Neuvoja kuulovammaisen lapsen vanhemmille - Äitiyden Ihme
 

Neuvoja kuulovammaisen lapsen vanhemmille

Vanhemmuus on aina haastavaa, ja entistä monimutkaisempaa siitä voi tehdä lapsen kuulovamma. Lukemalla tämän artikkelin, opit lisää lapsen kuuroudesta ja muista kuulo-ongelmista. 
Neuvoja kuulovammaisen lapsen vanhemmille
Ana Couñago

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Ana Couñago.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Vanhemmista, joilla on kuulo-ongelmista kärsivä lapsi, saattaa toisinaan tuntua siltä, että yhteiskunta ei ymmärrä häntä ja hänen perhettään, mikä voi hankaloittaa haastavaa tilannetta entisestään. Tässä artikkelissa aiheenamme on kuulovammaisen lapsen kasvattaminen.

Jos lapsella ilmenee kuulo-ongelmia, vaikeuksia voi esiintyä myös hänen kielellisessä, kognitiivisessa ja sosiaalisessa kehityksessään. Näitä alueita voi kuitenkin harjoittaa niin koulussa kuin kotonakin.

Kuulovammaisen lapsen kasvattamisessa tulee huomioida lapsen erityispiirteet.

Kuulovammaisen lapsen kasvattaminen

Kuulovammaisen lapsen kasvattaminen vaatii sopeutumista uudenlaiseen tilanteeseen sekä tiettyjen sosiaalisten muurien murtamista. Ensimmäinen haaste on hyväksyä lapsen diagnoosi. Muutaman tunnin kuluttua lapsen syntymästä lapselle tehdään otoakustinen emissio, joka testaa lapsen kuulon. Kuulovamma voi kuitenkin ilmetä vasta vuosienkin päästä.

On tärkeää olla tietoinen ja tarkkana tietyistä merkeistä, jotka auttavat havaitsemaan lapsen mahdollisen kuulovamman jo varhaisessa vaiheessa. Kiinnitä huomiota seuraaviin merkkeihin:

  • 1-2-vuotias lapsi ei ymmärrä yksinkertaisia määräyksiä, ei tunnista omaa nimeään tai kehon osiaan, puhuu vain yksitavuisia sanoja tai ei ole kiinnostunut tarinoista.
  • 2-3-vuotiaan lapsen puhe ei ole ymmärrettävää, lapsi ei toista lauseita, eikä vastaa yksinkertaisiin kysymyksiin.
  • 3-4-vuotias lapsi ei osaa kertoa kuulumisiaan tai ei kykene yksinkertaiseen keskusteluun.
  • 4-5-vuotias ei puhu muiden lasten kanssa, hänen kielensä ei ole kehittynyt ja vain hänen vanhempansa ymmärtävät hänen kieltään.

Muita asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota:

  • Kielen kehityksessä ilmenee puutteita, lapsi ei käytä kieltä tai kieli kehittyy lapsen ikätasoon nähden liian hitaasti.
  • Lapsi on eristäytynyt muusta luokasta koulussa tai hänellä on oppimisvaikeuksia.
  • Lapsella esiintyy toistuvaa vaikeaa flunssaa, korvakipuja tai allergioita.
Kuulovamman voi havaita jo varhain, jos kiinnittää huomiota tiettyihin signaaleihin.

Kuinka kasvattaa kuulovammaista lasta?

Teknisten laitteiden tuoma apu

Kun lapsi on saanut oikean diagnoosin, aletaan miettiä, voiko jokin tekninen laite tuoda hänelle avun – ja jos voi, on päätettävä, mikä tämä laite on. Yleisin kuulovammaisten lasten käyttämä apuväline on kuulolaite, jota käytetään silloin, kun lapsi kärsii vakavasta tai vahvasta kuulo-ongelmasta.

Kommunikatiivisten käytäntöjen muokkaaminen

On olemassa vaihtoehtoisia järjestelmiä, joiden avulla lapsi voi oppia ilmaisemaan itseään ja ymmärtämään puhuttua kieltä. Tämä auttaa kuulo-ongelmista kärsivää lasta luomaan mahdollisimman normaaleja sosiaalisia suhteita.

Kuulovammaisen lapsen perhe voi valita jonkin seuraavista kommunikaatiotavoista:

  • Viittomakielen opetteleminen
  • Eri kielijärjestelmien yhdisteleminen
  • Vinkkipuheen käyttäminen
  • Huulilta lukemisen opetteleminen
  • Foneettisten aakkosten käyttäminen

Yhteydenpito lapsen kouluun

Jos lapsella on ongelmia kuulonsa kanssa, vanhempien on tärkeää luoda luottamussuhde lapsen kouluun ja opettajiin ja olla tiiviissä yhteydessä kouluun. Näin lapsen erityistarpeista voidaan keskustella, ja vanhemmat tietävät, mitä koulu tekee täyttääkseen nämä tarpeet.

Kuulovammaisuus tulisi nähdä yhtenä tapana elää elämää, ei rajoituksena.

Erikoistuneen organisaation toimintaan osallistuminen

Erikoistuneiden oraganisaatioiden kautta vanhemmat voivat olla yhteydessä muihin perheisiin, jotka elävät samanlaisessa tilanteessa. Organisaatio voi auttaa vanhempia esimerkiksi seuraavissa asioissa:

  • Käsittelemään tilannetta ilman stressiä
  • Käymään läpi surun tunteita
  • Luomaan vahvan ja emotionaalisen suhteen lapseen
  • Miettimään lapsen tulevaisuutta
  • Selventämään murheita ja epäilyksiä
Viittomakielen opetteleminen on tärkeää kuulovammaisen lapsen kanssa kommunikoimisen kannalta

Tiedon hankkiminen kuulovammaisen lapsen kasvatukseen liittyen

Yleisesti ottaen yhteiskunta ei täysin ymmärrä, millaista kuulovammaisen lapsen kasvattaminen on, ja mitä kuulo-ongelmat todellisuudessa tarkoittavat. Vallalla on edelleen monia stereotypioita, jotka koskevat kuulovammaisia henkilöitä – esimerkkeinä henkilölle kovaäänisesti ja hitaasti puhuminen tai jokaisen sanan tavuttaminen.

Kuulo-ongelmista kärsivien lasten, heidän vanhempiensa ja heidän yhteisöjensä tulisi tehdä tiettyjä toimenpiteitä, jotta kuulo-ongelmista kärsivät lapset tuntisivat itsensä kyvykkäiksi ja tervetulleiksi yhteisöön.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Delgado-Domínguez, J. J. (2011). Detección precoz de la hipoacusia infantil. Pediatría Atención Primaria13(50), 279-297.
  • Marchesi, Á. (2012). Desarrollo y educación de los niños sordos. En Á. Marchesi, J. P. González y C. Coll (Ed.), Desarrollo Psicológico Y Educación: 3. Trastornos Del Desarrollo Y Necesidades Educativas Especiales (pp.241-269). Madrid: Alianza Editorial.
  • Manchón, A. M. (2002). Las Tecnologías de Ayuda en la respuesta educativa del niño con discapacidad auditiva. Las nuevas tecnologías en la respuesta educativa a la diversidad, (63).
  • Martín, E. M. (2010). Los sistemas alternativos y aumentativos. Pedagogía Magna, (5), 80-88.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.