Lapsen kielellinen kehitys ja sen edistäminen
Lapsen kielellinen kehitys ja sen edistäminen kuuluvat useimpien vanhempien kiinnostuksen kohteisiin, vaikkakaan ei välttämättä tietoisesti. Lapsellasi on tarpeelliset taidot kielen oppimiseen, ja oppimisprosessi etenee omalla painollaan – vähitellen, mutta tehokkaasti. Pystyt kuitenkin vaikuttamaan lapsen kielelliseen kehitykseen positiivisesti hyödyntämällä tämän artikkelin lopussa esittelemiämme neuvoja.
Lapsen kielellinen kehitys
Lapsen kielellinen kehitys voidaan kuvata prosessina, joka saa alkunsa ajattelusta ja antaa kielellisiä arvoja aistien kautta saadulle tiedolle.
Tämä tarkoittaa, että useimmat ihmiset ovat syntymästä lähtien valmiita oppimaan äidinkielensä. Vaikka kieleen liittyy monenlaisia aspekteja, se on yleisesti ottaen puheen kautta alkunsa saava asia.
Viestimään oppiminen käyttäen yhteistä kieltä ympärillä olevien ihmisten kanssa on haaste, jonka ihminen kohtaa ensimmäisten elinvuosiensa aikana. Puheen kehittyminen on kuitenkin vuosia kestävä prosessi, joka jatkuu aina murrosikään asti.
Omaksumme ensin kielellisen järjestelmän perustekijät. Vasta myöhemmin etenemme merkityksen tasolle ja pragmaattisiin kysymyksiin.
Kielen oppimista määrittävät tekijät
Kielen oppimisen prosessi voidaan jaotella kolmeen perustekijään: muotoon, sisältöön ja käyttöön. Kun vanhemmat tunnistavat, missä kielen oppimisen vaiheessa heidän lapsensa on, he pystyvät osallistumaan prosessiin tietoisemmin.
Muoto
Tämä on yksi vaikeimmista elementeistä tunnistaa, sillä se on täysin abstrakti. Tiedämme kuitenkin sen kehittyvän lapsella syntymän ja 5-6 vuoden iän välillä.
Jos lapsi on siinä vaiheessa, että hän sisäistää kielen muodon, asiantuntijat suosittelevat, että häntä autetaan tunnistamaan perustason kieliopillisia yhteyksiä, äänteitä, tavuja ja sanoja.
Sisältö
Tämä tarkoittaa sitä, että lapsi on edennyt äänteiden ja foneettisten ketjujen oppimista pidemmälle. Tähän vaiheeseen pääseminen tarkoittaa, että lapsi tai esiteini tuntee suurimman osan näkemistään tai kuulemistaan sanoista.
Käyttö
Tämä osan kehittäminen voi viedä pidempään. Toimivan sanaston vakiinnuttaminen vaatii kehittynyttä semanttista tietoa. Pragmatiikan keinoin ihminen on valmis ymmärtämään epäsuoria kielen muotoja, kuten ironiaa, huumoria tai kaksoismerkityksiä.
Tämä mahdollistaa myös sen, että lapsi osaa arvioida, onko jokin ilmaisu sopiva, sekä mukauttaa kieltä tilanteen mukaan.
Kuinka vanhemmat voivat edistää lapsen kielellistä kehitystä?
Vaikka olemmekin selittäneet termit erikseen, muoto, sisältö ja käyttö limittyvät jokaisessa vaiheessa. Auttaaksesi lastasi näiden vaiheiden kehityksessä, mitään tietoa ei tulisi jättää välistä tai edetä liian nopeasti. Älä jätä pois tietoa, joka voi olla lapselle hyödyksi hänen kognitiivisten taitojensa kehittyessä.
Lapsen kielellisen kehityksen tukeminen
- Puhu vauvallesi kaiken aikaa. Sinun ja lapsesi välisen kommunikaation tulisi kehittyä vuosien varrella.
- Käytä sopivaa äänensävyä. Älä puhu liian kovaa tai liian hiljaa ja puhu hilpeästi ja ilmeikkäästi painotuksia käyttäen.
- Ota eleet mukaan puheen rinnalle ja varmista, että lapsesi katselee. Tällä tavoin hän pystyy omaksumaan puheesi lisäksi käyttämäsi eleet. Kiinnitä huomiota suusi liikkeisiin, sillä tämä tekee äänistä helpommin toistettavia.
- Kun vauvasi ääntelee ensimmäisen kerran, on tärkeää vastata, toistaa ja keskustella hieman hänen kanssaan.
- Lukeminen on hyvä keino opettaa lapselle kielen muotoa ja valmistella häntä oppimaan kielen sisältöä.
- Vaikka et olisikaan vielä kuullut lapsesi ääntävän sanoja, hän ymmärtää kuulemansa, etenkin, kun käytät yksinkertaisia ilmaisuja. Nyt on aika antaa lapselle viestejä ja opettaa sanavarastoa.
- Ei ole koskaan huono ajatus selittää lapselle asioita, joita hän näkee ympärillään. Kun jokin ympäristössä herättää sinun tai lapsesi kiinnostuksen, jaa lapselle asiasta tietoa.
- Ympäristöön reagoiminen, kuunteleminen ja vastaaminen ovat kaikki avuksi puheen laadun parantamisessa. Korjaa lapsen puhetta hienotunteisesti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Albornoz, E. R. (2015). Palabras que nutren y arrullan. Avances del proyecto disposición lectora para bebés. Educere, 19(62), 193-201. https://www.redalyc.org/pdf/356/35641005017.pdf
- Del Carmen Díez, M., Sanz, D. I. P., De Caso, A. M., García, J., & García-Martín, E. (2008). El desarrollo de los componentes del lenguaje desde aspectos psicolingüísticos. International Journal of Developmental and Educational Psychology: INFAD. Revista de Psicología, 2(1), 129-135. https://www.redalyc.org/pdf/3498/349832321013.pdf
- Ece Demir‐Lira, Ö., Applebaum, L. R., Goldin‐Meadow, S., & Levine, S. C. (2019). Parents’ early book reading to children: Relation to children’s later language and literacy outcomes controlling for other parent language input. Developmental Science, 22(3). https://doi.org/10.1111/desc.12764
- Fernández García, M. E. (2014). El desarrollo y estimulación del lenguaje en niños de 0 a 3 años [tesis de grado en Educación Infantil, Universidad de Valladolid]. Repositorio Documental. https://uvadoc.uva.es/handle/10324/6781
- Fomasi, I., & Travaglini, P. J. (2016). Cuidados corporales de acuerdo con los principios de Pikler. RELAdEI (Revista Latinoamericana de Educación Infantil), 5(3). https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=7598504
- Gonzalez, S. L., Alvarez, V., & Nelson, E. L. (2019). Do Gross and Fine Motor Skills Differentially Contribute to Language Outcomes? A Systematic Review. Frontiers in Psychology, 10. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2019.02670
- Grolig, L. (2020). Shared Storybook Reading and Oral Language Development: A Bioecological Perspective. Frontiers in Psychology, 11. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2020.01818
- Gutiérrez, M., & López, F. (2005). Interacción verbal madre-bebé: responsividad e intencionalidad. Revista Mexicana de Psicología, 22(2), 491-503. https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=243020634012
- Laing, C. E. (2017). A perceptual advantage for onomatopoeia in early word learning: Evidence from eye-tracking. Journal of Experimental Child Psychology, 161, 32-45. https://doi.org/10.1016/j.jecp.2017.03.017
- Montecinos, J. P. (2000). Adquisición y desarrollo del lenguaje y la comunicación: una visión pragmática constructivista centrada en los contextos. Límite: revista de filosofía y psicología, (7), 54-66. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=1086886
- Motamedi, Y., Murgiano, M., Perniss, P., Wonnacott, E., Marshall, C., Goldin‐Meadow, S., & Vigliocco, G. (2020). Linking language to sensory experience: Onomatopoeia in early language development. Developmental Science, 24(3). https://doi.org/10.1111/desc.13066
- Navarro Pablo, M. (2003). Adquisición del lenguaje. El principio de la comunicación. Cauce, 26, 321-347. https://idus.us.es/xmlui/bitstream/handle/11441/13138/file_1.pdf?sequence=1
- Nuñez Celis, M. C. (2019). Proyecto de intervención estimulación temprana en el desarrollo del lenguaje en preescolar [tesis de grado en Especialización en Neurodesarrollo y Lenguaje, Universidad CES]. Repositorio Digital Institucional. https://repository.ces.edu.co/handle/10946/4803
- Saint-Georges, C., Chetouani, M., Cassel, R., Apicella, F., Mahdhaoui, A., Muratori, F., … & Cohen, D. (2013). Motherese in interaction: at the cross-road of emotion and cognition?(A systematic review). PloS one, 8(10), e78103. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0078103
- Sentis, X. A. F. (2004). Desarrollo pragmático en el habla infantil. Onomázein, (10), 33-56. http://cuadernos.info/index.php/onom/article/view/31625
- Tamis-LeMonda CS, Rodriguez ET. (2008). Parents’ role in fostering young children’s learning and language development. In: Tremblay RE, Barr RG, Peters RDeV, Boivin M, eds. Encyclopedia on Early Childhood Development. Montreal, Quebec: Centre of Excellence for Early Childhood Development, 1-10. https://citeseerx.ist.psu.edu/document?repid=rep1&type=pdf&doi=3c1bf6d7e0b6404227e6a9da97cf7836cdf85868
- Weisleder, A., & Fernald, A. (2013). Talking to children matters: Early language experience strengthens processing and builds vocabulary. Psychological Science, 24(11), 2143-2152. https://doi.org/10.1177/0956797613488145.
