärkeää muistaa, että jokaisella ihmisellä on omanlaisensa rakkauden kieli, ja myös jokaisella lapsella voi olla oma tapansa ilmaista ja vastaanottaa rakkautta, eikä siihen välttämättä kuulu suukkoja ja halauksia.

Lapsi ei halua, että häneen kosketaan.
3–6-vuotiaat lapset ovat yleensä jo itsenäisempiä ja torjuvat fyysisen kontaktin.

Huomioi lapsen kehitysvaihe

Jos aiemmin hellä lapsi lakkaa olemasta sellainen, vanhempien kannattaa huomioida lapsen kehitysvaihe. Kosketuksesta kieltäytyminen voi olla merkki siitä, että lapsi on löytämässä ja rakentamassa omaa yksilöllistä identiteettiään ja haluaa jossain määrin irtautua aikuisten määräysvallasta.

Varttuessa pienten lasten sisäinen maailma muuttuu moniulotteisemmaksi ja heistä tulee itsetietoisempia. Tämä voi johtaa siihen, että heistä tulee vähemmän spontaaneja ja kainostelevampia. Joskus tähän kuuluu se, ettei lapsi halua kosketusta. Tätä voi tapahtua etenkin silloin, kun hän on ikätovereidensa seurassa. Syynä on se, että hän haluaa näyttää olevansa jo “iso”. Tästä reaktiosta ei kuitenkaan pidä huolestua.

Lapsi ei ole tottunut fyysisiin hellyydenosoituksiin

Jos lapsi ei halua, että häneen kosketaan, mieti, oletko sinä vanhempana voinut vaikuttaa asiaan. Jotkut lapset eivät yksinkertaisesti ole tottuneet fyysiseen kontaktiin, koska he eivät ole saaneet sitä kovin usein. Meillä aikuisilla on myös oma rakkauden kielemme, ja on vanhempia, joilla ei ole tapana silitellä, suukotella tai koskettaa lapsiaan. Heidän tapansa ilmaista hellyyttä on toisenlainen, ja tällöin lastenkin on vaikea ottaa vastaan tällaisia fyysisiä eleitä.

Tunneperäiset syyt

On myös mahdollista, että taustalla on tunneperäisiä syitä. Esimerkiksi vastasyntynyt sisarus ja siihen liittyvä mustasukkaisuus voi johtaa kosketuksesta kieltäytymiseen. Tai jos vanhemmat ovat loukanneet lasta jollain tavalla tai hänestä tuntuu, ettei hän saa tarvitsemaansa huomiota, hän voi kieltäytyä kosketuksesta ilmaistakseen sitä, mitä hän ei vielä osaa pukea sanoiksi. Tämä on lapsen tapa osoittaa tyytymättömyyttä, erimielisyyttä tai surua, jota hän ei osaa käsitellä paremmin.

Pieni tyttö ja hänen äitinsä istuvat sohvalla kädet ristissä.
Jos lapsi ei halua, että häneen kosketaan, sitä kannattaa kunnioittaa. On myös tärkeää kyetä ymmärtämään lasta sen sijaan, että häntä yritetään suostutella tai hänelle suututaan.

Lapsi ei halua, että häneen kosketaan – mikä neuvoksi?

Toimet riippuvat tilanteesta ja taustalla olevista syistä. Nämä tärkeät ohjeet kannattaa pitää mielessä:

  • Kunnioita lapsen tunteita ja valintoja. Jos hän ei halua suukkoja tai halauksia, älä pakota häntä. Anna hänen kieltäytyä niistä äläkä manipuloi häntä, pahoita hänen mieltään tai kiristä ja uhkaile häntä kieltämällä häneltä hellyydenosoituksesi tai suuttumalla hänelle. Älä ota sitä henkilökohtaisesti ja yritä katsoa asiaa hänen näkökulmastaan.
  • Opi ilmaisemaan rakkautta muilla tavoilla. Olipa kyseessä kertaluonteinen tai toistuva tilanne, muista, että voit osoittaa hellyytesi ja tukesi muillakin tavoilla. Kannustavat sanat, kehuminen tai yhteinen laatuaika ovat hyviä vaihtoehtoja.
  • Käsittele ja ratkaise kaikki tunneperäiset syyt, jotka voivat liittyä asiaan. Jos uskot, että lapsesi kieltäytyy kosketuksesta siksi, että hän on surullinen, vihainen tai laiminlyöty, auta häntä ilmaisemaan, nimeämään ja ymmärtämään häntä kaihertavia asioita. Ja tee kaikkesi muuttaaksesi lasta vahingoittavan dynamiikan.

Kaikki lapset tarvitsevat rakkautta

On yleistä, että lapsi kieltäytyy joskus kosketuksesta. Tämä ei ole merkki kehityshäiriöstä tai siitä, ettei lapsi kaipaisi hellyyttä. Jokaisen lapsen täytyy saada tuntea olonsa turvalliseksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi. Siispä sen sijaan, että pakottaisimme lapsen johonkin, josta hän ei pidä tai johon hän ei suostu, meidän vanhempien kannattaa muokata omaa käytöstämme vastaamaan lapsen tarpeita.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Chapman, G., & Campbell, R. (2016). The 5 Love Languages of children: The Secret to loving children effectively. Moody Publishers.
  • Etxebarria, I. (2003). Las emociones autoconscientes: culpa, vergüenza y orgullo. EG Fernández-Abascal, MP Jiménez y MD Martín (Coor.). Motivación y emoción. La adaptación humana, 369-393.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.