Lapsen suulakihalkio - kaikki, mitä tarvitsee tietää

Kitalaki, eli suulaki, rajaa suuonteloa sen yläpuolelta ja erottaa suuontelon nenäontelosta. Suulaen kovaan osaan voi kehittyä erilaisia epämuodostumia, joista yleisin on suulakihalkio.

Tämä synnynnäinen epämuodostuma voi vaikeuttaa syömistä ja juomista sekä aiheuttaa purentavikoja leuan ja hammaskaarten epänormaalin kehittymisen vuoksi.

Suulakihalkio sekoitetaan usein huulihalkioon. Molemmat ongelmat johtuvat sikiökautisesta kehityshäiriöstä. Huulihalkioihin voi liittyä myös suulakihalkio. Halkiopotilaista noin viidesosalla on myös muita epämuodostumia.

Suulakihalkio on suulaen keskiviivassa ja ulottuu pehmeän suulaen tai pehmeän ja kovan suulaen alueelle. Huulihalkiossa huuli on kehittynyt vajaasti ja siitä puuttuu osa. Halkio on yleensä osittainen ja toispuolinen. Täydellisiä koko huulen ja ikenen halkaisevia halkioita esiintyy hyvin vähän.

Molemmat vaivat vaativat leikkaushoitoa ongelman korjaamiseksi ja komplikaatioiden välttämiseksi.

Suulakihalkio ja sen aiheuttajat

Huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisimpiä synnynnäisiä epämuodostumia Suomessa. Suulakihalkioita esiintyy itse asiassa Suomessa eniten maailmassa, ja maassamme noin yksi lapsi viidestäsadasta syntyy halkion kanssa.

Halkio syntyy, kun huulen ja suulaen kudokset eivät yhdisty oikein. Sikiön pää kehittyy raskauden alkupuolella, ja kasvojen oikea ja vasen puoli yhdistyvät. Jos tämä kehitys häiriintyy, lapselle voi syntyä epämuodostumia.

Sekä perintötekijät että raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana vaikuttavat ulkoiset häiriötekijät edistävät halkion muodostumista. Myös sikiön altistuminen äidin tupakoinnin haitoille raskauden ensimmäisellä kolmanneksella kasvattaa halkioriskiä. Tämän lisäksi tietyt kouristusten, syöpien, niveltulehduksen ja aknen hoitoon käytettävät lääkkeet yhdistetään kohonneeseen halkioriskiin.

Asiantuntijat eivät ole sulkeneet pois mahdollisuutta, että altistuminen tietyille kemikaaleille tai viruksille laukaisee tämän tyyppisiä kehityshäiriöitä.

Olemassa on noin 350 oireyhtymää, joiden tiedetään aiheuttavan suulakihalkeamaa muiden oireiden lisäksi. Yksi näistä on Van Der Wouden oireyhtymä, joka yhdistetään IRF6- ja GRHL3-geenien muutoksiin. Jos syndroomaan yhdistetyn geenin poikkeava muoto on tunnistettu perheessä, syntymää edeltävä diagnoosi voi olla mahdollinen.

Suulakihalkion diagnosoiminen

Jos huulen ja suulaen kudokset eivät yhdisty oikein raskauden aikana, lapsen suulakeen voi syntyä halkio. Halkio voi syntyä suun etuosan kovan suulaen alueelle tai kovan suulaen takana olevaan pehmeään suulakeen, eli kitapurjeeseen. Halkio voi ulottua jopa nenäonteloon asti tai vahingoittaa huulia.

Toisin kuin huulihalkio, suulakihalkio voi olla vaikea tunnistaa raskauden aikana, sillä se ei näy ultraäänitutkimuksissa. Tämä tarkoittaa, että lääkäri ei ole tietoinen lapsen suulakihalkiosta ennen tämän syntymää.

Halkio voi olla hyvin pieni tai muodostaa suuren reiän, joka aiheuttaa ongelmia hengittämisessä, lapsen syöttämisessä ja kommunikoimisessa.

Akuutein ongelma on se, että vastasyntynyt ei välttämättä pysty imemään normaalisti, minkä vuoksi vauvan painonkehitys saattaa hidastua. Vauvan juoma maito saattaa tulla ulos nenän kautta, saaden lapsen sylkemään. Tämä myös lisää tukehtumisriskiä.

Jos vauvalla on suulakihalkio, vanhemmat voivat käyttää erityistä ongelmaan kehitettyä tuttipulloa odottaessaan leikkauksen toteutumista.

Suulakihalkioon liittyvät komplikaatiot

Suulakihalkion vuoksi lapsen leuat ja hammaskaaret eivät välttämättä kehity normaalisti, mikä johtaa purentavikoihin. Suun alueen epämuodostumat aiheuttavat lisäksi hyvin usein puheongelmia. Koska välikorvat eivät pääse halkion vuoksi ilmastoitumaan kunnolla, lapsi voi kärsiä liimakorvasta.

Nämä komplikaatiot voivat aiheuttaa emotionaalisia ja psykologisia ongelmia, joiden hoitoon tarvitaan psykologin apua. Jos halkio ulottuu huuleen, ongelma on nähtävissä päällepäin.

Kaikesta tästä huolimatta on tärkeä pitää mielessä, että kyseessä ei ole sairaus. Oikean hoidon avulla suulakihalkion kanssa syntynyt lapsi pystyy elämään täysin normaalia elämää.

Lasta suositellaan pidettävän kohotetussa asennossa korjausleikkaukseen asti, jotta lapsen nenä pysyy puhtaana, eikä ole vaaraa, että lapsi tukehtuu omaan oksennukseensa.

Suulakihalkion korjausleikkaus

Suomessa huulihalkion korjausleikkaus tehdään lapsen ollessa noin kolmen kuukauden ikäinen ja suulakihalkion korjaus noin yhdeksän kuukauden iässä.

Puheen parantamiseksi suoritettava pehmeän suulaen korjausleikkaus sijoittuu yleensä 3-6 vuoden ikään, ja suulaen jäännösaukko ja hammasharjanteen luupuutos korjataan muutamaa vuotta myöhemmin, lapsen ollessa noin 8-10 vuoden ikäinen.

Hoidon avulla pyritään saavuttamaan paitsi mahdollisimman luonnollinen ulkonäkö, myös normaali puhekyky ja purenta sekä terveet korvat. Halkioiden hoitoon osallistuu yleensä monen alan asiantuntijoita plastiikkakirurgista ja hammaslääkäristä puheterapeuttiin ja korvalääkäriin.

Joissain tapauksissa halkiota ei saada suljettua täydellisesti, jolloin potilaalle voidaan ehdottaa tarvittavan proteesin käyttöä.

Onko suulakihalkion kehittyminen mahdollista estää? Terveellisten elämäntapojen noudattaminen ja tarpeellisten ravintolisien – A-vitamiinin ja foolihapon – nauttiminen raskauden aikana voi auttaa. Mutta koska kyseessä on synnynnäinen vaiva, jolla on monia aiheuttajia, sitä on vaikea välttää.

Tärkeintä on ymmärtää, että kyseessä ei ole lapsen henkeä uhkaava ongelma, ja vaivaan on olemassa erilaisia hoitokeinoja.