Millainen on lapsen mielikuvitus?

12.1.2020

Jo pienellä lapsella on kyky käyttää mielikuvitusta ja luoda omia maailmoja. Tänään kerromme, miten lapsen mielikuvitus kehittyy ja kuinka sitä voidaan stimuloida.

Mielikuvitus on osa ihmisen päivittäisiä aktiviteetteja, ja se on hyvin merkittävä lapsen mielen ominaisuus – kyseessä on hänen tapansa olla vuorovaikutuksessa kaiken häntä ympäröivän kanssa. Huolimatta siitä, mikä lapsen todellisuus on, hänellä on siitä aina oma käsityksensä. Hänellä on siis maailmansa, jossa mielikuvitus vie ja josta hän saa opastusta erilaisten kokemusten kohtaamiseen.

Mikä lapsen mielikuvitus on?

Mielikuvitus on aistihavaintojen pohjalta järjestetyn tiedon uudelleen muokkaamista, joka johtuu aivojen eri osien aistitoimintojen vuorovaikutuksesta. Mielikuvitus auttaa meitä hahmottamaan kokonaisuuksia ja elämän eri osa-alueita.

Voidaan sanoa, että lapsen mielikuvitus on käsite, jossa rajoja ja logiikkaa ei ole. Tämä maailma syntyy lapsen impulsseista ja jatkuvasta tarpeesta laajentaa omaa maailmaansa – hän haluaa edetä tunnetun ulkopuolelle, koettua ja nähtyä pidemmälle.

Lapsen mielikuvitus pääsee huippuunsa hänen luodessaan omaperäisiä ja nokkelia ideoitaan, mitä voidaan kutsua vaikkapa luovaksi ajatteluksi.

Millainen on lapsen mielikuvitus?

Lapsen mielikuvituksen ominaisuudet

Mielikuvitus koostuu ulkoisista tekijöistä, eli henkilön ympäristöstä, ja sisäisistä tekijöistä, eli henkilön vaikutelmasta maailmasta.  Nämä kaksi tekijää kehittyvät, kun lapsi saa lisää tietoa. Ne myös auttavat lasta oppimaan ja muodostamaan suhteita muihin ihmisiin.

Siksi voimme nähdä lapsen mielikuvituksen toiminnassa hänen leikkiessään, kertoessaan tarinoita, syödessään tai pukeutuessaan. Lapsen oma käsitys ja subjektiivisuus ovat eräitä hänen mielikuvituksensa ihmeellisimmistä ja loistavimmista ominaisuuksista.

Fantasia ja kuvitteleminen

Näiden kahden välillä on ero. Kuten jo sanoimmekin, mielikuvitus syntyy ihmisen käsityksestä ja todellisuuden uudelleen keksimisestä. Fantasia sen sijaan syntyy ajattelun kuvitteellisesta puolesta.

Siten se ei liity lapsen ympäristöön. Vaikka sekä fantasia että mielikuvitus ovat saman tyyppisiksi luokiteltavia ilmiöitä, on tärkeää ymmärtää näiden erot, sillä ne kehittyvät eri vaiheissa lapsuutta.

Mielikuvitus on edelleen läsnä (vaikka ei niin selkeästi) teini-ikäisen elämässä, mutta fantasia katoaa hiukan aiemmin lapsuudessa. Siksi on kovin tärkeää, että lapsi pääsee nauttimaan ensimmäisistä vuosistaan mielikuvituksen osalta.

Lapsen mielikuvituksen kehittyminen

Vauvan aivot ovat hyvin monimutkaiset, sillä kaikki ne yhteydet, jotka määrittävät hänen loppuelämäänsä, ovat kehittymässä. Ne yhteydet, joita käytetään usein, tulevat säilymään, ja toiset taas katoavat hitaasti.

Siksi moni tutkimus vahvistaa, että vauvan ensimmäiset kolme vuotta ovat hyvin tärkeät. Tämä on täydellinen aika tarjota monia erilaisia kokemuksia.

Sellaiset kokemukset kuten musiikin kuunteleminen monilla kielillä, lukeminen, leikkiminen, käveleminen tai mikä tahansa muu asia, joka edistää aivojen yhteyksien kehittymistä, ovat suositeltavia. Tämä stimulaatio tulee auttamaan lapsen mielikuvituksen kehittymistä.

Se tapa, jolla mielikuvitus kehittyy vauvoilla, on melko vaikea määritellä. Mielikuvitus alkaa kehittyä silloin, kun lapsi altistuu skenaarioille, joissa he voivat kuvitella itsensä pääosassa olevina.

Esimerkkejä tällaisista tilanteista ovat ne, joissa vanhempi tai opettaja kertoo jotakin tarinaa, jossa on fantasiaa. Tämä edistää lapsen aivoien vahvistumista, jotta ne loisivat ”mielikuvituksen yhteyksiä”.

Mielikuvitus 1-3 vuoden iässä

Tämän vaiheen aikana lapsen mielikuvitus perustuu suurissa määrin matkimiseen. Siten lapsen ensimmäiset kokemukset mielikuvituksen osalta ovat sen imitoimista, mitä ympärillä tapahtuu.

Kun koira haukkuu, lapsikin haluaa haukkua. Tämän tyyppinen matkiminen auttaa lasta kehittämään mielikuvitustaan.

Tarhaikäisen mielikuvitus

Tässä iässä lapsen leikkeihin alkaa ilmaantua arkkityyppejä sisältäviä kaavoja. Esimerkiksi monet lapset leikkivät kotia sekä ruokkivat, kylvettävät ja hoitavat nukkejaan aivan kuin vauvaa.

Ala-asteikäisen mielikuvitus

Tässä vaiheessa lapsen vaisto sosialisoida avaa ovia ryhmissä tapahtuvaan leikkiin. Näin lapset voivat käyttää mielikuvitustaan yhdessä. Uteliaisuus uusia kokemuksia kohtaan on tämän vaiheen tärkein eteenpäinviejä.

Kouluiässä olevilla lapsilla mielikuvitus ei keskity matkimiseen, sillä nyt lapsi pystyy jo kuvittelemaan pelottomasti. Hänen mielikuvituksensa on tässä vaiheessa jo abstraktimpi.

Millainen on lapsen mielikuvitus?

Autistisen lapsen mielikuvitus

Yksi tärkein ominaisuus autismissa on kyvyttömyys oppia. Tämän vuoksi autistinen lapsi pakenee todellisuutta ja elää päivittäistä elämäänsä mielikuvitusmaailmassa.

Se tapa, jolla autistiset lapset kuvittelevat, on paljon tavallista monimutkaisempi. Se on myös huomaamattomampi, sillä lapsilla ei joissakin tapauksissa ole samanlaisia kielellisiä ja motorisia taitoja kuin ei-autistisilla lapsilla.

Heidän mielikuvituksensa voi olla hyvin erilainen kuin muilla lapsillla, sillä se on logiikasta ja järjestä peräisin. Se tapa, jolla autistinen lapsi kuvittelee, on kuitenkin edelleen neurologisen tutkimuksen kohteena.

Kuinka kehittää lapsen mielikuvitusta?

  1. Opeta häntä olemaan oma itsensä.
  2. Anna hänen tutkia omia kykyjään.
  3. Opeta hänelle, kuinka löydetään uusia asioita.
  4. Käytä leikkejä, jotka stimuloivat mielikuvitusta.

Mielikuvituksen vähäisyys

Itsevarmuuden menettäminen, rohkaisun vähäisyys ja jäykät kaavat kotona tai koulussa voivat johtaa siihen, että lapsen mielikuvitus tyrehtyy.

Vanhempi voi myös vähentää lapsensa mielikuvitusta sillä, että hän hatkuvasti tuomitsee lapsen mielikuvituksen teokset tai jos hän ei anna lapselle vapautya luoda ilman loogisuutta.

Jotta tätä voitaisiin välttää, on tärkeää antaa lasten löytää asioita. Anna siis lapsillesi vapaus valita se, mistä he pitävät ja joka heille tuntuu mukavalta.

Tämä auttaa lapsia saamaan takaisin itsevarmuutensa, ja lopulta se tulee myös auttamaan saamaan mielikuvituksen valloilleen.