Mitä hyötyjä on siitä, että lapsi puhuu itsekseen?
Moni lapsi puhuu itsekseen etenkin leikkiessään. Välillä kuulostaa jopa siltä kuin lapsi puhuisi jollekin toiselle, vain hänen silmilleen näyttäytyvälle hahmolle. Tästä ei tarvitse huolestua, sillä itsekseen puhuminen on täysin normaalia ja siitä voi jopa olla hyötyä lapsen kognitiiviselle ja älylliselle kehitykselle. Puhuessaan itsekseen esimerkiksi leikkiessään lapsi myös harjoittelee tehokkaita kommunikointitapoja.
Mitä hyötyjä on siitä, että lapsi puhuu itsekseen?
Lapset puhuvat paljon itsekseen keskimäärin viiden vuoden ikään asti, mutta tämäkin on täysin yksilöllistä ja riippuu lapsen kypsyydestä. Jotkut lapset puhuvat itsekseen vielä teini-iässäkin, ja myös aikuisiällä itsekseen puhuminen on varsin normaalia. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tiettyjen sisäisten ajatusten ääneen ilmaiseminen voi auttaa saamaan paremman otteen nykyhetkestä ja tulevaisuudesta.
Sanavaraston laajentuminen
Leikkiessään lapsi etsii uusia tapoja kommunikoida muiden kanssa. Hän saattaa harjoitella asioiden sanomista toisesta näkökulmasta. Hän omaksuu helposti ympäristöstään kuulemiaan asioita ja sisällyttää niitä omaan sanavarastoonsa. Lopulta hän soveltaa uusia sanoja omissa leikeissään.
Itsensä kuunteleminen
Puhuessaan itselleen lapsi kuuntelee itseään ja tulee tietoiseksi omista sanomisistaan. Tällä on hyvin tärkeä merkitys lapsen ymmärrykselle. Mitä enemmän lapsi harjoittelee, sitä taitavammin hän oppii ilmaisemaan itseään suullisesti.
Mielikuvituksen kehittyminen
Leikkiessään ja puhuessaan leikin lomassa lapsi keksii tilanteita, hahmoja, ongelmia ja ratkaisuja. Hän keksii erilaisia skenaarioita ja päästää mielikuvituksensa ja luovuutensa valloilleen.
Empatiakyvyn kehittyminen
Leikin lomassa puhellessaan lapsi asettaa itsensä luomiensa hahmojen asemaan ja tarkastelee asioita eri näkökulmista ymmärtääkseen tilanteen paremmin. Toisen asemaan asettuminen kehittää lapsen empatiakykyä.
Erilaisten roolien omaksuminen
Symbolisessa leikissä lapsi toimii roolinsa mukaisesti, esimerkiksi opettajaa, oppilasta, myyjää tai asiakasta esittäen. Riippuen roolista lapsen täytyy päättää, miten toimia.
Lauserakenteiden kehittyminen
Lapsi järjestää puhettaan leikin avulla. Hänellä ei ole kiirettä vastata kenellekään, minkä ansiosta hän voi rauhassa päättää, miten muotoilla lauseensa.
Oman vuoron odottaminen
Jäljitellessään erilaisia hahmoja lapsen täytyy puhua jokaisen hahmon suulla omalla vuorollaan, jotta hahmot eivät sekoitu toisiinsa. Tämä auttaa häntä ymmärtämään, että keskusteluissa annetaan toisille tilaa ja puhutaan omalla vuorolla.
Ratkaisun nopeampi saavuttaminen
Yksin leikkiessään lapsen luomien hahmojen täytyy olla yhteisymmärryksessä tiettyjen asioiden suhteen. Tämän johdosta lapsi oppii keksimään ratkaisuja erilaisiin ongelmiin.
Sosiaalisten taitojen kehittyminen
Erilaisten hahmojen esittäminen opettaa lasta olemaan vuorovaikutuksessa erilaisin tavoin. Tämä auttaa sosiaalisten taitojen kehittymisessä, mikä on suureksi hyödyksi tulevaisuudessa.
Itsehillinnän kehittyminen
Se, että lapsi puhuu kolmannelle persoonalle leikkiessään, auttaa häntä etääntymään tilanteesta, mikä saattaa vapauttaa jännitteitä. Lapsi oppii siten myös paremmin säätelemään negatiivisia tunteitaan. Leikkiessään hän kykenee helpommin ilmaisemaan huolenaiheitaan tai pelkojaan sekä hillitsemään suuttumuksen tunteitaan.
Itsensä korjaaminen
Kun lapsi leikkii yksin, kukaan ei ole kertomassa hänelle, kun hän sanoo tai tekee jotain väärin tai oikein. Tästä syystä hänen täytyy korjata itse itseään.
