Vauvan stimulointi puheen oppimiseksi

Lapsen ensimmäisten sanojen kuuleminen on etenkin vanhemmille jännittävä hetki. Tässä artikkelissa esittelemme erilaisia tapoja, joilla vauvaa voidaan stimuloida tämän puheen kehitystä silmällä pitäen.

Viimeisin päivitys: 03 helmikuu, 2019

Kuukausien jokeltelujen jälkeen on tunteellinen hetki kuulla lapsen sanovan ensimmäisen sanansa. Tämä prosessi on osa lapsen luonnollista kehitystä. On olemassa tapoja, joilla stimuloida vauvaa puheen oppimiseksi. Näihin tapoihin perehdymme tässä artikkelissa.

Puhumaan oppimisen prosessi vie pitkän aikaa. Lapsen ollessa 2-vuotias tai vanhempi hän oppii muodostamaan kahden-kolmen sanan lauseita. Lasta voidaan kuitenkin auttaa tässä prosessissa ensihetkistä lähtien, sillä vanhempien toiminnalla on suuri vaikutus lapsen puheen oppimiseen ja kehitykseen.

Vauvan stimulointi puheen oppimiseksi

1. Aloita varhain

Vaikka vastasyntyneelle puhuminen tuntuisikin hyödyttömältä, on tärkeää tietää, että vauvan korvat ja aivot reagoivat ääniin heti syntymästä lähtien. Näin ollen, mitä enemmän vauva kuulee sanoja, sitä enemmän hänen puheensa kehittyy. Vaikka vastasyntynyt ei ymmärräkään puhetta ensimmäisten elinkuukausien aikana, hän silti nauttii vanhempien äänestä ja hymystä.

Tämä strategia on hyvin hyödyllinen vauvalle, joten suosittelemmekin puhumaan lapselle niin paljon kuin mahdollista – vauva registeröi paljon enemmän kuin ehkä uskotkaan.

Vanhemmilla on merkittävä rooli lapsen puheen kehityksessä. Kun tiedät, miten puhua vauvallesi oikein, lapsesi oppii puhumaan niin pian kuin mahdollista.

2. Lukekaa yhdessä

Yksi loistava idea on lukea kirjaa yhdessä vauvan kanssa. Lasta ei tietenkään vielä kiinnosta kirjan juoni tai itse tarina, vaan tämä on enemmänkin yleisesti ottaen nautinnollinen kokemus vauvalle.

Kun vauvan kanssa viettää paljon aikaa, lapsi tottuu siihen jo varhain, ja hänen sanavarastonsa laajenee. Kaikki tämä edistää lapsen puheen ymmärtämistä. Pian lapsi jo liikuttaa suutaan, päristelee kielellään tai jokeltelee kuin keskustellaakseen vanhempiensa kanssa.

3. Lepertele vauvalle

Kun vauvasi höpöttelee tai jokeltelee, osallistu keskusteluun ja vastaa hänen juttuihinsa. Toista vauvan muodostamat äänteet ja rytmit ja luo eräänlainen imitaatioleikki.

Muista, että vauva rakastaa sitä, kun hän saa täyden huomiosi ja saa leikkiä kanssasi ja imitoida sinua. Voit myös esitellä lapselle uusia äänteitä, jotta tämän mielenkiinto pysyy yllä.

4. Reagoi lapsen puheen yrityksiin

Kun vauva on hieman vanhempi, mutta käyttää edelleen vain yhtä sanaa kommunikoidakseen, vastaa hänelle käyttäen kokonaisia lauseita. Jos lapsi vain ääntelee, vastaa hänelle käyttäen oikeita tavuja.

Mitä enemmän vauva kuulee sanoja, sitä enemmän hänen puheensa kehittyy. Vaikka vastasyntynyt ei ymmärräkään, mitä puhut hänelle ensimmäisten kuukausien aikana, hän silti nauttii äänestäsi ja hymystäsi.

5. Toista sanoja

Lapsesi käyttämien sanojen toistaminen vaikuttaa myös lapsen puheen oppimiseen ja kehittymiseen. Jos valitset jonkin esineen ja toistat sen nimeä usein, lapsi alkaa muodostaa assosiaatioita sanastoonsa.

Pikkuhiljaa lapsi alkaa osata yhdistää sanan esineeseen ja lopulta ääntää sanan. Lapsi oppii nimittäin suurimmaksi osaksi imitoimalla toisia. Mitä enemmän toistat sanoja lapsellesi, sitä enemmän hän haluaa imitoida sinua ja oppia uusia sanoja.

6. Ole rauhallinen ja kärsivällinen

Lapsi aistii, jos äiti tai isä on hermostunut tai huolissaan. Tämä voi olla esteenä, kun yritetään luoda ihanteellista oppimisympäristöä lapselle. Jotta lapsi puhuisi, siihen tarvitaan rohkaisua. On siis tärkeää pysyä rauhallisena ja kärsivällisenä, sekä luottaa lapsen luonnostaan tapahtuvaan kehitykseen.

Monet vanhemmat saattavat olettaa, että lapsen verbaaliset kyvyt kehittyvät yhdessä yössä – aivan kuin lapsi oppisi käyttämään kieltä ja puhumaan muitta mutkitta aivan yhtäkkiä.

Jos epäilet, että lapsesi kielen kehitys eli puheen ymmärtäminen tai tuottaminen, on viivästynyt, voit aina kysyä asiantuntijan mielipidettä asiaan.

Lopuksi: muista, että jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa ja omalla tavallaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jokainen lapsi alkaa puhua oman aikataulunsa mukaisesti. On kuitenkin tärkeää käyttää oikeita sanoja puhuessasi lapselle sekä laulaa hänelle.

Olemme varmoja, että nämä ehdotukset sekä oma halusi jakaa kaikki lapsesi kanssa auttaa kiihdyttämään puheen kehittymistä. Ennen kuin huomaatkaan, pienokaisesi sanoo jo ensimmäiset sanansa!

Se saattaa kiinnostaa sinua ...
Äitiyden IhmeRead it in Äitiyden Ihme
Lapsen kielellinen kehitys ja sen edistäminen

Lapsen kielellinen kehitys ja sen edistäminen kuuluvat useimpien vanhempien kiinnostuksen kohteisiin, vaikka tämä ei vättämättä ole tietoista.



  • Cabrera, M.C. y Sánchez C. (1982). La estimulación precoz; un enfoque práctico. Editorial Siglo XXI: España.
  • Dorance, S. y Matter, P. (2001). Juegos de estimulación para los más pequeños. Madrid: AKAL.
  • Gallahue, D. (1982). Understanding motor development in children. New York: John Wiley and sons.
  • Guerrero, A. M., & Primaria, I. Y. (n.d.). La estimulación temprana. https://archivos.csif.es/archivos/andalucia/ensenanza/revistas/csicsif/revista/pdf/Numero_14/AMALIA_MORENO_1.pdf
  • Moreno, J. A. (1999). Motricidad infantil. Aprendizaje y desarrollo a través del juego. Murcia: Diego Marín.
  • Moreno, J. A., & De Paula, L. (2006). Estimulación de los reflejos en el medio acuático. Revista Iberoamericana de Psicomotricidad y técnicas corporales, 6(2), 193-206. https://www.um.es/univefd/reflejos.pdf
  • Ordoñez, M. y Tinajero, L. (2012). La importancia de la estimulación temprana en la etapa infantil. Madrid, 208-240.