Henkien kätkemä -elokuvan opetukset - Äitiyden Ihme
 

Henkien kätkemä -elokuvan opetukset

Henkien kätkemä -elokuva voitti vuoden 2002 Kultainen karhu -palkinnon Berliinin elokuvafestivaaleilla sekä parhaan animaatioelokuvan Oscarin vuonna 2003. Tämän päivän artikkelissa tutustumme tarkemmin arvokkaisiin opetuksiin, joita tämä elokuva tarjoaa.
Henkien kätkemä -elokuvan opetukset
Azucena Fernández

Kirjoittanut ja tarkastanut opettaja Azucena Fernández.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Vuonna 2001 julkaistu Henkien kätkemä on yksi niistä elokuvista, jotka eivät koskaan vanhene. Vielä tänäkin päivänä se houkuttelee niin lapsia kuin aikuisiakin ruudun äärelle – myös heitä, jotka eivät muuten ole vihkiytyneitä anime-elokuvien ihailijoita.

Monet lähteet ovat listanneet tämän parhaan animaatioelokuvan Oscarin voittaneen tarinan yhdeksi kaikkien aikojen parhaista elokuvista. Tänään tarkastelemme, miksi tämä elokuva ansaitsee tulla katsotuksi yhä uudelleen ja uudelleen.

“Henkien kätkemä on Miyazakin uran suurin teos, jossa käsitellään japanilaista kulttuuria sekä juurien ja perinteiden kunnioittamisen arvoa. Samalla se on moderni ja kunnioittava kuvaus 2000-luvusta.”

– García Villar

Henkien kätkemä -elokuvan päähenkilö on 10-vuotias Chihiro Ogino, joka eksyy vanhempiensa kanssa hylättyyn huvipuistoon. Siellä vanhemmat muuttuvat sioiksi, ja Chihiro saa tietää näiden jääneen loukkuun henkimaailmaan. Chihiro itse on ainoa ihminen fantasiahahmojen keskellä.

Chihiron täytyy työskennellä jumalten kylpylässä pelastaakseen itsensä ja vanhempansa. Hän ajautuu erilaisiin seikkailuihin, joiden lomassa katsojat oppivat japanilaisista perinteistä ja henkisyydestä.

Henkien kätkemä -elokuvassa kuvataan muun muassa japanilaisia perinteitä
©Studio Ghibli

Henkien kätkemä -elokuvan opetukset

Yhteistyö muiden kanssa takaa parhaat tulokset

Elokuvassa Chihiron pitää kysyä kylpylän johtajalta, velho Yubabalta töitä. Chihiro tietää sen olevan vaikea tehtävä ja päättää olla ystävällinen, ja toimia Yubaban toiveiden mukaan.

Tällä tavoin Chihiro onnistuu hoitamaan työnsä niin, että hän pystyy selviytymään taikamaassa ja pystyy jonain päivänä palaamaan omaan maailmaansa.

Vaikka Yubaba on melko töykeä Chihiroa kohtaan tämän kysyessä töitä, Chihiro puhuttelee velhoa silti ystävälliseen sävyyn. Chihiro kutsuu velhoa isoäidiksi ja pyytää jopa tämän apua poistaakseen kirouksen ystävänsä Kohakun yltä.

Jokaisella on hyvä puoli, se vain täytyy nähdä

Tämä opetus näkyy selkeästi elokuvan hahmoissa, kuten No Facssae tai Kaonashissa, joka on musta hahmo valkeilla kasvoilla, jota Chihiro ei kuitenkaan pelkää.

Kaikki muut ajattelevat No Facen olevan paha, mutta Chihiro näkee vaivaa löytääkseen No Facen hyvän puolen. Näin tekemällä Chihiro oppii tuntemaan No Facen ja hänen todellisen olemuksen.

“Chihiro uskoo toisten hyvyyteen. Sen ajatuksen avulla, että jokaisessa meissä on hyvyyttä, hän uskaltaa lähestyä myös Yubabaa.”

Chihiron matka opettaa, että ahneus tekee ihmisestä hirviön

Tämä opetus tulee ilmi Chihiron vanhempien tarinasta. Chihiron vanhemmat syövät niin paljon ruokaa, joka ei edes kuulu heille, niin että he muuttuvat sioiksi.

Vanhemmat uskovat olevansa onnellisia ruuan ansiosta. Totuus on kuitenkin se, että heidän ahneutensa johtaa vain ongelmiin. Tästä Chihiron seikkailut myös alkavat.

Ekologisuuden ja luonnon tärkeys

Luonnon merkitys on yksi vahva teema Henkien kätkemä -elokuvassa. Elokuvassa esiintyy eräs todella pahalta haiseva jumalolento, joka aiheuttaa kylpylässä suurta sekasortoa sen pahan hajunsa vuoksi.

Chihiro pesee tätä henkeä kärsivällisesti ja ajan kanssa. Chihirolle selviää, että henki on saastuneen joen jumala. Sen sisään on jäänyt jumiin polkupyörä, minkä vuoksi lika on todella pinttynyt henkeen. Chihiron pestessä jumalolentoa, alkaa pikkuhiljaa paljastua, millainen henki todellisuudessa on.

Myös haisevan jumalhahmon sisältä löytyvällä polkupyörällä on tärkeä merkitys. Se löytyy hengestä, sillä joku on sen aikanaan heittänyt jokeen. Elokuva muistuttaakin siitä, kuinka ympäristöä ei saa roskata ja saastuttaa.

Jos roskaamme vesistöjä, emme ainoastaan saastuta vettä, vaan myös vahingoitamme sen henkeä.

Chihiro löytää jokaisesta hyvyyttä
©Studio Ghibli

Kun joki on jälleen puhdas, Chihiro on todella onnellinen. Kun joen jumala tulee kylpylästä ulos puhtaana, kaikki työntekijät iloitsevat ja juhlivat. Elokuvan käsikirjoittaja ja ohjaaja Hayao Miyazaki opettaa meille jotakin todella arvokasta: joen kohteleminen hyvin ei tee meitä rikkaaksi, mutta se tekee meidät hyvin onnelliseksi.

Kulutusmyönteinen yhteiskunta muuttaa meidät orjiksi

Elokuvassa jokainen, joka onnistuu saamaan töitä Yubabalta menettää nimensä ja unohtaa edellisen elämänsä. He oikeastaan muuttuvat orjiksi, sillä he eivät enää muista, keitä he oikeasti ovat.

Yubaba varastaa heidän nimensä, jotta heistä voi tulla hänen orjiaan. Esimerkiksi Kohanan tapauksessa velho saa Kohanan unohtamaan nimensä ja lupaa tälle aarteen, jota Kohana ei kuitenkaan milloinkaan saa.

Voimme siis todeta, että Henkien kätkemä on yksi 2000- luvun mahtavimmista elokuvista. Lapsen löytäessä elokuvan, hän tulee rakastumaan siihen, ja voi viettää tunteja keskustellessaan elokuvasta ja kaikesta näkemästään.

Katsokaa tämä elokuvien helmi yhdessä lapsesi kanssa ja oppikaa sen tarjoamista arvokkaista opetuksista.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Ayechu Orta, X., & Marco Simón, F. (2020). Sobre la naturaleza del sintoísmo. https://zaguan.unizar.es/record/94639
  • Dozo, L. (2020). El uso de la fantasía en las películas de Hayao Miyazaki como práctica de resistencia a la posmodernidad: caso “El viaje de Chihiro” (Bachelor’s thesis, Facultad de Ciencia Política y Relaciones Internacionales). https://rephip.unr.edu.ar/handle/2133/18940
  • González Portero, J. (2019). El viaje de Chihiro y el viaje del héroe/La tesis de Campbell aplicada al héroe japonés contemporáneo.
  • Gusdorf, G. (2001) Mitos y referencias culturales en el film El viaje de Chihiro, de Hayao Miyazaki. Autora: Lic. en Artes Camila Sabeckis.
  • Rodríguez Fernández, Iván (2016): “El anime como valor cultural”, en Anjhara Gómez Aragón (ed.): Japón y Occidente. El patrimonio cultural como punto de encuentro. Sevilla, Aconcagua Libros, pp.183-192.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.