Kielen oppimisen viive lapsella

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Fátima Servián Franco.

Viimeisin päivitys: 16 helmikuuta, 2019

Lievä kielen oppimisen viive voidaan määritellä lieväksi vaikeudeksi kielen kehittymisen alkuaikoina. Kyseessä ei siis ole pitkäkestoinen ongelma. Kun lapsella ei ole kielellisiä kykyjä, jotka normaalisti liitetään kyseisen ikäiseen lapseen, hänellä on todennäköisesti viive kielen oppimisessa.

Tavallisimmat syyt kielen oppimisen viivästymiseen ovat ylisuojelu ja stimuloinnin puutteellisuus kotona. Jos vanhemmat esimerkiksi ennakoivat aina lapsen toiveet, tämä ei ole motivoitunut ilmaisemaan halujaan ääneen.

Se, että lapsella on ongelmia kielellisessä ilmaisussa, ei tarkoita, että tämän ymmärrys olisi puutteellista. Päinvastoin viive kielen kehittymisessä tarkoittaa, että lapsi ymmärtää enemmän kuin puhuu.

Miten kielen oppimisen viive ilmenee?

Kielen oppimisen viive tarkoittaa lapsen kielellisten taitojen kehittyvän normaalia hitaammin. Näissä tapauksissa lapsi sanoo ensimmäiset sanansa noin 2-vuotiaana, kun tavallisesti tämä tapahtuu vuotta aikaisemmin. Kahden sanan yhteen liittäminen tapahtuu kolmen vuoden jälkeen, kun tämän tulisi tapahtua lapsen ollessa noin 1,5-vuotias.

Tulee muistaa, että sillä kieli on tällöin vähäisempää, lauseiden muodostuminen vaikeutuu. Tämä tarkoittaa, että kun lapselta kysytään jotakin, hän vastaa hyvin lyhyillä lauseilla.

Samalla on selvää, että lapsen asenne kieleen on passiivinen. Lapsi voi ymmärtää tiettyjä lauseita paremmin silloin, kun perhe puuttuu tilanteeseen.

Hän ei kuitenkaan ymmärrä varhaisessa vaiheessa abstrakteja aika-/tilailmaisuja tai melko tuntemattomia lauseita (esimerkki: “matkalle lähtö”).

Syitä kielen oppimisen viivästymiseen

• Perintötekijät: Kielen oppimisen viiveen historia perheessä.
• Eräät ympäristötekijät: Huono tai puutteellinen sanavarasto perheessä, stimuloinnin puute tai ylisuojelu.
• Konfliktit tai väkivalta kotona.

Mitä eroa on kielen oppimisen viivästymisellä ja muilla kielen oppimisen häiriöillä?

Tutkimusten mukaan dysfasia on vakavampi muoto kielen oppimisen häiriöstä. Tässä tapauksessa lapsen kielitaito kehittyy myöhään, eikä se noudata normaalia kehityksen kaavaa.

Erityisesti kielen ymmärtäminen kärsii tällöin yleensä enemmän kuin lievässä kielen oppimisen viiveessä.

Kun asiantuntijat alkavat hoitaa lievästä kielen oppimisen häiriöstä kärsivää lasta, yleensä heillä on vaikeuksia erottaa häiriö muista saman tyyppisistä.

Siksi on hyvin tärkeää käydä asiantuntijan luona pian. Kielen kehityksen eteneminen ja ratkaisujen löytäminen saadaan tapahtumaan tehokkaammin, kun hoitoa annetaan jo varhaisessa vaiheessa.

Huomioitavia asioita

Jotkut uskovat, että tällä häiriöllä ei ole suurta vaikutusta lapsen oppimiseen. Arvioidaan, että tilanne alka parantua lapsen ollessa yli 6-vuotias.

Joissakin tapauksissa lievä kielen oppimisen viive voi liittyä myös kömpelyyteen hienomotorisessa koordinaatiossa, kuten myös lateraalisessa koordinaatiossa sekä kyvyssä erottaa värejä, muotoja ja temporaalisia tekijöitä.

Parasta kielen oppimisen lievän viiveen hoitamiseksi on ääntää kunnolla – älä siis kiirehdi puhuessasi, ja vältä lapsellista sanavarastoa.

Samoin suositellaan, että kun vanhempi huomaa päivähoidossa lapsen osallistuvan keskusteluun, hän olisi kunnioittava.

Yritä saada aikaan käytännöllisiä ja miellyttäviä keskusteluja, jotka ovat mukautettuja lapsesi ymmärrykseen.

Lopuksi vielä sellainen neuvo, että kannattaa lukea kirjoja, joissa on kuvia, sillä nämä tukevat sanavaraston oppimista. Käytä myös lastenlauluja, sillä ne ovat hyvä apu puheen mallien kehittymisen vauhtiin saamiseksi.