Millä äänensävyllä kannattaa pitää kuria?
Monet vanhemmat käyttävät hyvin ankaraa äänensävyä halutessaan pitää kuria kotona lastensa kanssa. Toisinaan he jopa huutavat tai käyttävät aggressiivista puhetapaa. Tämä ei kuitenkaan ole merkki hyvästä vanhemmuudesta, sillä huutaminen ei opeta lasta, vaan ennemminkin tuottaa pelkoa ja herättää vastustusta. Mutta mikä sitten on oikea äänensävy, kun on korjattava lapsen huonoa käytöstä?
Empaattisempi, ymmärtäväisempi ja huolehtivaisempi äänensävy on huomattavasti tehokkaampi, mitä tulee kurinpitoon. Avain on siinä, että vanhempi on aito siinä, miten toimii. Toisin sanoen hänen tulee olla täydellisen rehellinen ja käyttää rauhallista äänensävyä puhuessaan lapsen kanssa. Lapsi huomaa, jos puheesta huokuu viha, ja tällöin sanat menettävät kaiken tehonsa.
Kurinpito on vaikeaa
Kurin pitäminen on yksi vaikeimmista asioista, mitä tulee lapsen kasvattamiseen. Tämä johtuu erityisesti siitä, että emme halua lastemme kärsivän, mutta samaan aikaan tiedämme, että heidän täytyy oppia tiettyjä asioita. Toisinaan vanhemmat saattavat olla jopa liiankin sallivia sen vuoksi, että he haluavat suojella lastaan negatiivisilta tunteilta. Mutta tällaiset vanhemmat eivät auta lastaan, päinvastoin.
Vailla selkeää kuria tai jatkuvaa opettamista kasvavat lapset ovat aikuisina vähemmän valmiita käsittelemään elämässään kohtaamiaan haasteita. Vanhempien tulisi luoda lapsen ympärille ennalta arvattavia rakenteita, joihin sisältyy vanhempien asettamia sääntöjä ja rajoituksia. Tällä tavoin lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan minäkin hetkenä.
Millä äänensävyllä kannattaa pitää kuria?
Monet vanhemmat uskovat, että kurin pitäminen vaatii ankaran äänensävyn käyttämistä. Jotkut jopa ajattelevat, että heidän täytyy huutaa lapselleen, jotta tämän käytös korjaantuu. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Vanhempien on ymmärrettävä, että huutaminen tai verbaalinen kaltoinkohtelu ei ole missään tilanteessa paras tapa pitää kuria. Muistamalla, että kurin pitäminen on sama asia kuin lapsen opettaminen, voimme helpommin muuttaa näkökulmaamme ja lähestymistapaamme aiheeseen.
Huutamalla tai puhumalla aggressiivisella äänensävyllä vanhempi tekee tyhjäksi lapsen mahdollisuudet ottaa tilanteesta opiksi. Tällaisessa tilanteessa lapsi voi henkisesti huonosti, eivätkä hänen aivonsa ota oppia vastaan, vaan siirtyvät pakene tai taistele -tilaan. Tämä johtaa siihen, että lapsi muuttuu yhteistyöhaluttomaksi ja alkaa vastustaa vanhempaansa. Pahimmassa tapauksessa hän alkaa tuntea katkeruutta omaa vanhempaansa kohtaan sen vuoksi, ettei tämä kohtele häntä empaattisesti.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikista säännöistä ja rajoituksista tulee luopua – liiallinen sallivuus nimittäin aiheuttaa sekin pitkässä juoksussa tuhoa. Ihannetilanteessa kurinpitoa lähestytään uudesta näkökulmasta. Hyvä lähtökohta on puhua lapselleen rauhallisella ja empaattisella äänensävyllä siitä, mitä seurauksia hänen teoillaan voi olla.
Vanhempien kannattaa käyttää rauhallista äänensävyä, joka tulee suoraan sydämestä, ja pyrkiä ymmärtämään lasta sen sijaan, että häntä kohtaan hyökätään verbaalisesti. Näin lapsi kokee olonsa hyväksytyksi ja tietää, että vanhempi rakastaa häntä silloinkin, kun tämä korjaa hänen käytöstään. Maailma voi olla kova paikka elää, ja lasten täytyy saada kokea, että koti on paikka, joka tarjoaa sekä fyysistä että henkistä tukea ja turvaa tilanteessa kuin tilanteessa.
Monissa tilanteissa seuraukset ovat tarpeeksi painavia välittämään lapselle oikean viestin. Äitien ja isien tulisi pysyä uskollisina asettamilleen rajoille samalla, kun he puhuvat lapselle rauhallisella, rakastavalla ja ennen kaikkea empaattisella äänensävyllä.
Tuntuuko sinusta, että huudat jatkuvasti lapsellesi?
Vanhemmat saattavat kehittää itselleen tavan huutaa ja puhua lapselle epäystävälliseen sävyyn. He kenties kasvoivat itse saman kaltaisessa ympäristössä ja ajattelevat siksi, että huutaminen on ainoa tapa saada lapsi tottelemaan. Tai ehkä heistä tuntuu, että lapsi jättää heidät huomioitta, kun hänelle puhutaan rauhalliseen sävyyn.
Vanhempien täytyy ymmärtää, että jos he huutavat aina lapselle, täytyy heidän myös aina huutaa lapselle. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsi tottuu kuulemaan huutoa ja hän alkaa ajatella, ettei vanhempaan tarvitse suhtautua tosissaan, ellei hän ole todella vihainen ja korota ääntään. Tästä syntyy loputon noidankehä.
Et voi pitää kuria aggressiivisella äänensävyllä
Aggressiivisen äänensävyn käyttäminen saattaa ratkaista tietyn ongelman lyhyellä aikavälillä, mutta pettää varmasti pidemmällä tähtäimellä. Äänen korottaminen ei auta lasta oppimaan, minkä lisäksi liian usein huutaminen tuhoaa lopulta vanhemman suhteen lapseen. Mikäli vanhempi haluaa lapsen luottavan itseensä vielä teini- ja aikuisiässäkin, täytyy hänen tehdä töitä säilyttääkseen avoin ja rehellinen suhde tämän kanssa.
Äänen korottaminen kannattaa ainoastaan, kun kyseessä on aito hätätilanne. Vanhempien on siis syytä säästää äänensä niihin tilanteisiin, joissa lapsen turvallisuus on uhattuna ja jolloin lapsen huomio täytyy pystyä kiinnittämään nopeasti. Kun vaaratilanne on ohi, on aika palata normaaliin rauhalliseen äänensävyyn.