Hyvien käytöstapojen opettaminen lapselle - kuinka oppia sanomaan kiitos ja ole hyvä?

Monet meistä uskovat edelleen, että hyvien käytöstapojen opettaminen lapselle on tärkeää. Sanomalla kiitos ja ole hyvä, emme ainoastaan kerro arvoistamme, vaan myös luomme emotionaalisen yhteyden toiseen ihmiseen. Näiden sanojen avulla osoitamme huomioivamme ja kunnioittavamme kanssaihmisiä.

Hyvien käytöstapojen opettaminen lapselle

Viimeisten vuosien aikana on ollut nähtävillä trendi, jossa lasta ei “pakoteta” tekemään mitään. Ajatuksena on, että lapsi saa itse päättää, koska osallistuu johonkin toimintaan tai sanoo tietyn sanan. Tämä nähdään kunniottavampana kasvamis- ja aikuistumisprosessina.

Tässäkään asiassa ei kuitenkaan tulisi mennä äärimmäisyyksiin. Tulee muistaa, että vanhempina olemme parhaat ihmiset rohkaisemaan lastamme tutustumaan ja integroitumaan yhteiskuntaan ja maailmaan.

On meidän tehtävämme tarjota lapselle hänen oikeassa kehitysvaiheessaan esimerkkejä, strategioita ja keinoja, joiden avulla lapsi oppii toimimaan ympärillään olevien ihmisten kanssa. Jokaiselle oppitunnille on aikansa ja paikkansa, ja meidän tulee oppia tunnistamaan, koska on oikea hetki opettaa lapselle uusia asioita.

Hyvien käytöstapojen opettaminen ei ole lapsen pakottamista. Emme tyrkytä lapselle mitään, vaan autamme häntä ymmärtämään hyvien käytöstapojen arvon ja voiman. Nämä tavat ja eleet tarkoittavat toisten ihmisten kunnioittamista ja huomioimista, ja ne tulisi opettaa lapselle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Seuraavaksi selitämme, miksi näin on.

Kiitos-sanan voima

Lapsi kokee kolmen ja kuuden ikävuoden välissä ensimmäisen “heräämisen” sosiaalisessa ja emotionaalisessa kehityksessään. Tässä vaiheessa kehitystä kieli alkaa saada muotonsa lapsen kokemien ihmissuhteiden perusteella.

Lapset oppivat kaikesta näkemästään ja imevät tietoa etenkin vanhempiensa käytöksestä ja reaktioista. Myös lapsen nonverbaalisen, eli eleisiin, ilmeisiin ja katseisiin perustuvan, viestinnän taidot vahvistuvat.

Tämä on pieni, muutosprosessiin johtava, askel. Kun lapsi alkaa tunnistaa ympärillään olevat ihmiset tasaveroisiksi itsensä kanssa, aletaan lähestyä kehittyneempää ja monimutkaisempaa emotionaalista kypsyyttä.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa? Vanhempina meidän on pyrittävä olemaan käytöksellämme lapselle mahdollisimman hyvä esimerkki kaikissa tilanteissa. Aliarvioimme usein, kuinka suuri merkitys yksinkertaisella kiitos-sanalla voi olla tässä kontekstissa.

Emme voi aina saada kaikkea haluamaamme

Jotkut lapset käyttäytyvät pienten tyrannien tavoin ja pitävät kaikkea saamaansa itsestäänselvyytenä sekä uskovat, että heillä on oikeus käyttäytyä ja reagoida miten tahtovat.

• Olisi helppoa syyttää vanhempia tällaisesta käyttäytymisestä. On kuitenkin ymmärrettävä, että jotkut lapset ovat toisia hankalampia. Tällainen tilanne on kenelle tahansa vanhemmalle haaste, mutta myös vastuu.
• Lapsen yksilöllinen ja yhteisöllinen kasvatus aloitetaan jo varhaisessa vaiheessa. Lapset ymmärtävät jo ennen puhumaan oppimista enemmän kuin uskommekaan.
• Vanhempien on tärkeä oppia käsittelemään turhautumisen tunnetta. Lapsen ei tule saada aina tahtoaan läpi. Mutta silloin, kun näin tapahtuu, lapsen on osattava kiittää – ja tämän opettaminen on vanhempien tehtävä.

Positiiviset sanat kertovat toisten huomioimisesta

Kun 3- tai 4-vuotias lapsi kävelee kauppaan ja toivottaa hyvää huomenta, hän saa osakseen huomiota ja hymyjä. Tällainen positiivinen käytös auttaa lasta luomaan yhteyden muihin ihmisiin jo nuorella iällä.

• Pieni lapsi ei luultavasti ymmärrä, kuinka tärkeitä tällaiset ilmaisut ovat. Mutta hän ymmärtää, että niiden käyttäminen tuo mukanaan kunnioitusta, ihailua ja arvostusta.
• Kiittäminen on toisten ihmisten ja heidän meille tekemien asioiden huomioimista. Tämän kaltaiset tavat rakentavat pohjan aidolle empatialle, jolla on keskeinen rooli lapsen sosiaalisessa ja emotionaalisessa kehityksessä.

Hyvä käytös tarttuu

Käytöstapojen opettaminen ja lapsen tutustuttaminen kiitos– ja ole hyvä -termeihin ei ole vaikeaa, mutta tuo mukanaan isoja hyötyjä. Jos lapsi on oppinut käytöstavat ennen koulunkäynnin aloittamista, hän luultavasti siirtää hyvät tavat eteenpäin luokkatovereilleen.

• On hyvä pitää mielessä, että tietyillä sanoilla ja sanoilla on meille ihmisille suuri painoarvo. Lauseet ”Rakastan sinua”, ”Olet minulle tärkeä” ja ”Kiitos” eivät ole pelkkiä sanoja, vaan tunteita herättäviä ilmaisuja. Ne ovat tapa välittää omia tunteitamme keskustelukumppanillemme.
• Tekemällä näistä sanoista omia ja saamalla ne vaikuttamaan normaaleilta lapsen korvissa, lapsi tulee olemaan empaattisempi ja kypsempi läheisissä ihmissuhteissaan. Lapsi ei ainoastaan kiitä, vaan myös odottaa saavansa kiitosta.

Kun lapsi tekee jotain toisen ihmisen eteen, hän odottaa vastineeksi arvostusta ja kunnioitusta. Lapsi haluaa muiden osoittavan samoja hyviä käytöstapoja, joita hän itse noudattaa kanssaihmisten parissa. Kaiken tämän lapsi oppii läheisiltään – erityisesti vanhemmiltaan – ja nämä opit tulevat olemaan tärkeitä lapsen jokapäiväisessä elämässä.

Opetatko itse lapsillesi hyvien käytöstapojen ja niihin liittyvien pienten sanojen arvon?