Omien tunteiden ymmärtäminen ja hallinta on välttämätön taito ihan kaikille ihmisille yhteiskunnassa. Jos me epäonnistumme tunne-elämän tietoisuuden opettamisessa lapselle, riskinä on se, että hän kasvaa turhautuneena ja onnettomana.
Jatka siis lukemista, sillä nyt kerromme viidestä asiasta, jotka auttavat luomaan lapselle tietoisuutta omista ja muiden tunteista.
Tunnetason tietoisuus on kykyä tunnistaa omat tunteet ja antaa niille oikea nimi.
Se tarkoittaa myös sitä, että ymmärrämme, kuinka ajatuksemme, tunteemme ja käytöksemme vaikuttavat meihin. Lisäksi siihen kuuluu tietysi ympärillä olevien ihmisten tunteista tietoisena oleminen ja siten myös se, että pystytään ”lukemaan” toisen tunteita.
”Tunnetason tietoisuudessa avainasia on, että ihmisen tunteet tekevät töitä hänen puolestaan, eivät häntä vastaan.”
– Reuven Bar-On
Tunteemme määrittävät käytöstämme ja kykyämme oppia. Hyvä tunteita koskeva kasvatus edistää henkilökohtaista terveyttä ja hyvinvointia. Se myös estää kehityksessä ilmeneviä vaikeuksia, mahdollistaen lapselle terveen persoonallisuuden muodostamisen.
Se, että pystytään ilmaisemaan ja hallitsemaan omia tunteita, on yleisesti yksi kasvatuksen avaintavoitteista, ja se on hyvin tärkeä osa ihmisen kehitystä.
Useimmat tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että ihmisen tunteet voidaan ryhmitellä seuraaviin kategorioihin:
Näihin ilmeisesti vaikuttavat voimakkaasti perintötekijät, sillä eräät tunnereaktiot ovat havaittavissa jokaisessa ihmisessä kaikissa kulttuureissa, vaikka ne muokkautuvatkin oppimisen ja kokemuksen myötä.
Nämä ovat suurilta osin yksilön kehityksestä riippuvaisia. Tämän tyypin tunnereaktiot voivat vaihdella suuresti ihmisten välillä.
Nämä ovat epämiellyttäviä tunteita, ja ne auttavat meitä arvioimaan, onko tietty tilanne meille haitallinen sekä ottamaan käyttöön resursseja tilanteen muuttamiseksi.
Nämä miellyttävät tunteet ilmenevät sellaisina hetkinä, kun tilanne vaikuttaa meille hyödylliseltä. Ne tuppaavat olemaan katoavia, sillä meidän ei tarvitse tehdä mitään tilanteen muuttamiseksi.
Nämä ovat tunteita, jotka eivät tuota selkeästi miellyttäviä tai epämiellyttävä reaktiota. Siten emme voi määritellä niitä negatiivisiksi tai myönteisiksi – ne vain edistävät erilaisten tunnetilojen kehitymistä.
Se malli, jonka perheenjäsenet tarjoavat, vaikuttaa pitkäkestoisesti lapsen kognitiiviseen ja tunnetason kehitykseen.
Lapset tarkkailevat jatkuvasti rakkaidensa ja muiden ympärillä olevien käytöstä. Me olemme heidän roolimallinsa, joten lapset imitoivat sitä, mitä me teemme.
Aikuisina meidän taipumuksemme optimismiin tai pessimismiin – ja ennen kaikkea meidän suhtautumisemme muihin – riippuu suurissa määrin siitä, mitä opimme kotona lapsuudessamme.
On vanhemman työ luoda sellainen ympäristö, joka rohkaisee lapsessa rakkautta kulttuuria kohtaan kaikissa sen muodoissa. Sen stimulaation, jonka lapselle annamme, tulee olla monenlaista, ja sitä tulee tukea lukemisella ja oppimisella.
Emme kuitenkaan voi unohtaa leikkiäkään, sillä leikit ja pelit ovat loistavia ihmisen persoonallisuuden kehittymisen kannalta. Ne rohkaisevat tervettä uteliaisuutta ja kiinnostusta ympäröivää maailmaa kohtaan.
Osoita kiinnostusta siihen, mitä lapselle tapahtuu. Älä unohda jutella hänen kanssaan.
Keskustelun kautta yritä ymmärtää, mikä häntä pelottaa ja mikä hänet tekee vihaiseksi. Jos hän jakaa nämä asiat kanssasi, pystyt auttamaan häntä paremmin.
Ja tietysti – opeta lastasi ilmaisemaan itseäsi siten, että hän käyttää itsehillintää.
Jotta voisit kehittää lapsesi tunneälyä, on tärkeäää antaa hänen itse tehdä omat päätöksensä. Tietysti sinun tulisi ensin varmistaa, että olet näyttänyt hänelle, mikä on oikein ja mikä väärin.
Tällä tavalla lapsesi tulee saamaan itsevarmuutta, ja kun tulee aika sille, että päätös on tehtävä, hän ei ole turhautunut.
Kasvata lapsesi tarkkailemaan ihmisiä ja paikoja hänen ympärillään.
Tällä tavalla hän tottuu erilaisiin ympäristöhin, ja hän oppii mukauttamaan omaa käytöstään. Jos lapsi on paikassa, joka on hiljainen ja rauhallinen, hän tietää, ettei tule rikkoa tätä ilmapiiriä huutamalla. Ja kun hän tulee huoneeseen, jossa kaikki ovat iloisia ja hymyileviä, hän pystyy mukautumaan tähän ilmapiiriin hymyllä.
Kaikki, minkä teet lastesi edessä tänään, tulee saamaan heissä aikaan kestävän jäljen. He tulevat luultavasti matkimaan sinun tekojasi tulevaisuudessa – silloin, kun heillä on jo omat kodit ja perheet.
Suuttumuksen ja ahdistuksen hetkellä on helppo tehdä huonoja päätöksiä. Kun olemme syystä tai toisesta turhautuneita tai vihaisia kumppanillemme, on helppo unohtaa, että lapsen edessä riiteleminen on huono tapa, jota tulisi välttää. Jokainen pariskunta riitelee joskus, ja jopa onnellisimmat parit kohtaavat…
Olet saattanut huomata lasten käyttäytyvän kodin ulkopuolella pienten enkelten tavoin, mutta kodin seinien sisällä tilanne on täysin toinen. Onko totta, että lapsi käyttäytyy huonommin vanhempiensa seurassa? Tässä artikkelissa perehdymme aiheeseen tarkemmin ja pyrimme selvittämään, mistä tämä muutos käytöksessä johtuu. Vaikka…
Saksilla leikkaamisen opettaminen lapselle voi olla helppoa noudattamalla tämän artikkelin vinkkejä. Jos lapsi ei opi heti, pysy kärsivällisenä ja ole hänen apunaan. Näin estät häntä lannistumasta. Lapsen opettaminen leikkaamaan saksilla voi olla jännittävä prosessi, joka edistää lapsen hienomotoristen taitojen kehittymistä. Päätavoitteena on, että lapsi…
Kasvaessamme ymmärrämme, että äidinrakkaus on jotain todella erityistä. Se on vahvempi kuin mikään muu tunne maailmassa. Pienen lapsen voi olla vaikea ymmärtää niin vahvaa rakkautta kuin mitä äiti tuntee häntä kohtaan. Se on luonnolliselta vaikuttava tunne, jota emme kuitenkaan täysin…
Lapsen jättäminen päiväkotiin tai muuhun hoitopaikkaan voi olla vanhemmille etenkin aluksi vaikeaa. Monet vanhemmat kuitenkin haluavat tai joutuvat jättämään lapsensa päivähoitoon monista eri syistä. Lapsen päiväkotiin jättämistä helpottamaan vanhempien on hyvä tietää, mitä ovat päivähoidon hyödyt lapselle. Päivähoito voi olla…
Tässä artikkelissa jaamme muutamia vinkkejä vanhemmille, joiden lapsi ei pärjää koulussa. Arvosanat peilaavat oppilaan koulunkäyntiin panostamaa aikaa ja vaivaa. Valitettavasti lapsen lukukauden lopussa kotiin tuoma todistus ei aina kuvaa sitä kykenevää ja vastuullista opiskelijaa, jonka vanhemmat tietävät lapsensa voivan parhaimmillaan…
