On olemassa monia vaivoja, jotka ovat hyvin yleisiä pienillä vauvoilla. Tässä artikkelissa listaamme vastasyntyneen tavallisimmat terveysongelmat.
Jokainen vanhempi toivoo lapsensa syntyvän terveenä. Vaikka lapsi syntyisi terveenä, voi hän kärsiä pian syntymän jälkeen yllättävistä komplikaatioista. Koska vastasyntyneet ovat niin pieniä, komplikaatiot voivat olla häiritseviä ja jopa vaarallisia.
On monia komplikaatioita, jotka sotkevat vastasyntyneen terveyttä, kuitenkaan aiheuttamatta vakavaa sairausta. Joskus komplikaatiot vaativat lääkehoitoa, ja tällaisissa tapauksissa on tärkeää kiinnittää huomiota kaikkiin mahdollisiin poikkeavuuksiin.
Vastasyntyneen tavallisimmat terveysongelmat
Vastasyntyneen keltaisuus
Vastasyntyneen keltaisuus on hyvin yleinen vaiva, jota arvioidaan esiintyvän 70 prosentilla vastasyntyneistä. Keltaisuus ilmenee yleensä vauvan ensimmäisten kolmen elinpäivän aikana, mutta se saattaa kehittyä jo vuorokausi syntymän jälkeen.
Tämä vaiva johtuu korkeasta bilirubiinin määrästä veressä, ja sen näkyvin tunnusmerkki on ihon kellertävä väri. Suurimmassa osassa tapauksia vastasyntyneen keltaisuus ei vaadi erillistä hoitoa, vaan se paranee itsestään viimeistään kahden viikon jälkeen.
Kuume vastasyntyneellä
Kuume voi pahimmillaan olla vakava ongelma, sillä noustessaan korkeaksi, sillä saattaa olla vastasyntyneen terveydelle vaarallisia seurauksia. Korkea kuume voi myös olla merkki laajemmasta ongelmasta.
Ympäristön olosuhteiden muutokset vaikuttavat vauvaan, ja on normaalia, että lapsella nousee kuume, kun hänen kehonsa on sopeutumassa ympäristön lämpötilaan. Tällaisesta syystä kuumeilu alkaa yleensä vauvan ensimmäisten kolmen elinpäivän aikana.
Jos kuumeen syy ovat ympäristön olosuhteiden muutokset, vauva syö normaalisti ja vaikuttaa muuten terveeltä. On tärkeää pitää lapsi nesteytettynä. Tällainen kuume yleensä laskee itsestään ilman lääkehoitoa.
Vauvan unirytmin muutokset
Vastasyntyneen tavallisimmat terveysongelmat pitävät sisällään myös erilaisia nukkumiseen liittyviä haasteita. Vastasyntyneiden unirytmi on yleensä kohtalaisen tasainen, ja lapsi viettää suurimman osan päivästä silmät suljettuina. Lapsi nukahtaa helposti ruokailun jälkeen ja nukkuu niin sikeästi, ettei hänen rauhaansa riko juuri mikään.
On kuitenkin yleistä, että pienellä vauvalla on vaikeuksia nukahtaa ilta- ja yöaikaan. Vauva on aktiivisempi ja tietoisempi ympäristöstään juuri silloin, kun vanhemmat haluaisivat levätä.
Tämä on tavallista, sillä ollessaan äitinsä kohdussa, vauva lepää päivällä ja aktivoituu yöllä. Syy tähän on se, että päiväsaikaan äidin liikkeet aiheuttavat lapsiveden liikkumisen, mikä saa lapsen nukahtamaan. Siinä vaiheessa, kun äiti rauhoittuu ja on paikallaan, vauva herää.
Lapsi noudattaa tätä samaa rytmiä myös syntymänsä jälkeisinä päivinä. Uuteen rytmiin, jossa valvotaan päivät ja nukutaan yöt, tottuminen vie vauvalta yleensä vähintään neljä viikkoa.
Vastasyntyneen puklailu ja oksentelu
Vauvan oksentelu saattaa huolestuttaa etenkin ensi kertaa vanhemmiksi tulleita äitiä ja isiä, mutta tämä käytös on itse asiassa hyvinkin normaalia. Iso osa lapsista pulauttelee maitoa ruokailun yhteydessä tai sen jälkeen.
Duodecimin mukaan pulauttelu voi johtua vauvan ruokatorven ja vatsalaukun yhteistoiminnan kehittymättömyydestä, itkemisestä ja vauvan käsittelystä tai vauvan ruokailun yhteydessä nielemästä liiallisesta ilmasta.
Pulauttelua voidaan vähentää syöttämällä vauva kohoasennossa ja röyhtäyttämällä hänet ruokailun jälkeen, sekä kohottamalla sängyn pääty ja nukuttamalla lapsi vasemmalla kyljellä.
Vauvan oksentelu voi johtua myös muista syistä, kuten koliikista, joten sitä on syytä seurata tarkasti.
Virtsaamisongelmat vastasyntyneellä
On huolestuttavaa, jos vauva ei virtsaa 48 tunnin sisällä syntymästään. Huomaamme yleensä lapsen pissanneen, kun hän itkee vaipan ollessa kostea.
Vastasyntyneen on normaalia virtsata jopa kymmenen kertaa päivässä. Jos lapsi pissaa hyvin vähän, tai tiputtelee virtsaa pissaamisen jälkeen, on hyvä ottaa yhteys neuvolaan tai lääkäriin, sillä kyseessä voi olla virtsarakkoon tai munuaisiin liittyvä ongelma.
Vauvan lohduton itkeminen
On tavallista, että vastasyntynyt itkee runsaasti sopeutuessaan maailmaan ja uuteen elinympäristöönsä. Pienikin epämukavuus on tarpeeksi saamaan vauvan ärsyyntymään. On hyvä muistaa, että itkeminen on pienen lapsen ainoa tapa kommunikoida.
Vastasyntynyt itkee nälkäänsä, väsymystään tai kertoakseen tarvitsevansa puhtaan vaipan. Kaikki tämä on normaalia käytöstä.
Sen sijaan, jos lapsi itkee hillitöntä ja terävää itkua, voi hän kärsiä tulehduksesta tai virtsaamis- tai ulostamisongelmista. Tällaisessa tapauksessa on syytä konsultoida lääkäriä, jo pelkästään vanhempien oman mielenrauhan tähden.
Epäsäännöllinen suolen toiminta
Vanhemmat ovat usein etenkin esikoisensa kohdalla huolestuneita vauvan ulosteen väristä ja rakenteesta, ulostamisen säännöllisyydestä sekä kaikesta muusta vauvan vaipan sisältöön liittyvästä. On normaalia, että vastasyntyneen uloste on vihertävää tai mustaa vauvan ensimmäisten kolmen elinpäivän aikana.
Ulosteen tekstuuri voi olla limainen, mikä on sekin normaalia. Vauva ulostaa jopa kahdeksan kertaa vuorokauden aikana. Vanhempien tulee tarkkailla lasta varmistaakseen, ettei tällä on ummetusta. Kova uloste ja ummetus voivat aiheuttaa lapselle paitsi kipua, pahimmillaan myös vamman.
Ei kuitenkaan ole normaalia, että lapsella on jatkuvasti ripuli, jos hänen ruokavalionsa perustuu puhtaasti äidinmaitoon.
Nyt tunnet vastasyntyneen tavallisimmat terveysongelmat ja tiedät, millaisiin asioihin tulee kiinnittää huomiota pienen lapsesi terveydentilaa tarkkaillessasi.
Esineen nielaiseminen on tavallinen lapsuuden aikainen tapaturma. Jos lapsi nielaisee esineen, aikuisen täytyy pysyä rauhallisena ja selvittää, mikä esine on kyseessä. Älä siis panikoi, mutta toimi nopeasti tilanteessa, jossa tarvitaan lääketieteellistä apua. Paniikkiin ja kiireelliseen hoitoon ei ole aihetta, jos lapsella ei ilmene vakavia…
Liian vähäisen unen ja erilaisten terveysongelmien yhteys on selvä. Lapsilla se voi luoda myös huonoja nukkumistapoja. Jatka lukemista selvittääksesi, miksi myöhään nukkumaan menevät lapset kärsivät muita enemmän terveysongelmista. Rutiini on tärkeä osa lepoa, ja on todistettu, että myöhään nukkumaan menevät…
Yksi monista naisen lisääntymiselimistön mahdollista ongelmista ovat fibroidit tai myoomat. Kohdun myoomat, eli lihaskyhmyt, ovat hyvänlaatuisia kasvaimia, joita todetaan jopa 20-30 % yli 30-vuotiaista naisista. Vaikka kyseessä on hyvänlaatuinen ja usein oireeton vaiva, kohdun myoomat voivat myös aiheuttaa haittoja. Eräs ongelmista on…
Moni nainen ei pidä raskauden keholleen aiheuttamista muutoksista, ja haluaa palautua raskautta edeltäneeseen kuntoon nopeasti lapsen syntymän jälkeen. Raskauden jälkeinen dieetti kuitenkin nostaa esiin monia kysymyksiä, kuten sen, koska dieetti kannattaa aloittaa. Yhdeksän erityisen ruokavalion kanssa eletyn kuukauden jälkeen uusi…
Nokkosihottuma, eli urtikaria, kestää normaalisti muutamia tunteja tai enintään joitain päiviä. Pitkäkestoisesta, kroonisesta nokkosihottumasta puhutaan oireiden kestäessä yli kuusi viikkoa. Tänään kerromme, mistä lasten krooninen nokkosihottuma johtuu, kuinka se diagnosoidaan ja miten sitä hoidetaan. Nokkosihottuma on epidermiin, eli ihon uloimpaan…
Naisen keho käy raskauden aikana läpi suuria muutoksia, jotka vaikuttavat odottavaan äitiin niin fyysisesti kuin henkisestikin. Joissain tapauksissa muutokset vaikuttavat ihoon, ja raskauden aikainen nokkosihottuma onkin kohtalaisen yleinen vaiva. Nokkosihottuma, eli urtikaria, aiheuttaa ihoon nokkosen polttamaa muistuttavia punaisia paukamia. Kyseessä…