Mistä kiusaaminen johtuu?

Kiusaamisen syyt eivät ole lineaarisia ja ne on ymmärrettävä laajemmassa kontekstissa. Joskus kiusaaja on uhri toisessa ympäristössä.

Kiusaamisen yleisyys saa meidät pohtimaan, miten ongelmaan tulisi puuttua ja mitä asioita meidän tulisi arvioida uudestaan omassa roolissamme aikuisina. Kun katsomme asiaa laajemmin ja yritämme tunnistaa kiusaamisen syitä, voimme nähdä, että monet niistä ovat peräisin kotoa. Katsotaanpa, mistä kiusaaminen johtuu ja kuinka voimme muuttaa tätä kouluissa esiintyvää surullista todellisuutta.

Mitä kiusaamisella tarkoitetaan?

Kiusaaminen ei tarkoita yksittäistä tekoa tai “pilaa” tietyllä hetkellä, vaan se on aggressiivista, jatkuvaa ja tahallista käyttäytymistä, joka pitää sisällään toisen ihmisen häirintää, uhkailua, alistamista ja nöyryyttämistä.

Kiusaaminen voi olla fyysistä (lyöminen, potkiminen, nipistäminen), sanallista (loukkaus, nauraminen, vitsit) tai psyykkistä (nöyryytys, häirintä, pilkkaaminen).

Koska kyseessä on pidempään jatkuva toiminta, siihen osallistuu yleensä useita henkilöitä, jotka voivat olla aktiivisessa roolissa (kiusaajina) tai passiivisessa roolissa (katsojina).

Suurin ongelma tällaisessa väkivallassa on se, että uhreilla on tapana salata se. He mieluummin vaikenevat välittömien seurauksien pelossa, vaikka muita seurauksia alkaa ilmetä heidän fyysisessä, psyykkisessä ja emotionaalisessa terveydessään.

Kiusaamiseen vahvimmin viittaavia merkkejä ovat pelko mennä kouluun, jatkuvat tekosyyt poissaoloille (kuten väitetty sairaus), koulumenestyksen heikkeneminen tai lisääntynyt ahdistus ja hermostuneisuus.

Mistä kiusaaminen johtuu?

Kiusaamisen syitä ei voi ymmärtää kausaalisesti tai yksiselitteisesti, sillä kyseessä on monimutkainen ilmiö, jossa itse kiusaajaakin voidaan mahdollisesti kiusata toisessa yhteydessä. Tarkastellaanpa joitakin tämän ongelman syitä.

1. Perhesyyt

Joissakin tapauksissa kiusaaja voi joutua todistamaan väkivaltaisia ihmissuhteita kotonaan ja nähdä vanhempiensa kohtelevan toisiaan huonosti. Hän voi jopa itse olla se, johon perheenjäsenen väkivalta kohdistuu.

Toisaalta myös autoritaarinen ja jäykkä kasvatus voi johtaa väkivaltaisiin ihmissuhteisiin toisissa yhteyksissä. Sama pätee myös silloin, kun kotona ei aseteta rajoja ja kasvatus on äärimmäisen sallivaa.

2. Sosiaaliset syyt

Mitä viestejä väkivallan ympärillä kiertää yhteiskunnassamme? Millaista esimerkkiä lapsille annetaan, kun ihmisten välillä on erimielisyyksiä ja tappelut pääsevät uutisiin?

Joskus näyttää siltä, että väkivalta on oikea tapa saada hyväksyntää ja kunnioitusta muilta, etenkin ryhmässä. Yhteiskunta, osana perheiden makroympäristöä, luo arvoja ja on siten myös osittain vastuussa kiusaamisesta.

Siksi tietyllä tavalla käyttäytyminen voi tavalla tai toisella saada vahvistusta siinä, mitä lapset näkevät ja kuulevat. On muistettava, että ensimmäisinä ikävuosinaan lapset oppivat paljon matkimalla aikuisten käyttäytymistä.

3. Koulusta johtuvat syyt

Koulu ei ehkä aiheuta kiusaamista, mutta se helpottaa sitä ja pitää sitä yllä.

Esimerkiksi se, ettei huonosta käytöksestä rangaista eikä sääntöjä tai selkeää protokollaa ole, voi antaa lapsille tunteen siitä, että “mitään pahaa ei tapahdu”, jos he käyttäytyvät huonosti. Totuus kuitenkin on, että koulun ei pitäisi tukea väkivaltaa eikä olla millään lailla osallinen siihen.

Kuinka puuttua kiusaamisen syihin?

Kiusaaminen on yleinen ongelma kaikkialla maailmassa. Se on kuitenkin estettävissä, mutta se vaatii toimia kaikilla tasoilla.

Joitakin suositeltavia toimia kiusaamisen ehkäisemiseksi ovat seuraavat:

• Keskustele kiusaamisesta kotona. On tärkeää opettaa kiusaamisen käsite ajoissa, jo paljon ennen kuin sitä tapahtuu. Sitä voidaan käsitellä paitsi keskustelun, myös käytännön toiminnan tai lastenkirjojen lukemisen kautta. On ratkaisevan tärkeää opettaa lapsille arvoja esimerkin kautta jo pienestä pitäen. Kunnioitusta osoitetaan yksinkertaisilla tavoilla, kuten jättämällä tekemättä toisille sitä, mitä emme halua itsellemme tehtävän, tai olemalla käyttämättä sanoja, jotka voivat satuttaa muita.
• Luo luottamuksellinen ja vuoropuhelun mahdollistava ilmapiiri. Tällä tavoin lapsesi tietävät, että he voivat tulla luoksesi missä tahansa tilanteessa, oli kyse sitten heidän omasta tai jonkun muun ihmisen ongelmasta. Näin estät myös sen, että lapsesi olisi kiusaamisessa “rikostoveri” tai hiljainen todistaja.
• Edistä lasten itsetuntoa ja turvallisuutta. Opeta lapsesi rakastamaan itseään ja pitämään itsestään huolta. Muistuta heitä joka päivä siitä, että he ovat erittäin arvokkaita, ja rohkaise heitä pyytämään apua tarvittaessa.
• Opeta heitä hallitsemaan tunteitaan jo varhaisessa iässä. Kasvatus, jonka avulla lapset oppivat tunnistamaan ja hallitsemaan tunteitaan, on hyvä keino estää lasten tarvetta purkaa huonoa oloaan muihin. Se on myös keino oppia ratkaisemaan erimielisyydet rauhanomaisesti.

Kiusaaminen ei ole koulun ongelma

Kiusaaminen on kouluissa esiintyvä ongelma, mutta se syntyy jo kauan ennen koulun aloittamista. Kiusaamista huomatessa on tärkeää, että sekä kouluyhteisö että vanhemmat ja muut aikuiset puuttuvat asiaan selkeillä säännöillä ja tarkoin määritellyllä protokollalla. Lapsille on opetettava selkeitä arvoja, joista kunnioitusta on korostettava hyvän yhteiselon peruspilarina.

Kiusaaminen ei koske vain lapsia, vaan koko yhteiskuntaa. Kiusaamisen seuraukset alkavat koulussa, mutta ylittävät sen muurit; ne ovat tulevaisuuden ongelmia, jotka näkyvät psyykkisinä sairauksina, itsensä vahingoittamisena sekä aikuisina, jotka ratkaisevat ongelmat väkivallalla. Kaikista näistä syistä kiusaamisen havaitseminen ja siihen puuttuminen ajoissa on arvokkaampaa kuin uskommekaan.