Miksi lasta ei saa pakottaa syömään – 3 syytä

· 15.11.2018

Asiantuntijoiden suositusten mukaan lapsen on hyvä aloittaa kiinteän ruoan syömisen harjoittelu noin 6 kuukauden iässä. Uusiin ruokiin tutustumista kutsutaan ruokavalion laajentamiseksi. Osalle vauvoista uusiin makuihin ja koostumuksiin tottuminen on vaikeaa, mutta tästäkään huolimatta lasta ei saa pakottaa syömään.

Vauvan totuttaminen uusiin ruokiin vaatii vanhemmilta kärsivällisyyttä. Vanhemmat pitävät lapsen ruokavalion laajentamista velvollisuutenaan, ja moni meistä onkin siinä vakaassa uskossa, että lasten on pakko alkaa syödä kiinteitä ruokia tietyssä iässä. Tämänkaltainen asenne johtaa pahimmillaan siihen, että vanhemmat pakottavat lapsen syömään.

Aihe kiinnostaa monia äitejä myös siitä syystä, että he haluavat lopettaa imettämisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ongelma on, että vauvoilla ei yleensä ole mikään kiire alkaa syödä uusia ruokia ja luopua äidinmaidosta. Jokainen vanhempi tietää, miten vaikea lapsi voi olla saada syömään, ja ruoka-aika onkin monessa perheessä päivän haastavin hetki.

Miksi lasta ei saa pakottaa syömään?

Miksi lasta ei saa pakottaa syömään?

Kaikki ne pienet ”lentokoneet” ja ”junat”, jotka joudumme siivoamaan lattialta, ovat osoitus siitä, kuinka vaikea lapsen on tottua uusiin ruokiin. On totta, että tietyssä kasvuvaiheessa vauva tarvitsee ruokavalioonsa lisää ravintoaineita, mutta tästäkään huolimatta lapsen syömään pakottaminen ei ole hyvä tapa.

Se, että neuvolan hoitaja tai lääkäri kehottaa lisäämään lapsen ruokavalioon esimerkiksi viljaa ja kasviksia, ei tarkoita, että lapsi oppisi syömään näitä ruoka-aineita yhdessä yössä. On tärkeä antaa lapsen syödä omalla tavallaan ja omassa tahdissaan – kaikki muu on tarpeetonta pakottamista.

Ruokavalion laajentaminen ei tarkoita, että lapsen koko ruokavalio laitetaan kerralla uusiksi. Lapsen ruokavalioon on hyvä lisätä ruokia pikkuhiljaa yksi aine kerrallaan.

Yksi yleinen vanhempien tekemä virhe on, että he alkavat tarjota lapsille samoja ruokia kuin he itse syövät. Usein ajatellaan, että jos lapselle ei tarjota aikuisten ruokaa, tämä ei saa tarvittavia ravintoaineita. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Olemme listanneet alle muutaman syyn, miksi lasta ei saa pakottaa syömään.

Päivittäinen ravinnontarve iän mukaan

Asiantuntijat ovat laatineet yleiset suositukset vauvojen päivittäisen ruokamäärän suhteen. Ruon määrän mittaaminen voi kuitenkin epäonnistua monesta syystä. Yksi syy on ruoan pitoisuuden vaihtelu; esimerkiksi itse valmistettu puuro voi olla hyvin vellimäistä tai sakeampaa.

Jos lapsi ei syö annosta loppuun, on vaikea arvioida, kuinka paljon ravintoa hän vielä tarvitsee. Tämän lisäksi laskelmissa tulee ottaa huomioon vauvalle syötetyn rintamaidon määrä, jotta lapsi ei syö liikaa.

On tärkeä muistaa, että kaikki lapset ovat erilaisia, ja heillä on erilainen ravinnontarve.

Alla olevassa listassa on kuvattu keskimääräinen lasten päivittäinen ravinnontarve:

  • 6 kuukautta: Tytöt noin 819 kcal, pojat enintään 779 kcal
  • 9 kuukautta: Tytöt enintään 859 kcal, pojat enintään 924 kcal
  • 12 kuukautta: Tytöt noin 500-1000 kcal, pojat 479-1169 kcal
  • 18 kuukautta: Tytöt ja pojat noin 1200 kcal
  • 24 kuukautta: Tytöt enintään 1273 kcal, pojat enintään 1300 kcal
Miksi lasta ei saa pakottaa syömään?

Täydentävä ruokavalio on täydentävä

Jos lapsi pakotetaan syömään täydentäviä ruokia ensisijaisena ravintonaan, hän saattaa saada liikaa tai liian vähän tarvitsemiaan ravintoaineita, mikä voi olla haitallista terveydelle.

Kaikki se, mikä syödään ilman nälkää, on pois köyhän vatsasta.

– Mohandas Gandhi

Vauvan ravintoainetarve kasvaa vähitellen. Myös lapsen sukupuolella on merkitystä päivittäin tarvittavaan kalorimäärään.

Joskus vanhemmat pakottavat lapsen syömään enemmän kuin on tarpeen. Esimerkiksi kahden saman ikäisen lapsen ei välttämättä tarvitse syödä samaa määrää. Lasta ei myöskään tule verrata esimerkiksi sisarukseen tai ystävään, joka syö enemmän.

Kun lapsen ruokavaliota aletaan laajentaa, rintamaidon tulisi edelleen olla lapsen pääasiallinen ravinnonlähde. Soseet, puurot ja muut ruoat ovat täydentävää ravintoa. Sillä ei ole väliä, haluaako lapsi syödä vai ei. Lapsi tietää itse hyvin tarkasti, kuinka paljon hänen täytyy syödä, eikä häntä tulisi pakottaa syömään.

Jos kiinteä ruoka ei maistu

Vaikuttipa resepti miten houkuttelevalta tahansa, koko elämänsä äidinmaitoa syönyt lapsi ei ole tottunut kiinteään ruokaan. Paitsi, että vauva ei ymmärrä mitään lusikoista ja lautasista, hän ei myöskään osaa vielä liikutella kiinteää ruokaa suussaan. Totutteluprosessi on hidas, eikä lasta tulisi hoputtaa.

On suositeltavaa antaa lapsen totutella uusiin ruokiin omalla tavallaan. Ennen kuin lapsi päättää syödä lautasella olevaa ruokaa, sen täytyy tuntua hänestä mukavalta ja turvalliselta. Lapsen tulee saada tunnustella ruokaa käsillään ja hänellä täytyy olla aikaa tottua uusiin tuoksuihin.

Lapselle voidaan tarjota kiinteää ruokaa paloina soseutetun tai muusatun ravinnon sijaan. Hänelle voi antaa esimerkiksi pieniksi tikuiksi tai paloiksi leikattuja hedelmiä tai kokonaisen vihanneksen. Tärkeintä on, että lasta ei painosteta ruoan suhteen. Jos lapsi ei halua syödä tietyllä hetkellä, se ei ole ongelma.

Tuntemattomien ruokien tarjoaminen voi myös olla hyvä keino rohkaista lasta kokeilemaan uusia asioita. Kysy lapselta, haluaako hän ottaa hedelmänpalan käteensä ja ehkä maistaa sitä. Lapsen maku kehittyy ajan myötä, ei yhdessä päivässä.

Aina on olemassa jokin ruoka, josta lapsi ei pidä, eikä ketään tulisi pakottaa syömään tällaista ruokaa. Pyri aina asettamaan itsesi lapsen asemaan.