Empaattinen kurinpito jäähyjen sijaan

Lapsen ei tarvitse istua jäähyllä oppiakseen käyttäytymään oikein. Hän tarvitsee empaattista kurinpitoa rankaisemisen sijaan.
Empaattinen kurinpito jäähyjen sijaan

Viimeisin päivitys: 10 heinäkuu, 2021

Kaikki vanhemmat haluavat, että heidän lapsestaan kasvaa hyvä ihminen, minkä vuoksi he muun muassa etsivät toimivia kurinpitomenetelmiä. Kurinpitokeinot ovat onneksi muuttuneet yhteiskunnan kehityksen myötä, ja ruumiillinen rankaiseminen ja liiallinen autoritaarisuus ovat vähentyneet. Aika on osoittanut näiden menetelmien olevan tehottomia ja haitallisia, ja tänä päivänä monet vanhemmat ymmärtävät, että empaattinen kurinpito on paljon tehokkaampaa kuin rangaistusten käyttö.

Myös ystävällisemmät ja huomaavaisemmat käskyt voivat auttaa lasta ymmärtämään hyvän käytöksen merkityksen. Sen sijaan, että lasta rangaistaan fyysisesti tai hänet käsketään jäähylle, hänen kanssaan voidaan keskustella rakentavasti ja häntä voidaan ohjata pohdinnoissaan. Vaikka perinteisten jäähyjen käyttäminen voi olla joissain tilanteissa tehokas kasvatuskeino, ne voivat pahentaa tilannetta, jos ne hoidetaan huonosti. Pienillä hienosäädöillä ne voivat kuitenkin palvella tarkoitustaan ja tehdä sekä lapsesta että vanhemmista onnellisempia.

Empaattinen kurinpito

Vanhemman on pysyttävä rauhallisena kaikissa tilanteissa

Rauhoittuminen saattaa tuntua vaikealta, kun lapsi on keskellä kiukkukohtausta ja makaa lattialla kurkku suorana huutaen ja lattiaa potkien. Tällaisessa tilanteessa lapsen käytös ei selkeästikään ole hyväksyttävää, mutta se ei myöskään ole pahantahtoista tai suunniteltua. On muistettava, että kiukutteleminen voi olla ainoa keinoa, jolla lapsi osaa ilmaista pahaa oloaan.

Lapsen käskeminen jäähylle tilanteessa, jossa hän on jo valmiiksi ahdistunut, voi tehdä hänestä entistä hämmentyneemmän ja vihaisemman. Tällöin lapsi saattaa vetäytyä niin sanottuun selviytymistilaan, jossa hänen järkiperäiseen ajatteluun keskittyvät aivoalueensa lakkaavat toimimasta. Tällaisessa tilanteessa hän ei pysty täysin prosessoimaan vanhempansa sanomisia.

Kun lapsi on rauhoittunut, hänen kanssaan kannattaa istua alas ja keskustella tilanteesta, mutta tätäkään ei tule tehdä rangaistuksellisessa mielessä. Tärkeintä on keskustella rakentavasti niin, että lapsi ymmärtää käyttäytymisensä seuraukset.

Empaattinen kurinpito on usein parempi vaihtoehto kuin jäähyjen käyttö

Lapselle on tärkeä opettaa tunteiden sanoittamista

Lapselle kannattaa opettaa oikeanlaisia sanoja ja sanastoa jo hyvin varhaisesta iästä lähtien. Se, että lapsi oppii käyttämään oikeita sanoja tunteidensa ilmaisuun, voi auttaa häntä myös käsittelemään tunteita ja myöhemmin yhdistämään ne sopiviin reaktioihin.

Vanhempi voi aloittaa keskustelun esimerkiksi sanomalla ”Tiedän, että oli turhauttavaa, että et saanut haluamaasi lelua” tai ”Ymmärrän, että olet pettynyt, kun palikkatornisi kaatui.” Nämä voivat vaikuttaa suurilta sanoilta lapselle, mutta toisaalta lapsi myös kokee suuria tunteita. Se, että lapselle puhutaan kielellä, joka ilmaisee tunteita, validoi tämä kokemat tunteet. Lapsi oppii pikkuhiljaa ymmärtämään tunteitaan ja reagoimaan niihin sopivalla tavalla.

Harhautusta ei tule sekoittaa onnistumiseen

Lapsi etsii aina keinoja oppiakseen ja kasvaakseen. Harhauttaminen ei kuitenkaan opeta mitään käyttäytymisen hallinnasta. Onnistunut jäähyllä istuminen ei tarkoita, että lapsi ymmärtää tehneensä virheen tai pyytää anteeksi ja lupaa toimia seuraavalla kerralla toisin.

Tilanteen hoitamisessa on onnistuttu, kun lapsi on rauhoittunut ja kykenee puhumaan siitä, mitkä ovat sopivia tapoja ilmaista omia tunteita. Olemalla läsnä silloin, kun lapsi tuntee olonsa stressaantuneeksi, luo luottamusta ja opettaa lapselle, että vanhempi on hänen tukenaan vaikeinakin hetkinä hänen kasvunsa varrella. Tällöin on kyse empaattisesta kurinpidosta.

Mitä on empaattinen kurinpito?

Empaattinen kurinpito panostaa tulevaisuuteen

Joissain tilanteessa lapsi saattaa jatkaa itkemistä ja sanoa, ettei halua mennä jäähylle, koska ei halua olla yksin. Myös tällöin empatiakyky on vanhemman paras työkalu. Pahimmassa tapauksessa jäähyt saavat lapsen kuvittelemaan, että hänet jätetään yksin silloin, kun hän eniten tarvitsisi vanhempaansa.

Kun vanhemmat hyödyntävät empaattista kurinpitoa, lapsi tulee heidän luokseen niinä kriittisinä hetkinä, kun hän tarvitsee heidän apuaan – tarkoittipa tämä sitten tilannetta, jossa hän tuntee itsensä surulliseksi tai pelokkaaksi tai hetkeä, jossa hän tarvitsee apua rauhoittuakseen tai käsitelläkseen itseään vaivaavaa tilannetta.

Ilman vanhempiensa jatkuvaa apua lapsi ei tiedä, kuinka säädellä kokemaansa tunnemyrskyä, eikä näin myöskään opi reagoimaan oikein stressaavissa tilanteissa. Siksi vanhempien on tärkeää auttaa lasta rauhoittumaan. Hänelle voidaan tarjota sopivia sanoja, joilla kuvailla tunteita, minkä lisäksi hänen on tärkeä tietää, että vanhemmat ovat aina hänen tukenaan. Paras lahja, jonka vanhemmat voivat lapselleen antaa, on se, että he eivät hyväksy haitallista käytöstä ja auttavat lasta ymmärtämään tunteitaan.

Vanhempi saattaa itse olla se, joka tarvitsee jäähyn

Kun lapsi on rauhoittunut, vanhemman kannattaa ottaa muutama minuutti reflektoidakseen omaa reaktiotaan ja käytöstään tilanteessa. Kiireisen arjen pyörityksessä myös vanhemmat tarvitsevat usein hieman apua omien tunteidensa säätelyyn. Tämän jälkeen lapsen kanssa voidaan keskustella siitä, mitä tilanteessa tapahtui.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Positiivinen kurinpito kasvatuksessa
Äitiyden Ihme
Lue se täällä Äitiyden Ihme
Positiivinen kurinpito kasvatuksessa

Tämän artikkelin aiheena on positiivinen kurinpito. Annamme vinkkejä, kuinka kasvattaa lasta sanomalla enemmän "rakastan sinua".



  • García Vega, L,. (2020) Castigar no es educar: Todas las ventajas de la Disciplina Positiva. Editorial: Planeta