Koulukiusaajan tunnuspiirteet
Oppilailla, jotka osoittavat aggressiivista ja väkivaltaista käytöstä toisia oppilaita kohtaan, on erityinen fyysinen ja psykologinen profiili. Tänään esittelemme yleisimmät koulukiusaajan tunnuspiirteet, joista etenkin opettajien on tärkeä olla tietoisia.
On kasvattajien vastuulla tunnistaa mahdolliset hyökkäävästi käyttäytyvät henkilöt havainnoimalla ja merkitsemällä ylös oppilaiden käyttäytymistä. Tällä tavoin opettajat voivat ennakoida, estää ja vähentää koulukiusaamistapauksia.
“Koulukiusaajilla on kohonnut riski päihteiden käyttöön, koulunkäyntiongelmiin ja väkivaltaisuuteen myöhemmin nuoruudessa ja aikuisuudessa. Koulukiusaajat ja koulukiusatut kärsivät vakavista jälkiseurauksista ja kärsivät suurella todennäköisyydellä mielenterveydellisistä ja käyttäytymiseen liittyvistä ongelmista.”
– Center for Disease Control (Yhdysvaltain sairauksien valvonnasta ja ehkäisystä vastaava viranomainen), 2017
Yleisimmät koulukiusaajan tunnuspiirteet
Millaiset oppilaat sitten tekevät tällaisia aggressiivisia tekoja? Yleisesti ottaen koulukiusaajilla on joitakin yhteisiä piirteitä:
- Ovat fyysisesti vahvempia kuin kiusatut
- Ovat dominoivia ja impulsiivisia
- Koulukiusaajat kieltäytyvät noudattamasta sääntöjä ja käyttäytymiskoodeja
- Sietävät huonosti turhautumista
- Haastavat auktoriteetteja
- Heillä on näennäisesti hyvä itsetunto
- Heillä on positiivinen asenne väkivaltaa kohtaan
- Eivät koe empatiaa uhria kohtaan
- Eivät tunne normaaliin tapaan syyllisyyttä
- Heillä on ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja perhesuhteissa
Erilaiset kiusaajatyypit
Vaikka edellä mainitut piirteet ovatkin yleisimpiä tunnuspiirteitä koulukiusaajille, tulee ottaa huomioon, että on olemassa monenlaisia koulukiusaajatyyppejä. Alexander Schwarzin mukaan on olemassa kolmenlaisia koulukiusaajia:
- Aggressiivinen. Tämä on yleisin koulukiusaajatyyppi. Aggressiivinen koulukiusaaja haluaa dominoida ja pitää uhria vallassaan. Tällainen koulukiusaaja vahvistaa omaa persoonaansa kiusaamalla luokkakaveriaan.
- Passiivinen. Passiivinen koulukiusaaja on epävarma itsestään, eikä ole pelottelussa kovin aloitteellinen. Sen sijaan passiivinen koulukiusaaja odottaa, kunnes tilanne muuttuu aggressiiviseksi, jolloin hän osallistuu kiusaamiseen aktiivisesti. Passiivinen kiusaaja osoittaa lojaaliuttaan aggressiiviselle kiusaajalle.
- Kiusaaja-uhri. Tällainen kiusaaja on joskus itse joutunut kiusaamisen kohteeksi. Tällainen oppilas ei ole kovin suosittu muiden oppilaiden keskuudessa, vaan pelottelee häntä heikompiaan. Kiusaaja-uhri voi samalla kuitenkin olla kiusattu häntä vahvempien oppilaiden toimesta.
Koulukiusaamisen aiheuttamat seuraukset kiusaajalle
Kiusaajan roolin omaksumisella on vakavia negatiivisia vaikutuksia kiusaajalle itselleen, ja ne voivat olla sekä lyhyt-, että pitkäkestoisia. Väkivaltaisen käyttäytymisen tuloksena koulukiusaaja saattaa:
- Luoda myrkyllisiä ja negatiivisia sosiaalisia suhteita.
- Menestyä huonosti koulussa tai jättää koulunkäynnin kokonaan.
- Osoittaa julmuutta ja emotionaalista epävakautta.
- Käyttää aggressiota ratkaistaakseen konflikteja ja ongelmia.
- Olla kykenemätön itsekritiikkiin.
- Arvostaa aggressiivista käyttäytymistä.
- Omaksua rikollista ja antisosiaalista käyttäytymistä.
- Sensitiivisyyden puute silloin, kun toinen ihminen joutuu kärsimään.
- Empatiakyvyn puute toisia ihmisiä kohtaan.
Koulukiusaajan saavuttaessa aikuisuuden, hänellä ilmenee huonoa sosiaalista käyttäytymistä. Se saattaa pitää sisällään vandalismia, sekä alkoholin tai muiden päihteiden väärinkäyttöä. Hyvin todennäköisesti kiusaaja kohtelee muita ihmisiä – kuten kumppaniaan ja lapsiaan – huonosti myös tulevaisuudessa tai hänestä voi kasvaa aggressiivinen rikollinen.
Tämän takia on hyvin tärkeää havaita ja estää mahdolliset kiusaamistapaukset. Näin tehdäkseen koulujen tulee edistää oppilaiden empatiakykyä, sensitiivisyyttä sekä kunnioitusta monimuotoisuutta sekä toisten ihmisten tarpeita, persoonia ja mielenkiinnon kohteita kohtaan.
Näiden toimien ja piirteiden kannustamisen tavoitteena on se, että kaikki tulisivat tietoisiksi koulukiusaamisesta. Koulujen tulisikin tehdä töitä kitkeäkseen ja tuomitakseen nämä aggressiiviset teot ja koulukiusaamisen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Garaigordobil, M. (2011). El maltrato entre iguales: definición, prevalencia, consecuencias, identificación e intervención. San Sebastián: Universidad del País Vasco.
- Schwarz, A. (2013). El libro del bullying. Madrid: Alianza.
- Trautmann, A. (2008). Maltrato entre pares o” bullying”: Una visión actual. Revista chilena de pediatría, 79(1), 13-20.