Mitä lasten stereotyyppinen käytös on ja miten se ilmenee? - Äitiyden Ihme
 

Mitä lasten stereotyyppinen käytös on ja miten se ilmenee?

Lapsuuden aikainen stereotyyppinen käytös ilmenee tyypillisesti alle kahden vuoden iässä, ja se on useammin poikien kuin tyttöjen vaiva.
Mitä lasten stereotyyppinen käytös on ja miten se ilmenee?
María Alejandra Castro Arbeláez

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Equipo Editorial

Viimeisin päivitys: 02 kesäkuuta, 2019

Stereotyyppinen käytös, eli sensorismi, tarkoittaa henkilöllä esiintyvää muiden mielestä eriskummalliselta vaikuttavaa käytöstä. Sensorismi ilmenee esimerkiksi vartalon heijaamisena, sormien liikutteluna silmien edessä, hyppelynä, pyörimisenä tai sanojen loputtomana toistamisena. Toistuvien liikkeiden aikana lapsi vaikuttaa vetäytyvän omaan maailmaansa.

Lasten stereotyyppinen käytös

Sensorismia esiintyy muun muassa lähes kaikilla Kannerin autisteilla ja syntymästä asti sokeilla lapsilla, mutta se voi olla myös täysin terveen ja normaalisti kehittyvän lapsen vaiva.

Stereotyyppinen käytös alkaa yleensä 6-12 kuukauden iässä ja vähenee lapsen kasvaessa. Stereotypiat ovat pitkittyneitä toistuvaa liikettä sisältäviä jaksoja, joita esiintyy enemmän pojilla kuin tytöillä. Liikehdintä voi olla ohi muutamassa sekunnissa tai jatkua jopa tunteja, ja niin sanottuja kohtauksia voi esiintyä päivän aikana useampi.

Stereotyyppisen käytöksen tarkkaa syytä ei tunneta, mutta sitä pidetään ihmisten ja eläinten luontaisena tapana lievittää elimistön stressiä, liikkeen jatkuvan toistamisen saadessa aivot erittämään hyvää oloa tuottavia endorfiineja. Stereotyyppistä käytöstä ilmenee tyypillisesti lapsen ollessa yli- tai alivirittyneessä tilassa tai kokiessa hyvin vahvoja tunnetiloja.

Stereotyyppisen käytöksen oireet

Lapsen stereotyyppinen käytös

Kuten jo mainitsimme, stereotyyppinen käytös tarkoittaa liikkeiden, ilmeiden tai sanojen jatkuvaa toistamista. Liikkeet voivat olla esimerkiksi vartalon heijaamista, jalkojen ristimistä, painon siirtämistä jalalta toiselle, kynsien pureskelua tai hiusten pyörittelyä. Usein liikehdintä vaikuttaa tuntemattomista ihmisistä hyvin oudolta.

Stereotyyppiset liikkeet vaihtelevat jokaisen lapsen kohdalla. Kompleksiset liikkeet ovat harvinaisia, ja niitä esiintyy ainoastaan noin 3-4 % lapsista.

Stereotyyppinen käytös yhdistetään lasten ali- ja ylivirittyneeseen tilaan. Esimerkiksi stressi, innostus, väsymys, jännitys ja kyllästyminen voivat laukaista liikehdinnän. Joidenkin lasten huomio pystytään kiinnittämään toisaalle, jolloin lapsi kykenee keskeyttämään liikkumisen. Joissain tapauksissa lapsi ei pysty lainkaan kontrolloimaan tilannetta.

Stereotyyppisen käytöksen hoito

Pelkäävä lapsi

Stereotyyppinen käytös alkaa yleensä lapsen ollessa 6-12 kuukauden ikäinen, ja vaikka se yleensä helpottaakin iän karttuessa, voi käytös jatkua nuoreen aikuisuuteen asti.

Vaikka sensorismin juurisyytä ei tunneta, tietyt tekijät on yhdistetty tähän käytökseen. Myös tiettyjen lääkkeiden tiedetään aiheuttavan stereotyyppistä käytöstä, ja käytös loppuu, kun lääkeaineen käyttäminen lopetetaan.

Lapsille, joiden stereotyyppinen käytös on lievää, ei yleensä määrätä lääkkeitä, sillä niiden haitat voivat olla hyötyjä suurempia. Vakavia tapauksia voidaan kuitenkin hoitaa käyttäytymisterapialla ja tietyillä lääkkeillä. Jos sensorismi vaikuttaa lapsen koulumenestykseen, ystävyyssuhteisiin ja jokapäiväiseen elämään, kannattaa hoitovaihtoehdoista keskustella lääkärin kanssa,


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


    • Mahone, E. M., Bridges, D., Prahme, C., & Singer, H. S. (2004, September). Repetitive arm and hand movements (complex motor stereotypies) in children. Journal of Pediatrics. https://doi.org/10.1016/j.jpeds.2004.06.014
    • Militerni, R., Bravaccio, C., Falco, C., Fico, C., & Palermo, M. T. (2002). Repetitive behaviors in autistic disorder. European Child and Adolescent Psychiatry, 11(5), 210–218. https://doi.org/10.1007/s00787-002-0279-x
    • Mahone, E. M., Ryan, M., Ferenc, L., Morris-Berry, C., & Singer, H. S. (2014). Neuropsychological function in children with primary complex motor stereotypies. Developmental Medicine and Child Neurology, 56(10), 1001–1008. https://doi.org/10.1111/dmcn.12480
    • Muthugovindan, D., & Singer, H. (2009, April). Motor stereotypy disorders. Current Opinion in Neurology. https://doi.org/10.1097/WCO.0b013e328326f6c8

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.