Nuorena vanhempana olemisen hyödyt ja haitat
 

Nuorena vanhempana olemisen hyödyt ja haitat

Nuorilla vanhemmilla on enemmän energiaa ja aikaa lapsilleen, mutta he kohtaavat myös suuria haasteita. Kerromme aiheesta lisää tässä artikkelissa.
Nuorena vanhempana olemisen hyödyt ja haitat
Elena Sanz Martín

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz Martín.

Viimeisin päivitys: 09 huhtikuuta, 2023

Vanhemmuus on kokemus, jota jotkut ovat kaivanneet jo nuoresta lähtien, jota toiset karttavat ja joka tulee osalle yllätyksenä. Kyseessä on kaikissa tapauksissa radikaali elämänmuutos. Ei ole mitään ihanteellista ikää lapsen synnyttämiseen ja kasvattamiseen. Jos sinä ja kumppanisi kuitenkin harkitsette vanhemmuutta jo nuorella iällä, haluamme kertoa tilanteista, joita joudutte melko varmasti kohtaamaan tulevina vuosina. Katso, mitkä ovat nuorena vanhempana olemisen hyödyt ja haitat.

Teiniraskaus on haastava tilanne, jolla on haitallisia seurauksia sekä vanhemmille että vauvalle. Nämä vaikeudet eivät myöskään automaattisesti katoa, kun tullaan täysi-ikäiseksi. Osittain tämä johtuu siitä, että länsimaisissa yhteiskunnissa on yhä tavallisempaa lykätä perheen perustamista, kunnes saavutetaan henkinen ja taloudellinen vakaus.

Nuoriksi vanhemmiksi lasketaan siis myös ne, jotka ovat saaneet lapsen 20-vuotiaana, sillä monet heidän kohtaamistaan haasteista ovat samanlaisia. Perheen perustamisella nuorella iällä on kuitenkin myös tiettyjä etuja.

Nuorena vanhempana olemisen hyödyt

Saitko lapsen ennen 30 vuoden ikää? Sitten sinulla on äitinä useita etuja.

Ei biologista painetta

Jos olet nuori äiti, sinun ei tarvitse kestää sitä painetta ja ahdistusta, jota jotkut äitiyttä lykänneet naiset joutuvat kohtaamaan. On hyvin tiedossa, että mitä vanhemmaksi tullaan, sitä suuremmat ovat hedelmällisyyteen liittyvät ongelmat ja terveysriskit äidille ja vauvalle.

Nuori äiti pelaa jalkapalloa tyttärensä kanssa pihalla.
Nuorena äitinä jaksat huolehtia lapsestasi, leikkiä hänen kanssaan ja nauttia yhteisistä puuhista täysin rinnoin.

Sinulla on enemmän aikaa ja energiaa

Parikymppisenä on helpompi hoitaa monia uuvuttavia lastenhoitotehtäviä. Lisäksi nuorella äidillä on todennäköisesti paljon enemmän aikaa seurata lapsensa kasvua ja jakaa hänen elämänsä tärkeimmät hetket.

Sukupolvien välinen kuilu on pienempi

Sukupolvien välinen kuilu ilmenee kommunikaatio-ongelmina vanhempien ja lasten välillä erilaisista tavoista johtuen. Nuoret vanhemmat ovat paremmin perillä tekniikan edistysaskeleista, sosiaalisista verkostoista ja lasten kielenkäytöstä. Tämä voi auttaa ymmärtämään ja suojelemaan lapsia paremmin.

Tyhjän pesän syndrooma koetaan nuorena

Kun nuorten vanhempien lapset muuttavat pois kotoa, vanhemmat ovat vasta yli nelikymppisiä. Lasten lähtö aiheuttaakin tällöin mahdollisesti vähemmän surun ja tyhjyyden tunteita, sillä nuoremmilla aikuisilla on vielä paljon projekteja ja riittävästi energiaa jatkaa aktiivista elämää.

Nuorena vanhempana olemisen haitat

Nuorena vanhempana oleminen tuo mukanaan myös ongelmia ja vaikeuksia. Listaamme joitakin tärkeimmistä.

Epäkypsyys

Lapsen kasvattaminen ei vaadi ainoastaan taloudellisia resursseja perustarpeiden kattamiseksi. Lapselle on tärkeää tarjota myös hellyyttä, läsnäoloa, tukea ja esimerkkiä. Impulsiivisuus, ailahtelevuus ja puutteellinen ennakointikyky ovat nuorille ominaisia piirteitä, mutta ne eivät ole hyviä ominaisuuksia vanhemmalle. Jos sinulla on pieni lapsi, joudut kypsymään nopeammin selviytyäksesi asianmukaisesti sen tuomasta suuresta vastuusta.

Taaperolapsi lohduttaa itkevää äitiään.
Nuorena epäkypsyys vaikeuttaa usein äitinä olemista. Ongelmia aiheuttavat yleensä äkillinen elämänmuutos, taloudelliset vaikeudet ja ailahtelevuus.

Korkeakouluihin pääsemisen vaikeus

Raskaus nuoruusiässä voi tulla opintojen tielle. Lapsen saapuessa vanhempien on aloitettava työt ansaitakseen toimeentulonsa ja käytettävä aikaa lapsen hoitamiseen. Tämän seurauksena moni tyttö keskeyttää toisen asteen koulutuksen ja vielä suurempi prosenttiosuus ei mene korkeakouluun. Tämä koskee myös niitä velvollisuudentuntoisia teini-ikäisiä poikia, jotka päättävät olla mukana lastensa elämässä.

Taloudelliset vaikeudet

Jo pelkkä rahallinen investointi, jonka lapsen kasvattaminen ensimmäisenä vuonna vaatii, voi tuntua pelottavalta. Nuorilla vanhemmilla ei aina ole taloudellista vakautta tai varallisuutta kattaa näitä kuluja. Lisäksi heidän voi olla vaikeampi saada hyväpalkkaista työtä, koska he ovat jättäneet koulun kesken. Raha-asiat voivatkin aiheuttaa jatkuvaa murhetta.

Iso elämänmuutos

Lopuksi on hyvä muistaa, että lapsen saapuminen muuttaa vanhempien tärkeysjärjestyksen, rutiinit ja arjen. Nuorten vanhempien on vaihdettava juhliminen, matkustelu, vapaus ja huoleton elämä perhe-elämään, joka pyörii lapsen tarpeiden ympärillä. He saavat tietysti edelleen nauttia omastakin ajasta, mutta sitä on paljon vähemmän kuin muilla samanikäisillä. Siksi he saattavat menettää ystävyyssuhteita sekä tuntea turhautumista ja hämmennystä omasta roolistaan.

Perheen perustamisen ajankohta on henkilökohtainen päätös

Kuten näet, nuorena vanhempana olemisessa on sekä hyvät että huonot puolensa. Älä kuitenkaan unohda, että vanhempana oleminen merkitsee vastuun ottamista toisesta ihmisestä ja se vaatii suuria uhrauksia, kypsyyttä sekä omistautumista. Pyri siis saavuttamaan vakaus kaikilla elämäsi osa-alueilla ennen perheen perustamista, mutta muista, että lasten hankkimisen ajankohta on aina henkilökohtainen päätös.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Molina, A. M., Pena, R. A., Díaz, C. E., & Antón, M. (2019). Condicionantes y consecuencias sociales del embarazo en la adolescencia. Revista Cubana de Obstetricia y Ginecología45(2), 1-21.
  • Salazar, M., Pacheco, J., Scaglia, L., Lama, J., & Munaylla, R. (1999). La edad materna avanzada como factor de riesgo de morbimortalidad materna y perinatal. Revista peruana de ginecología y obstetricia45(2), 124-130.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.