Maantiedon opettaminen lapsille
Maantiede tutkii ihmisen ja fyysisen ympäristön välistä suhdetta. Siksi maantiedon opettaminen lapsille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Mutta miten tämä voidaan tehdä ja mitä hyötyä siitä on?
Maantieteen käsite
Maantiede on tiedettä, joka tutkii maan muotoa. Se liittyy ilmaston, maaperän, veden ja pinnalla olevien kasvimuodostelmien tutkimukseen. Ja ottaen huomioon termin geografia (maantiede) kreikankielisen alkuperän (osista γεω– eli geo-, “maa” ja γραφία, grafia, “tutkimukset”), se pyrkii kuvaamaan maanpinnan elementtejä sekä niiden jakautumista ja järjestystä.
Maantiede ei ole muista tieteistä irrallaan, vaan se liittyy syvällisesti tähtitieteeseen, geologiaan, luonnontieteeseen, historiaan ja poliittiseen taloustieteeseen. Tämä seikka muodostaa syvän yhteyden maailman eri väestöihin ja kulttuureihin. Lisäksi se vaikuttaa ihmisen kehittämiin viestintäverkkoihin fyysisessä ympäristössä.
Miten maantiedon opettaminen lapsille hyödyttää?
Tässä on joitakin maantiedon opettamisen hyötyjä lapsille:
- Se pakottaa heidät pohtimaan eri paikkojen sijaintia maailmassa.
- Se auttaa herättämään tietoisuutta ympäristöstä huolehtimisen tärkeydestä.
- Maantiede opettaa lapsille, että muualla maailmassa on muitakin kulttuureja kuin heidän omansa. Niitä on opittava kunnioittamaan.
- Ympäristöongelmat (ilmaston lämpeneminen, saastuminen, talouskriisi, vesipula jne.) huomioiden maantiedon opettaminen lapsille on välttämätöntä, jotta he oppivat näiden ongelmien yhdessä ratkaisemisen tärkeyden. Vaikuttavathan nämä ongelmat myös heihin.
- Maantiedon opettaminen lapsille tarjoaa arvokasta tietoa fyysisistä, sosiaalisista ja biologisista näkökohdista, jotka voivat auttaa ihmisiä valmistautumaan luonnonkatastrofiin.
- Se opettaa heille, kuinka tietyssä paikassa olevia luonnonvaroja voidaan hyödyntää paremmin. Luonnonvarojen parempi hyödyntäminen vaikuttaa myönteisesti kansojen taloudelliseen kehitykseen.
- Maantiedon opettaminen juurruttaa lapsiin isänmaan ja kansan käsitteet, jotka ovat syvästi yhteydessä heidän asuttamaansa maa-alueeseen.
- Se auttaa heitä ymmärtämään maailman eri sivilisaatioiden historiaa.
Kaikki ihmisten toimet, paitsi että ne suoritetaan tiettynä ajankohtana, edellyttävät myös niiden suorittamista tietyssä paikassa.
Tämä seikka auttaa meitä ymmärtämään, miksi useat muinaiset sivilisaatiot asettuivat asumaan lähelle jokia ja ilmastoltaan suotuisille alueille – tämä antoi heille mahdollisuuden kehittyä taloudellisessa mielessä. Miten maantiedon oppimisesta sitten tehdään lapsille kiinnostavaa?
Maantiedon opettaminen lapsille
Maantiedon opettamisessa lapsille käytetään erilaisia menetelmiä ja välineitä, joita ovat esimerkiksi seuraavat:
- Kartat, vaikka ne eivät olekaan lapsille kovin houkuttelevia välineitä, koska heidän on vaikea kuvitella oikean paikan ja kartalle piirretyn paikan välistä suhdetta. Se auttaa heitä kuitenkin saamaan jonkinlaisen mielikuvan maanpinnalla olevasta paikasta.
- Opetettaviin paikkoihin liittyvät kuvat, joista voidaan tarkastella alueen toimintaa ja alueelle tyypillisiä maisemia. Tällä tavalla opetukseen saadaan enemmän realismia.
- Vaikka sanotaan, että paras tapa oppia maantiedettä on matkustelemalla, tämä on usein kustannusten ja ajanpuutteen vuoksi mahdotonta. Teknologian kehittymisen ansiosta maantiedon opettamisessa voidaan kuitenkin hyödyntää esimerkiksi internetiä tai simulaatiotekniikoita.
- Vertailevat taulukot, joissa näkyvät alueiden väliset erot tai kontrastit.
- Tietyn maan hyvien ja huonojen puolien vertailu suhteessa muuhun maailmaan. Ne liittyvät vahvasti sen sijaintiin maanpinnalla.
- Piirustukset maa-aloista, joissa maailman eri maat sijaitsevat. Tämä luonnostelma mahdollistaa näiden kuvien painautumisen lapsen mieleen.
Näillä menetelmillä pyritään siihen, että lapset oppivat tuntemaan ja arvostamaan luonnonmaisemia, joista osasta ihminen muokkasi elinympäristönsä ympäristöolosuhteiden huonontumisen kustannuksella. Meidän onkin edistettävä tulevien sukupolvien ympäristötietoisuutta.
Teknologinen kehitys ja sen suhde maantiedon opettamiseen lapsille
Ei ole epäilystäkään siitä, että teknologinen kehitys on ollut ihmisille oleellinen työkalu. Teknologian avulla voimme tutustua tietyn alueen piirteisiin saadaksemme tietää, kuinka huonokuntoinen se on, ja siten ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin parantaaksemme elinolosuhteitamme.
Vain tuntemalla ympäristön laiminlyönnin seuraukset ihmiset oppivat huolehtimaan siitä yhteistuumin. Nykyisten ja tulevien elinolosuhteiden kannalta onkin oleellisen tärkeää oppia eri sivilisaatioiden tai kansojen tekemistä virheistä elinympäristössään.
Ilmaston lämpenemisen ja saastumisen aiheuttamien ongelmien ratkaiseminen
Ihmisten pieniäkään ympäristötekoja ei pidä vähätellä. Ne kaikki antavat panoksensa ympäristön saastumiseen ja ilmaston lämpenemiseen liittyvän ongelman ratkaisemiseen.
Tämä voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos ihmiset oppivat jo pienestä pitäen maantiedon osaamisen tärkeyden niiden ympäristökonfliktien ratkaisemiseksi, joita ihmiskunta kohtaa päivittäisessä elämässään.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bernáldez, F. G. El paisaje natural. https://fungobe.org/wp-content/uploads/2022/04/1988_elpaisajenatural.pdf
- Cabero Almenara, J., & Llorente Cejudo, M. D. C. (2005). Las TIC y la educación ambiental. Revista Latinoamericana de Tecnología Educativa, 4 (2), 9-26. https://idus.us.es/bitstream/handle/11441/17359/file_1.pdf?sequence=1
- de Sánchez, A. G. P., & Pizzinato, L. A. R. (2006). La salida de campo: una manera de enseñar y aprender geografía. Geoenseñanza, 11(2), 229-234. https://www.redalyc.org/pdf/360/36012425008.pdf
- Fernández-Soria, J. M. (2016). Patria y nación en los textos escolares. Significado y aprendizaje de España. REXE-Revista de Estudios y Experiencias en Educación, 11(22), 137-154. http://www.rexe.cl/ojournal/index.php/rexe/article/view/93/88
- Franyutti, M. A. L. (2019). La influencia de las civilizaciones antiguas en la educación actual. Logos Boletín Científico de la Escuela Preparatoria No. 2, 6(12), 12-13. https://repository.uaeh.edu.mx/revistas/index.php/prepa2/article/view/4252
- Freire, E. E. E. (2022). Construcción del pensamiento geográfico en los niños. Sociedad & Tecnología, 5(2), 394-405. http://institutojubones.edu.ec/ojs/index.php/societec/article/view/222
- García, O. (2006). El lenguaje cartográfico como instrumento para la enseñanza de una geografía crítica y para la educación ambiental. MJ Marrón, L. Sánchez y O. García (Coords.), Cultura Geográfica y Educación Ciudadana, 483-502.
- García Rozo, M., Villegas, M., & González, F. (2015). La noción del espacio en la primera infancia: Un análisis desde los dibujos infantiles. Paradígma, 36(2), 223-245. http://ve.scielo.org/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1011-22512015000200011
- Liebel, M., & Saadi, I. (2012). La participación infantil ante el desafío de la diversidad cultural. Desacatos, (39), 123-140. https://www.scielo.org.mx/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1607-050X2012000200009
- Martínez Medina, R., & García-Morís, R. (2014). El concepto paisaje en los curricula de Educación Infantil de las Comunidades Autónomas Españolas. https://ruc.udc.es/dspace/handle/2183/15549