5 aktiviteettia koulukiusaamisen ehkäisemiseksi
 

5 aktiviteettia koulukiusaamisen ehkäisemiseksi

Tunneälyn parissa työskentelyn tulisi olla osa koulukiusaamisen ehkäisyä. Lue lisää täältä!
5 aktiviteettia koulukiusaamisen ehkäisemiseksi

Viimeisin päivitys: 25 heinäkuu, 2022

Kiusaaminen vaatii toimia ja sitoutumista kaikilta, sillä kukaan ei selviä ehjin nahoin ympäristöstä, jossa kiusataan. Siksi tässä artikkelissa tarkastellaan joitakin toimia koulukiusaamisen ehkäisemiseksi.

Kiusaaminen on tilanne, joka “kytee”. Se ei ole satunnaista tai yksittäistapauksina ilmenevää häirintää, eikä se lopu yhdessä yössä. Päinvastoin, siihen kuuluu uhrin jatkuva häirintä, ärsyttäminen, joka toistuu päivästä toiseen ja erilaisin menetelmin. Joskus se on sanallista, joskus fyysistä, joskus molempia.

Kun kiusaamisen seuraukset käyvät ilmi – joskus pahimmalla mahdollisella tavalla – harva yllättyy. Itse asiassa moni näki kiusaamisen, jotkut osallistuivat siihen, ja toiset yrittivät tehdä asialle jotain, mikä ei kuitenkaan riittänyt.

Mitä kiusaaminen on?

Kiusaaminen on siis jatkuvaa häirintää, jota yksi tai useampi ihminen toteuttaa toista vastaan. Sitä esiintyy yleensä kouluissa, urheiluharrastuksissa tai muissa sosiaalisissa ympäristöissä, joissa se aiheuttaa suurta kärsimystä uhreille.

Kun kiusaamisaihe nostetaan esiin, moni pitää sitä kahden ihmisen välisenä ongelmana: uhrin ja kiusaajan. Näin ei kuitenkaan ole, sillä se koskettaa koko kouluyhteisöä joko tekojen tai sivusta seuraamisen kautta, muiden ollessa todistajina, avustajina tai osallisina.

Saatat olla kiinnostunut myös tästä: Lisääntynyt verkkokiusaaminen nuorten keskuudessa

Kiusaaminen koskettaa koko kouluyhteisöä.
Kiusaamisen myötä yhteiselo koulussa vaikeutuu, ja oppilaitos lakkaa olemasta oppimista edistävä turvallinen ja luova paikka.

Aktiviteetteja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi

Alla esittelemme joitakin strategioita tai aktiviteetteja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi.

1. Käytä esimerkkejä, joissa monimuotoisuutta arvostetaan sen kaikissa merkityksissä

Tämä voidaan saavuttaa useilla yksinkertaisilla tavoilla. Esimerkiksi näyttämällä oppilaille kuvia erilaisista kehoista, etnisistä ryhmistä, perhemalleista, toimintakyvyistä jne.

Näin lapsille opetetaan, että on olemassa muitakin realiteetteja kuin heidän omansa, ja pyritään unohtamaan stereotypiat sekä universaalit ja hegemoniset kauneuskäsitykset ikään kuin ne olisivat ihanteita.

2. Hyödynnä tarinoita tai elokuvia oppilaiden iästä riippuen

Tarinoiden kautta on mahdollista käsitellä epäsuorasti joitakin tavanomaisia kiusaamistilanteita. On tärkeää, että tämän materiaalin yhteydessä lapsille annetaan mahdollisuus pohtia, miltä heistä tuntuu, kun he kohtaavat tiettyjä tilanteita.

3. Laadi säännöt rinnakkaiselolle

Oppilaiden kanssa voidaan toteuttaa aivoriihi niistä normeista ja säännöistä, jotka edistävät ryhmän sopua päivittäin.

Kun tämä on tehty, voitte laatia “sopimuksen”, jonka jokainen allekirjoittaa ja jonka myötä jokainen sitoutuu noudattamaan ja kunnioittamaan rinnakkaiselon sääntöjä. Jos ideoita syntyy paljon, niistä tulee valita vain osa. Tämä opettaa viestintä- ja neuvottelutaitoja.

4. Anna aktiviteetteja vaihtuville ryhmille

Näiden ehdotusten myötä ryhmän jäseniä rohkaistaan tutustumaan toisiinsa. Voit myös kehottaa heitä kertomaan jotain henkilökohtaista, kuten suosikkiharrastuksensa. Sosiaalisen kanssakäymisen kautta lapset usein huomaavat, että heillä on enemmän yhteistä muiden kanssa kuin he luulivat.

5. Suunnittele tunneälyä työstäviä aktiviteetteja

Koulut eivät voi olla “steriili” ympäristö, jossa vain tietoa välitetään, sillä tunteet ovat osa ihmisten elämää ja empatian arvo on juurrutettava lapsuudesta asti.

Yksi keino saavuttaa tämä on järjestää päivä, jolloin “annetaan muille”. Esimerkiksi joka perjantai ryhmä lapsia keksii muiden luokkatovereiden yllätykseksi jotakin mukavaa yhteistä tekemistä: peli päivän aloittamiseksi, laulu tai maukas välipala. Tämä on keino saada heidät lähentymään, luoda ryhmähenkeä ja auttaa heitä nauttimaan yhteisestä ajasta.

Näiden toimien lisäksi tarvitaan protokollia kiusaamisen ehkäisemiseksi sekä konkreettisia seurauksia sen tapahtuessa. On tärkeää ottaa huomioon, että rangaistus ei tarkoita oppimista. Se on toimi, joka auttaa pysäyttämään ongelman lyhytaikaisesti, mutta se ei muuta kiusaajien käyttäytymistä.

Kiusaamisella voi olla vakavia seurauksia.
Meidän on katsottava kiusaamista laajemmasta näkökulmasta ja kyettävä tulkitsemaan todellisuutta moniulotteisesti. Jokainen kiusaaja voi olla myös uhri muissa yhteyksissä. Tästä syystä on tärkeää koota palaset kokonaisuuden ymmärtämiseksi.

Saatat olla kiinnostunut myös tästä: Kuinka auttaa lasta kohtaamaan kiusaaminen?

Kiusaaminen on jokaisen ongelma

Joskus aliarvioimme kiusaamisen vaikutuksia perustelemalla asiaa niin, että sitä on aina ollut olemassa. Mutta se, että kiusaamista ja häirintää on esiintynyt pitkään, ei tarkoita, että se olisi oikein tai että sitä tulisi pitää normaalina. Tämän lisäksi meidän on lakattava pitämästä kiusaamista lapsuuden ongelmana tai “jonakin, joka tekee heistä vahvoja” kohtaamaan elämän vastoinkäymiset.

Kiusaaminen kertoo puutteista, kyvyttömyydestä kanssakäymiseen, omista ongelmista jne. Sillä on vakavia seurauksia sekä fyysiselle että henkiselle terveydelle, niin uhrille kuin ympäristöllekin. Lakatkaamme siis ajattelemasta, että kiusaamista tapahtuu vain koulun pihoilla, sillä sen haitalliset vaikutukset koskettavat meitä kaikkia.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Nettikiusaaminen koulussa
Äitiyden Ihme
Lue se täällä Äitiyden Ihme
Nettikiusaaminen koulussa

Nettikiusaaminen koulussa on ilmiö, joka on levinnyt laajalle teknologian kehittymisen myötä. Tässä artikkelissa tarkastelemme asiaa lähemmin.



  • Cerezo, F. (2009). Bullying: análisis de la situación en las aulas españolas. International Journal of Psychology and Psychological Therapy9(3), 383-394.
  • Paredes, M. T., Álvarez, M. C., Lega, L. I., & Vernon, A. (2008). Estudio exploratorio sobre el fenómeno del” Bullying” en la ciudad de Cali, Colombia. Revista Latinoamericana de Ciencias Sociales, niñez y juventud6(1), 295-317.
  • Trautmann, A. (2008). Maltrato entre pares o” bullying”: Una visión actual. Revista chilena de pediatría79(1), 13-20.