Lapsen huonon ruokavalion seuraukset - Äitiyden Ihme
 

Lapsen huonon ruokavalion seuraukset

Ruokavalio on yksi suurimmista lapsen terveyteen vaikuttavista tekijöistä. On vanhempien tehtävä tarjota lapselle kaikki tämän tarvitsemat ravintoaineet sekä opettaa tälle terveelliset ruokailutottumukset.
Lapsen huonon ruokavalion seuraukset

Viimeisin päivitys: 17 joulukuuta, 2018

Huonon ruokavalion seuraukset ilmenevät lapsilla muun muassa vakavina sairauksina, joilla voi olla pysyviä ja tuhoavia vaikutuksia. Tasapainoinen ruokavalio on osa terveellistä elämäntapaa, joka alentaa riskiä sairastua moniin tauteihin myöhemmissä elämänvaiheissa.

Näin vältät huonon ruokavalion seuraukset

Lääkärien keskuudessa ollaan yhtä mieltä siitä, että estäminen on parempi keino kuin hoitaminen – tämä tarkoittaa sitä, että tasapainoisen ruokavalion noudattaminen lapsuudessa voi suojata monilta sairauksilta loppuelämän ajan. 

Samalla tavalla vanhemmilta jo varhaislapsuudessa opitut huonot tavat voivat säilyä aikuisuuteen asti. Jos lapsi kieltäytyy syömästä hedelmiä, vihanneksia tai kalaa, vanhempien tulisi löytää toinen tapa, jolla lapsi saa näiden ruokien sisältämät ravintoaineet. 

Terveellisen, tasapainoisen ja monipuolisen ruokavalion noudattaminen varhaislapsuudessa vaikuttaa aineenvaihduntaan vielä aikuisiässäkin.

Huonon ruokavalion seuraukset ilmenevät muun muassa hitaana kehityksenä, heikkona keskittymiskykynä sekä väsymyksenä. Lapsella, joka ei saa kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita, voi olla esimerkiksi normaalia enemmän ongelmia lukemisen ja opiskelun suhteen.

Aliravituilla lapsilla ilmenee myös iho- ja hiusongelmia. Muita ravinnonpuutteen seurauksia ovat muun muassa näköhäiriöt, viivästynyt henkinen ja fyysinen kehitys sekä jatkuva sairastelu.

Painon nousu ja lasku

Syö lapsi sitten liian paljon tai liian vähän, ovat huonon ruokavalion seuraukset vahingollisia lapsen keholle.

Yksi seurauksista on dramaattinen painon nousu tai lasku. Osa epäterveellisen ruokavalion vaikutuksista saattaa ilmetä vasta myöhemmin elämässä. Tällaisia ongelmia ovat muun muassa korkea verenpaine, osteoporoosi sekä munuais- ja sydänsairaudet. Myös korkea kolesteroli sekä tietyn tyypin syövät ovat yleisempiä heillä, jotka ovat syöneet epäterveellisesti.

Huonon ruokavalion seuraukset voivat ilmetä vasta aikuisuudessa

Raudanpuute

Huonosta ruokavaliosta johtuva raudanpuute voi johtaa anemiaan. Raudanpuutteen vaikutukset lapsen älykkyyden kehitykseen ovat peruuttamattomia – se voi rajoittaa ymmärtämisen ja analysoimisen kykyä sekä estää älykkyyden kehittymistä.

Lihasheikkous

Lihasheikkous, eli myastenia, on yksi huonon ruokavalion seurauksista. Lihasheikkoudesta kärsivä lapsi voi olla veltto, kalpea ja itkuherkkä sekä lakata kasvamasta jo varhaisessa vaiheessa.

Epäterveellistä ruokavaliota noudattava lapsi voi myös olla fyysisesti tavallista kömpelömpi ja saada koulussa heikompia arvosanoja. Vauva, jolla on heikko lihaskestävyys, oppii kävelemään ikätovereitaan myöhemmin.

Yksi syy lapsen huonoon ruokavalioon on se, että vanhemmat eivät seuraa, mitä heidän lapsensa syö.

Lapsuusajan ylipaino

Jos lapsen paino nousee rajusti, hänen on entistä vaikeampi liikkua ja leikkiä. Nopea painonnousu voi aiheuttaa myös hormonihäiriöitä, diabetesta, korkeaa kolesterolia, luusairauksia, hengitystieongelmia sekä maksasairauksia.

Huono ruokavalio johtuu usein siitä, että vanhemmat eivät seuraa, mitä heidän lapsensa syö. Jos lapsen ruokavalio koostuu valmiista ja prosessoiduista aterioista, rasvaisesta pikaruuasta, virvoitusjuomista, karkeista ja uppopaistetuista herkuista, alkavat ravinnon aiheuttamat seuraukset näkyä nopeasti.

Liiallinen hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen saanti voi vaikuttaa lapsen terveyteen – tasapainon löytäminen on siis ensiarvoisen tärkeää.

Proteiini – liikaa vai liian vähän

Proteiinin saanti on välttämätöntä lihasten kasvun takaamiseksi. Liika proteiinin määrä kuitenkin saattaa rasittaa munuaisia ja maksaa, jotka ovat vastuussa myrkkyjen poistamisesta elimistöstä.

Jos keholla on vaikeuksia poistaa kuona-aineita, ylimääräinen kalsium jää elimistöön, mikä voi johtaa kivuliaisiin munuaiskiviin. Liiallinen kalsiumin kerääntyminen voi myös vähentää muiden mineraalien imeytymistä kehoon.

Proteiinin puute puolestaan voi aiheuttaa sellaisia ongelmia kuin uupumusta, lihasten surkastumista, väsymystä, heikkoutta ja velttoutta.

Hiilihydraatit – liikaa vai liian vähän

Lapsuudessa saatu liiallinen hiilihydraattien määrä voi aiheuttaa aikuisuudessa ylipainon lisäksi diabetesta sekä sydänsairauksia. Liiallinen sokeri aiheuttaa hampaiden reikiintymistä, mielialan vaihteluita, keskittymisvaikeuksia ja ylivilkkautta.

Toinen ääripää on se, että liian vähän hiilihydraatteja nauttiva lapsi voi olla väsynyt ja veltto. Hiilihydraatit ovat kehomme polttoainetta, jotka antavat meille tarvitsemaamme energiaa.

On tärkeää, että lapsi saa kaikki tarvitsemansa ravintoaineet.

Oikeanlaiset rasvat ja niiden määrä

Jos ihminen saa ruoasta liikaa rasvaa, hän lihoo.  Hyvien rasvojen puute sen sijaan saattaa aiheuttaa A-, D-, E- ja K-vitamiinin puutosta, ärtymystä, keskittymisvaikeuksia ja vetämättömyyttä.

Vitamiinipuutokset voivat aiheuttaa kilpirauhasongelmia, väsymystä, anemiaa, keripukkia ja riisitautia. Vanhempien on syytä olla tarkkana, jos lapsella ilmenee uupumusta, kramppeja, päänsärkyä, mielialahäiriöitä ja mentaalisen kyvyn alenemista.

Lapsen huonon ruokavalion seuraukset voivat olla pysyviä. Monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio pienestä pitäen on avain pitkään ja terveeseen elämään.

Vaikka voi olla haasteellista saada lapsi syömään ravintorikasta ruokaa jokaisesta ruokaryhmästä, se on kuitenkin tärkeä sijoitus hänen tulevaisuuteensa ja kehitykseensä.



  • Asociación Colombiana de Dermatología y Cirugía Dermatológica. Desnutrición. Cambios en la piel.
  • Calder P. C, Jackson A. A. Undernutrition infection and immune function. Nutritional Research Reviews. Junio 2000. 13 (1): 3-29.
  • Chen G. How diet and nutrition impact a child’s learning ability. Public Schools Review. Mayo 2022.
  • Fondo de las Naciones Unidas para la Infancia (UNICEF). Children, food and nutrition: growing well in a changing world. Octubre 2019.
  • Fondo de las Naciones Unidas para la Infancia (UNICEF). Estado Mundial de la Infancia 2019. Niños, alimentación y nutrición. Crecer bien en un mundo en transformación. 2019.
  • Gómez Santos F. Desnutrición. Boletín Médico del Hospital Infantil de México. Septiembre-Octubre 2016. 73 (5): 297-301.
  • Government of Alberta. Healthy eating in children: problems caused by poor nutrition. Diciembre 2020.
  • Holick M. F. The vitamin D deficiency pandemic: approaches for diagnosis, treatment and prevention. Review in Endocrine & Metabolic Disorders. Junio 2017. 18 (2): 153-165.
  • Mayo Clinic. Obesidad Infantil. Noviembre 2022.
  • Scherbaum V, Srour M. L. The role of breastfeeding in the prevention of childhood malnutrition. World Review of Nutrition and Dietetics. 2016. 115: 82-97.
  • Seravalle G., Grassi G., Obesity and hypertension. Pharmacol Res, 2017. 122: 1-7.
  • Switcowski K. M, Gingras V et al. Patterns of complementary feeding behaviors predict diet quality in early childhood. Nutrients. Marzo 2020. 12 (3): 810.
  • World Health Organization (WHO). Anaemia.
  • World Health Organization (WHO). Malnutrition. Junio 2021.
  • World Health Organization (WHO). Enfermedades no transmisibles. Septiembre 2022.
  • Wu G., Dietary protein intake and human health. Food Funct, 2016. 7 (3): 1251-65.
  • Zavaleta N, Astete-Robilliard L. Efecto de la anemia en el desarrollo infantil: efectos a largo plazo. Revista Peruana de Medicina Experimental y Salud Pública. Noviembre-Diciembre 2017. 34 (4).

Äitiyden Ihme -sivuston sisältö on laadittu ainoastaan opetus- ja informatiivisiin tarkoituksiin. Se ei missään tilanteessa korvaa ammattilaisen diagnoosia, neuvoja tai hoitoa. Askarruttavissa asioissa kannattaa kääntyä luotetun asiantuntijan puoleen.