10 tapaa luoda lapselle viihtyisä työpiste - Äitiyden Ihme
 

10 tapaa luoda lapselle viihtyisä työpiste

Viihtyisä työpiste vaikuttaa olennaisesti lapsen opiskelumotivaatioon. Tässä artikkelissa esittelemme erilaisia tapoja, joiden avulla lapsen työpöydästä ja sen ympäristöstä luodaan miellyttävä.
10 tapaa luoda lapselle viihtyisä työpiste

Viimeisin päivitys: 24 kesäkuuta, 2019

Lapsen saavuttaessa esikouluiän ja etenkin siirtyessä ala-asteelle, vanhemmat joutuvat alkaa miettiä, kuinka motivoida tätä opiskelemaan. Viihtyisä työpiste on yksi niistä asioista, jotka kannustavat lasta tekemään kotitehtävänsä ja panostamaan koulunkäyntiin myös kotona.

Työpisteen suunnittelussa on otettava huomioon lapsen ikä, tarpeet ja mieltymykset. On myös hyvä muistaa, että lapsen motivoiminen leikkien avulla on olennainen ja tärkeä aspekti.

10 tapaa luoda lapselle viihtyisä työpiste

Lapselle kannattaa luoda miellyttävä ja viihtyisä fyysinen tila, jossa on kaikki tarvittavat huonekalut, eli pöytä, tuoli ja hylly tai laatikosto, sekä muita välineitä, joita tarvitaan kotitehtävien tekoon. Tämä edistää lapsen opiskelutottumuksia ja sitä kautta myös älyllistä kehitystä. Tila on järjestettävä niin, että se miellyttää lapsen silmää ja vastaa nimenomaan hänen tarpeitaan.

10 tapaa luoda lapselle viihtyisä työpiste

1. Sijainti kotona

Ensimmäisenä tulee päättää, mihin työpiste sijoitetaan. Jos lapsella on oma huone, tämä on todennäköisin työpöydän paikka. Rakennetaan työpiste sitten lapsen omaan huoneeseen tai kodin muuhun tilaan, on tärkeää, että lapsella on pääsy kaikkiin resursseihin, jotka mahdollistavat häiriöttömän opiskelun.

10 tapaa luoda lapselle viihtyisä työpöytä

2. Sijainti huoneessa

Jos mahdollista, työpöytä kannattaa sijoittaa niin, että näkymä sen edessä on miellyttävä, mutta myös sellainen, että se auttaa lasta keskittymään. Työpöydän tulisi olla tyhjä keskeltä, jotta lapsi voi levittää siihen kirjansa ja muut tarvikkeensa.

3. Työpöydän korkeus

Työpöydän täytyy olla sopivan korkuinen niin, että lapsi istuu ergonomisessa asennossa opiskellessaan. Lisäksi pöydän pinnan tulee olla tasainen ja mielellään lapsen silmää miellyttävän värinen.

4. Pöydän mitat

Työpöydän ei välttämättä tarvitse olla erityisen leveä, mutta lapsen täytyy mahtua levittämään kirjansa ja tarvikkeensa sen päälle. Mitat riippuvat pitkälti lapsen iästä ja siitä, millaiseen tilaan pöytä sijoitetaan.

5. Tuoli

Tuolin täytyy olla sopivan korkuinen lapsen pituuteen nähden, jotta tämä pystyy lepuuttamaan jalkojaan lattiaa vasten. Tuoli ei myöskään saa olla liian syvä, vaan lapsen täytyy pystyä nojaamaan tukevasti selkänojaan samalla, kun jalat ovat kiinni lattiassa.

Lapsen pitää pystyä keskittymään työpöytänsä ääressä.

6. Valaistus

Valaistus on erittäin tärkeä osa toimivaa työtilaa, jossa on tarkoitus voida lukea ja kirjoittaa pitkiäkin aikoja. Jos mahdollista, huoneeseen kannattaa päästää valoisina aikoina sisään luonnonvaloa. Muina aikoina käytettävissä täytyy olla hyvin valaiseva yleisvalaisin. Tarvittaessa pöydälle voidaan asettaa erillinen pöytävalaisin.

7. Tuki

Työpöydällä voi olla kirjatuki kirjoja varten, mikä auttaa ylläpitämään lapsen hyvää ryhtiä tämän lukiessa.

8. Tietokone

Jos lapsi tarvitsee opiskeluissaan tietokonetta tai tablettia, sen tulisi olla sille sopivassa paikassa. Lapsi voi käyttää laitetta tarvitessaan sitä koulutehtäviä varten, mutta ei videopelien pelaamiseen tai internetissä surfaamiseen.

9. Järjestelijät

Erilaiset järjestelijät ja telineet pitävät välineet järjestyksessä. Lapsi voi itse valita niille sopivat paikat pöydältä tai hyllyltä.

10. Pelit

Pöydällä voi olla myös palapelejä tai muita oppimista edistäviä pelejä. Sen lisäksi, että ne miellyttävät silmää, ne myös auttavat stimuloimaan oppimista.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Cortese, A. (2011). Técnicas de estudio. Metodología de la investigación. 
  • Narváez, M. R. T., Guzmán, I. T., González, M. D. C. U., & Robayo, A. M. M. (2009). Hábitos de estudio vs. fracaso académico. Revista educación, 33(2), 15-24. https://www.redalyc.org/pdf/440/44012058002.pdf
  • Ramos, C. B. (2007). La incidencia de las TICs en el fortalecimiento de hábitos y competencias para el estudio. Edutec. Revista Electrónica de Tecnología Educativa, (23), a077-a077. http://edutec.es/revista/index.php/edutec-e/article/view/497
  • Art Markman Ph.D. (2012). Developing Good Study Habits Really Works. Sychonomic Bulletin & Review.
  • Robert Bjork y Nate Kornell. (2007). Principles of cognitive science in education: The effects of generation, errors, and feedback. Psychonomic Bulletin and Review.
  • Quintanilla Paz Soldán, F. ( última consulta octubre 2019). Hábitos de estudio. [ material de apyo al tutor]. Recuperado de: www.prepa8.unam.mx
  • VIU. (17 noviembre 2015). Lad técnicas de estudio mejor valoradas pata niños. Recupetado de: www.universidadviu.es
  • Gabinete Psicodiagnosis (s.f.). Como motivar a estudiar. Recuperado de: https://psicodiagnosis.es/areageneral/otros-temas/como-motivar-los-nios-a-estudiar/index.php

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.