Kun lapsi aloittaa peruskoulun

Lapsen psykologinen kehitys on peruskoulun alussa huomattavampaa kuin muissa kasvun vaiheissa. Lapsi alkaa nähdä elämän uudella tavalla ja alkaa omaksua uusia tapoja ja velvollisuuksia.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 05 heinäkuuta, 2021

Kun lapsi aloittaa peruskoulun, hänen elämänsä täyttyy muutoksista ja uudenlaisista haasteista. Alakoulussa opetuksen rakenne on jo hyvin organisoitua, ja saamansa koulutuksen lisäksi lapsi alkaa oppia uusia sosiaalisia normeja, joiden kautta hän saa uudenlaisen näkökulman elämään.

Kun lapsi aloittaa peruskoulun

Motorinen kehitys peruskoulun alussa

Lapsen motorinen kehitys muuttuu dramaattisesti hänen aloittaessaan peruskoulun 6-7-vuotiaana. Tässä vaiheessa hänen koordinaatiokykynsä on jo hyvä, ja hän osaa juosta, pyöräillä ja kiipeillä. Kaikki tämä osoittaa, että lapsi osaa jo hyödyntää kykyjään, jotka eivät kuitenkaan ole vielä hioutuneet parhaimmilleen.

Tässä iässä lapsi ottaa mielellään vastaan uusia haasteita, ja koulun alkaessa hänen kykyjään testataankin monin eri tavoin. Lapsi oppii käyttämään taitavasti esimerkiksi saksia, viivainta ja erilaisia kyniä, mikä johtuu siitä, että hänen motorinen kontrollinsa ja koordinaatiokykynsä ovat jo selkeästi kehittyneet. Kokeillessaan erilaisia urheilulajeja ja osallistuessaan muihin fyysisiin aktiviteetteihin, lapsen taidot paranevat askel askeleelta. Sen lisäksi, että lapsi oppii ketteräksi liikkujaksi, hän myös omaksuu tiimityöskentelyyn vaadittavia taitoja.

Kognitiivinen kehitys peruskoulussa

Jotkut lapset oppivat lukemaan jo ennen koulun aloittamista, mutta suurin osa lapsista alkaa kehittää lukutaitoaan vasta peruskoulun alussa. Lapsi oppii myös käsittelemään numeroita ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia. Hän oppii ajattelemaan loogisesti ja arvioimaan tilanteita, mikä parantaa hänen päättelykykyään ja ongelmanratkaisutaitoaan. Hän alkaa ymmärtää ympäristöään, säilyttää ideoitaan ja muistaa asioita paremmin.

Lapsi kehittyy entistä paremmaksi ohjeiden seuraajaksi ja sääntöjen hyväksyjäksi. Hän oppii tunnistamaan vaaralliset tilanteet ja huolehtimaan omista koulutehtävistään. Viimeistään tässä vaiheessa lasta alkavat kiinnostaa seksuaalisuuteen liittyvät asiat, ja hän alkaa kysellä, miten hän on syntynyt ja mitä kuolema tarkoittaa. Koska hänen päättelykykynsä paranee koko ajan, hän pystyy jo ymmärtämään joitakin aikuiselämän todellisia tilanteita.

Emotionaaliset muutokset peruskoulun alussa

Aloittaessaan peruskoulun lapsi tulee kokemaan myös emotionaalisia muutoksia, sillä hän on osa entistä strukturoidumpaa ympäristöä. Hänen täytyy oppia, että hänen on täytettävä koulun esittämät vaatimukset, mikä vaatii muutoksia myös hänen omiin tapoihinsa.

Opettaja antaa oppilaalle kotitehtäviä, jotka tämän on suoritettava paitsi oppiakseen, myös kehittääkseen vastuuntuntoaan. Vanhempien tehtävä on avustaa ja valvoa lasta, kun tämä tekee hänelle osoitettuja tehtäviä. Tässä vaiheessa kontrolli ja suunnitelmallisuus astuvat kuvioihin. Vaikka lapselta vaaditaankin jo jonkin verran emotionaalista kypsyyttä ja vastuun kantoa, on tärkeää muistaa, että hän on edelleen lapsi. Aikuisten on siis oltava kohtuullisia vaatimustensa suhteen lasta ohjatessaan.

Hyvät opiskelutavat kotona

Jo peruskoulun alussa lapsen täytyy opetella uusia tapoja ja suurten tietomäärien käsittelemistä. Hyviä opiskelutapoja kannattaa alkaa opetella jo ensimmäisillä luokilla, sillä menestyminen peruskoulussa ja myöhemmissä opinnoissa riippuu paljolti opiskelutavoista.

Opiskelutila

Moni lapsi kehittää huonoja opiskelutapoja ja esimerkiksi tekee kotitehtävänsä television ääressä tai lukee kokeisiin sängyssä maaten.  Toimiva opiskelutila on tärkeä tekijä opiskelumotivaation kannalta, ja jos vain mahdollista, sitä suunniteltaessa kannattaa ottaa lapsen mielipide huomioon. Opiskelupaikan valinnassa on huomioitava erityisesti, että huoneessa on rauhallista ja mahdollista keskittyä, että valaistus on hyvä ja että huonekalut ovat lapselle mukavat ja toimivat.

Opiskeluaika

Kouluun liittyvät velvollisuudet ovat tärkeitä, mutta niin on myös vapaa-aika ja leikkiminen, joille on järjestettävä tarpeeksi tilaa arjen kalenterissa. Nuoren lapsen saattaa olla vaikea keskittyä, koska hän olisi mieluummin leikkimässä, mutta hänelle kannattaa opettaa, että kotitehtävät tehdään aina ensimmäisenä pois alta, minkä jälkeen saa rauhassa leikkiä ja rentoutua.

Johdonmukainen työskentely

Lapselle on tärkeää luoda rutiini, jossa hän tuntee itsensä arvostetuksi ja vastuuntuntoiseksi, sillä tämä tuottaa hänelle turvallisuuden tunteen. Häntä on opetettava velvollisuuksien suorittamisen tärkeydestä ja kehuttava hänen onnistuessaan niiden täyttämisessä.