Opeta lapsesi reagoimaan kiusaamiseen oikein - Äitiyden Ihme
 

Opeta lapsesi reagoimaan kiusaamiseen oikein

Opeta lapsesi reagoimaan kiusaamiseen oikein

Viimeisin päivitys: 18 helmikuuta, 2020

Kiusaaminen on henkilöiden välistä tai yhteisöllistä verbaalista, eleellistä tai fyysistä aggressiivista käyttäytymistä. Kiusaaminen on valitettavan yleistä, ja sillä voi olla suuri vaikutus ihmisen psykologiseen kehitykseen. Siksi vanhempien tulee opettaa lapsiaan reagoimaan kiusaamiseen oikein. Lastenkin täytyy ymmärtää, että kiusaaminen on väärin kaikissa muodoissaan, ja siihen tulee aina puuttua.

Kiusaamisen muoto, vakavuus, julmuus ja syyt voivat vaihdella. Suurimpia syitä kiusaamiseen ovat tietämättömyys ja empatian puute. Nykykäsityksen mukaan yksi keskeisimmistä syistä on se, että kiusaaja pyrkii toiminnallaan pönkittämään omaa asemaansa. On myös tavallista, että kiusaaja purkaa omaa pahaa oloaan toiseen ihmiseen. Olipa syy mikä tahansa, kiusaaminen ei ole koskaan oikeutettua.

Tekijät, jotka voivat saada aikaan kiusaamista

  1. Lapsen ikä
  2. Perheen tuen puute
  3. Kodin arvot
  4. Lapsen sosiaaliset taidot
  5. Koulun tukihenkilöiden poissaolo
  6. Opettajien käyttäytyminen
  7. Tapa, jolla uusi luokkatoveri esitellään
Opeta lapsesi reagoimaan kiusaamiseen oikein

Tiede paljastaa kiusaamisen vaikutukset

Nöyryytyksen on todistettu vaikuttavan ihmisen aivoihin. Tämä vaikutus on vielä voimakkaampi kuin ilon tai vihan kaltaisten tunteiden.

Tutkijoiden ryhmä Amsterdamin yliiopistossa teki kokeen, jossa mitattiin nöyryytyksen ja kiusaamisen vaikutusta ihmiseen. He valitsivat ryhmän henkilöitä ja lukivat näille sitten muutaman tarinan. Lukemisen aikana ihmisten tuli asettaa itsensä päähenkilöiden tilanteeseen. Näin he saivat kokea kaikki ne tunteet, joita päähenkilö koki.

Tutkijat ovat todistaneet, että nöyryytyksen aiheuttama epämukavuus on suurempi kuin aikaisemmin on uskottu.

Nöyryytys aktivoi sellaisia aivojen alueita, jotka liittyvät kipuun. Tämä sai tieteilijät epäilemään, että nöyryytys koetaan aivoissa yhtä voimakkaana kuin kipu.

Opeta lapsesi reagoimaan kiusaamiseen oikein

Vanhempien tulisi selvittää, mitä tapahtuu, ja määrittää parhaat tavat toimia. Mikä kiusaamisen perimmäinen syy on? Kuinka usein sitä tapahtuu? Miten lapsi reagoi? Ja lopuksi, kuinka lasta voidaan auttaa kohtaamaan kiusaaminen terveellisellä tavalla?

Näihin kysymyksiin tulee vastata, jotta ongelma voidaan ratkaista parhaalla ja nopeimmalla tavalla. On myös tärkeää selvittää, onko lapsi pilkan kohteena vai onko hän se, joka pilkkaa ja kiusaa toisia.

Lapset tulisi opettaa reagoimaan oikein kiusaamiseen. Tämä auttaa heitä hyökkäämään ongelman perimmäistä syytä kohtaan sekä tekee pilkkaajat aseettomiksi.

Kun ihmiseltä, joka kiusaa, viedään kyky saada toisessa aikaan haluttu vaikutus, tämä saa hänet tylsistymään ja lopettamaan kiusaamisen.

Väkivalta ei koskaan ole ratkaisu, eikä kiusaaminen ole koskaan oikeutettua.

Opeta lapsesi reagoimaan kiusaamiseen oikein

Lasta ei koskaan tulisi kutsua “pelkuriksi” tai “itkupilliksi”, sillä tämä ei ratkaise ongelmaa eikä tee lapsesta myöskään vahvempaa. Parasta on antaa hänelle kunnioitusta, rakkauttta ja ymmärrystä.

Kun lapsi selittää ongelmansa, on tärkeää olla empaattinen hänen tunteidensa suhteen. Lisäksi meidän tulee kertoa omista kokemuksistamme, jotka voivat auttaa tekemään hänen olostaan varmemman.

Meidän tulee korostaa tilanteen positiivisia asioita ja tehdä lapselle selväksi, että voimme löytää ratkaisun.

Tärkeimmät neuvot

  1. Älä koskaan kannusta väkivaltaan.
  2. Jos kiusaaminen on pilkkamista, kiusatulle tulee opettaa asian jättäminen huomiotta, kunnes kiusaaja väsyy.
  3. Jos kiusaaminen on vakavaa tai melko vakavaa, on parasta mennä kouluun tai muuhun vastaavaan suoraan ja puhua opettajalle tai tukihenkilölle, jotta tilanne voitaisiin ratkaista. On tärkeää, että kiusamiseen saadaan nopea ratkaisu.
  4. Meidän tulee myös opettaa lapsiamme kunnioittamaan kaikkia ihmisiä. Tämä auttaa heitä kohtaamaan kiusaamisen hyvällä tavalla.
  5. Kun tilanne tulee meidän vanhempien tietoon, meidän tulisi tukea lastamme ehdottomasti. On tärkeää, että hän tuntee olonsa rakastetuksi ja tuetuksi.
  6. Kaikessa on positiivinen puolensa, ja kaikki voi tarjota tärkeitä opetuksia – on tärkeää miettiä tätä puolta kiusaamisessa.

Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Castillo Quiñonez, G. G. (2015). Promover los valores sociales y familiares para evitar las burlas y el índice de malas palabras dentro del salón de clases en los niños de 4 a 5 años de la escuela Dr. Otto Arosemena Gómez año lectivo 2014-2015(Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil Facultad de Filosofía, Letras y Ciencias de la Educación). http://repositorio.ug.edu.ec/handle/redug/13219
  • Reynolds, C., & Richmond, B. (1997). Escala de ansiedad manifiesta en niños (revisada). CMAS-R. Manual. México: El Manual Moderno.
  • Albornoz, N., Silva, N., & López, M. (2015). Escuchando a los niños: Significados sobre aprendizaje y participación como ejes centrales de los procesos de inclusión educativa en un estudio en escuelas públicas en Chile. Estudios Pedagógicos (Valdivia), 41(ESPECIAL), 81-96. https://scielo.conicyt.cl/scielo.php?pid=S0718-07052015000300006&script=sci_arttext

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.