Näin rakkaudenosoitusten puute vaikuttaa lapseen

16.7.2019
Hellyyden ja huomion puute voi vaikuttaa lapseen hyvinkin vakavasti. Tällä kertaa haluamme kertoa, mitä kaikkea haittaa lapsen kehitykselle voi aiheutua rakkaudenosoitusten puutteesta.

Pieni lapsi tarvitsee paljon huomiota. Huomion, hellyyden ja rakkaudenosoitusten puute voivat vaikuttaa lapsen kognitiiviseen, fyysiseen ja emotionaaliseen kehitykseen sekä henkiseen hyvinvointiin.

Se, että lapselle ei osoiteta hellyyttä ja kiintymystä, voi saada tässä aikaan monenlaisia reaktioita. Nämä johtuvat pääasiassa siitä, että lapsella ei tällöin ole optimaalista ympäristöä kehityksensä kannalta. Seuraukset voivat olla hyvinkin kauaskantoisia, ja niillä on merkittävä vaikutus siihen, mitä mahdollisuuksia lapsi saa myöhemmin elämässään.

Ei tule unohtaa, että lapsi tarvitsee eri tyyppistä aistien stimulointia kehittyäkseen oikein. Hän tarvitsee kosketusta toisen ihmisen kanssa, halauksia ja runsaasti visuaalista kontaktia ja muuta viestintää. Tämä edistää lapsen aivojen tervettä kehitystä.

Näin rakkaudenosoitusten puute vaikuttaa lapseen

Näin rakkaudenosoitusten puute vaikuttaa lapseen

Seuraavaksi selvitämme, mitä seurauksia rakkaudenosoitusten vähäisyydellä lapsuuden aikana on ihmiselle.

1. Vaikeudet oman itsensä rakastamisessa

Jos olet itsekin ihminen, joka ei saanut riittävästi huomiota lapsuudessaan, kaikkein vaikein suhde, joka sinulla tulee elämässäsi olemaan, saattaa olla se, joka sinulla on omaan itseesi. Voi myös olla, että koet joskus olevasi oman itsesi pahin vihollinen, jos olet omien tekojesi suurin kriitikko.

Jos elämäsi on jatkuvaa taistelua sen välillä, mitä tunnet omaa itseäsi kohtaan ja mitä haluaisit itseästäsi ajatella, on tärkeää opetella rakastamaan itseäsi. Jos uskot, että olet tärkeä, ja jos pystyt näkemään asiat positiivisessa valossa, voit muuttaa tapaasi ajatella ja samoin tapaasi suhtautua toisiin ihmisiin.

2. Epätyydyttävät suhteet aikuisiässä

Lapsuus on muun muassa siinä mielessä erittäin tärkeä aika, että se vaikuttaa suhteisiin toisten ihmisten kanssa, kuten myös vuorovaikutukseen yleisesti ottaen koko elämän ajan. Jos sinua on rakastettu ja hoidettu sopivalla tavalla, pystyt luultavasti itse osoittamaan tätä samaa aikuisena.

Sen sijaan ne lapset, jotka ovat saaneet kokea ainoastaan torjuntaa, tulevat todennäköisesti aikuisina kehittämään itselleen puolustusmekanismeja – puolustuksellinen tai liian suojaava asenne ovat osoituksia siitä, että ihminen ei ole saanut riittävästi rakkautta osakseen lapsuudessa.

On tärkeää huomioida, että mikäli ihminen ei ole saanut kokea rakkautta, hellyyttä ja suojaa aikuiselta, on todennäköistä, että hän kehittää puolustusmekanismeja, joiden avullla hän pitää itsensä etäisyydellä toisista ihmisistä.

3. Huono itsetunto

Näin rakkaudenosoitusten puute vaikuttaa lapseen

Yksi tapa, jolla rakkaudenosoitusten puute vaikuttaa lapseen, on itsetunnon huonontuminen. Hellyyden ja rakkauden puute estävät lasta oppimasta arvostamaan itseään. Kokiessaan torjuntaa tai rakkauden puutetta vanhemmilta lapsuuden aikana, ihminen ei koe olevansa rakkauden arvoinen. Samalla hänellä on huono itsetunto kasvuvuosien aikana.

Epävarmuus, epäonnistumisen tunne ja jopa itsetuhoinen käytös ovat mahdollisia haittoja, joita rakkaudenosoitusten puuttuminen lapsuudessa ihmiselle aiheuttaa.

4. Henkinen hyvinvointi kärsii

Riittävä kiintymyksen määrä on äärimmäisen tärkeää, jotta ihmisen nykyhetki ja myös tulevaisuus voisivat olla henkisen terveyden osalta hyviä. Kiintymyksellä tarkoitamme tässä sitä yhteyden laatua, joka muodostuu lapsen ja hänen hoidostaan vastaavan välille ensimmäisten elinvuosien aikana.

Lapsi, joka ei ole saanut riittävästi rakkautta, ei voi saada tarpeellisiaia taitoja terveiden suhteiden luomiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kun ihmiselle ei anneta rakkautta varhaisina vuosina, hänellä voi olla vaikeuksia saada yhteys toisiin ihmisiin myöhempinä aikoina.

Ihmisellä ei ole hyvää itseluottamusta ja -tuntoa, ja lisäksi hän usein pelkää ryhtyä suhteisiin.

On hyvin surullista, että lapsuuden aikana koetut muihin liittyvät ongelmat voivat vaikuttaa ihmiseen koko loppuelämän ajan – ja tämä on totuus, joka pätee etenkin huomion, rakkauden ja huolenpidon saamiseen vanhemmilta tai muilta huoltajilta.

Näiden kaikkien huonojen vaikutusten torjumiseksi on tärkeää varmistaa, että lapsi saa huomiota rakkailta henkilöiltä. Mikäli näin ei ole, laiminlyönnin jättämät arvet tulevat olemaan syvät, ja ne voivat kestää jopa ihmisen loppuelämän ajan.

  • Contreras, G. (2010). “La Carencia Afectiva Intrafamiliar en niños y niñas de 5 años” (Tesis.) Retrieved from http://dspace.ucuenca.edu.ec/handle/123456789/2338
  • Jaar, H. E., & Córdova, V. M. (2017). “Prevención de la carencia afectiva crónica: nuevos paradigmas en el modelo de familia de acogida temporal”, Revista Chilena de Neuro-Psiquiatría, 71. 55 (1): 44-51.
  • Papalia, D. (2003). Desarrollo humano. México: McGraw-Hill.