Lapsen fonologinen tietoisuus

Mitä on lapsen fonologinen tietoisuus?

Fonologinen tietoisuus on perusta kaikenlaiselle suulliselle viestinnälle. Ilman ääniä emme pysty muodostamaan sanoja ja ilmaisemaan ajatuksiamme suullisesti. Fonologinen tietoisuus tarkoittaa taitoa jakaa puhetta eri kokoisiksi yksiköiksi, kuten äänteiksi, tavuiksi ja sanoiksi sekä kykyä rakentaa mainituista osista kokonaisuuksia, eli sanoja ja lauseita.

Alkaessaan kommunikoida muiden ihmisten kanssa sanoin, lapsi alkaa kehittää tätä taitoa. Ajan myötä lapsi oppii, että puhuttu kieli koostuu sanoista, sanat tavuista ja tavut foneemeista.

Vaikka fonologinen tietoisuus alkaa kehittyä jo varhaislapsuudessa, se muuttuu ja kypsyy koko ihmisen elämän ajan. Esimerkkeinä mainittakoon ilmaisun parantaminen tai uuden kielen oppiminen.

Fonologia varhaislapsuudessa

Aloitetaan alusta ja mietitään, kuinka puhut pienelle lapselle. Aikuiset eivät yleensä käytä samaa äänensävyä tai monimutkaisia sanakäänteitä puhuessaan vauvalle kuin keskustellessaan vanhemman lapsen tai toisen aikuisen kanssa. Tämän ilmiön kautta lapsi oppii kielen muodostamat äänet ja sanat intuitiivisella tavalla.

Matkiminen ja toistaminen ovat tässä vaiheessa tärkeässä roolissa. Ääntäminen on monimutkainen ja vaikeasti hallittava prosessi, johon tarvitaan monia suun ja kurkun osia.

Fonologisen tietoisuuden vaikutukset lapsella

Fonologinen tietoisuus määritellään kyvyksi, joka mahdollistaa suullisen kielen rakenteen ja sanojen fonologisten segmenttien ymmärtämisen. Tämä kyky on välttämätön kirjoitetun kielen oppimiseksi ja ymmärtämiseksi. Näin ollen oikein puhumaan oppiminen lapsuuden aikana on erittäin tärkeää.

Koulussa lapset alkavat ensimmäisenä oppia suullisten harjoitusten kautta, minkä jälkeen opettaja opettaa heille sanoja vastaavat äänet ja kirjaimet. Aluksi lapsi matkii opettajan kirjoitusta, mutta kasvaessaan hän oppii kirjoittamaan puhumiaan sanoja ja lauseita. Pikkuhiljaa lapsi oppii, että kaikki hänen sanomansa tai kirjoittamansa ei ole oikein ja että kielemme seuraa tiettyjä sääntöjä.

Lapsen fonologisen tietoisuuden vahvistaminen

Matkiminen ja toistaminen

Kuten yllä mainitsimme, matkiminen ja toistaminen on lasten yleisimmin käyttämä metodi, mutta se voi olla hyödyllinen myös teini-ikäisille ja aikuisille. Mitä vanhemmaksi ihminen kasvaa, sitä pidempään hänellä vie sopeutua uusiin fonologisiin sääntöihin. Se ei kuitenkaan missään nimessä ole mahdotonta.

Henkilö voi parantaa niin oman äidinkielensä kuin vieraan kielen ääntämistään minkä ikäisenä tahansa. Hän vain tarvitsee hyvän esimerkin seurattavakseen.

Lapsen kannattaa toistaa samankaltaisia sanoja tai matkia toisten sanojen korostusta tai ääntämistä. Mitä enemmän lapsi harjoittaa kykyään, sitä helpompi hänen on sopeutua.

Lukeminen

Lasta voidaan auttaa saavuttamaan fonologinen potentiaalinsa kahden erilaisen lukutavan avulla. Nämä ovat ääneen lukeminen ja ääneen lukemisen kuunteleminen ja sen matkiminen. Jos vanhempi lukee lapsen kanssa tarinaa, jossa on useita hahmoja, tarinaa voidaan hyvin lukea yhdessä.

Mikä tahansa lukeminen on lapsen kannalta hyödyllistä. Tämän tavan oppiminen on hyödyllistä paitsi kirjoittamisen ja puhumisen kannalta, mutta se myös auttaa laajentamaan lapsen sanastoa ja kehittämään luovuutta ja mielikuvitusta.

Lausuminen

Toisinaan lapsen on vaikea lausua tiettyjä ääniä ja äänteitä. Tällaisessa tapauksessa puheterapeutin apu voi olla paras ratkaisu ääntämisen harjoittelussa. Hän paitsi harjoittelee lapsen kanssa vastaanotollaan, myös neuvoo perheelle harjoituksia, joita voidaan hyödyntää kotona.