Lapsen kielellinen kehitys ja sen edistäminen
Lapsen kielellinen kehitys ja sen edistäminen kuuluvat useimpien vanhempien kiinnostuksen kohteisiin, vaikkakaan ei välttämättä tietoisesti. Lapsellasi on tarpeelliset taidot kielen oppimiseen, ja oppimisprosessi etenee omalla painollaan – vähitellen, mutta tehokkaasti. Pystyt kuitenkin vaikuttamaan lapsen kielelliseen kehitykseen positiivisesti hyödyntämällä tämän artikkelin lopussa esittelemiämme neuvoja.
Lapsen kielellinen kehitys
Lapsen kielellinen kehitys voidaan kuvata prosessina, joka saa alkunsa ajattelusta ja antaa kielellisiä arvoja aistien kautta saadulle tiedolle.
Tämä tarkoittaa, että useimmat ihmiset ovat syntymästä lähtien valmiita oppimaan äidinkielensä. Vaikka kieleen liittyy monenlaisia aspekteja, se on yleisesti ottaen puheen kautta alkunsa saava asia.
Viestimään oppiminen käyttäen yhteistä kieltä ympärillä olevien ihmisten kanssa on haaste, jonka ihminen kohtaa ensimmäisten elinvuosiensa aikana. Puheen kehittyminen on kuitenkin vuosia kestävä prosessi, joka jatkuu aina murrosikään asti.
Omaksumme ensin kielellisen järjestelmän perustekijät. Vasta myöhemmin etenemme merkityksen tasolle ja pragmaattisiin kysymyksiin.
Kielen oppimista määrittävät tekijät
Kielen oppimisen prosessi voidaan jaotella kolmeen perustekijään: muotoon, sisältöön ja käyttöön. Kun vanhemmat tunnistavat, missä kielen oppimisen vaiheessa heidän lapsensa on, he pystyvät osallistumaan prosessiin tietoisemmin.
Muoto
Tämä on yksi vaikeimmista elementeistä tunnistaa, sillä se on täysin abstrakti. Tiedämme kuitenkin sen kehittyvän lapsella syntymän ja 5-6 vuoden iän välillä.
Jos lapsi on siinä vaiheessa, että hän sisäistää kielen muodon, asiantuntijat suosittelevat, että häntä autetaan tunnistamaan perustason kieliopillisia yhteyksiä, äänteitä, tavuja ja sanoja.
Sisältö
Tämä tarkoittaa sitä, että lapsi on edennyt äänteiden ja foneettisten ketjujen oppimista pidemmälle. Tähän vaiheeseen pääseminen tarkoittaa, että lapsi tai esiteini tuntee suurimman osan näkemistään tai kuulemistaan sanoista.
Käyttö
Tämä osan kehittäminen voi viedä pidempään. Toimivan sanaston vakiinnuttaminen vaatii kehittynyttä semanttista tietoa. Pragmatiikan keinoin ihminen on valmis ymmärtämään epäsuoria kielen muotoja, kuten ironiaa, huumoria tai kaksoismerkityksiä.
Tämä mahdollistaa myös sen, että lapsi osaa arvioida, onko jokin ilmaisu sopiva, sekä mukauttaa kieltä tilanteen mukaan.
Kuinka vanhemmat voivat edistää lapsen kielellistä kehitystä?
Vaikka olemmekin selittäneet termit erikseen, muoto, sisältö ja käyttö limittyvät jokaisessa vaiheessa. Auttaaksesi lastasi näiden vaiheiden kehityksessä, mitään tietoa ei tulisi jättää välistä tai edetä liian nopeasti. Älä jätä pois tietoa, joka voi olla lapselle hyödyksi hänen kognitiivisten taitojensa kehittyessä.
Lapsen kielellisen kehityksen tukeminen
- Puhu vauvallesi kaiken aikaa. Sinun ja lapsesi välisen kommunikaation tulisi kehittyä vuosien varrella.
- Käytä sopivaa äänensävyä. Älä puhu liian kovaa tai liian hiljaa ja puhu hilpeästi ja ilmeikkäästi painotuksia käyttäen.
- Ota eleet mukaan puheen rinnalle ja varmista, että lapsesi katselee. Tällä tavoin hän pystyy omaksumaan puheesi lisäksi käyttämäsi eleet. Kiinnitä huomiota suusi liikkeisiin, sillä tämä tekee äänistä helpommin toistettavia.
- Kun vauvasi ääntelee ensimmäisen kerran, on tärkeää vastata, toistaa ja keskustella hieman hänen kanssaan.
- Lukeminen on hyvä keino opettaa lapselle kielen muotoa ja valmistella häntä oppimaan kielen sisältöä.
- Vaikka et olisikaan vielä kuullut lapsesi ääntävän sanoja, hän ymmärtää kuulemansa, etenkin, kun käytät yksinkertaisia ilmaisuja. Nyt on aika antaa lapselle viestejä ja opettaa sanavarastoa.
- Ei ole koskaan huono ajatus selittää lapselle asioita, joita hän näkee ympärillään. Kun jokin ympäristössä herättää sinun tai lapsesi kiinnostuksen, jaa lapselle asiasta tietoa.
- Ympäristöön reagoiminen, kuunteleminen ja vastaaminen ovat kaikki avuksi puheen laadun parantamisessa. Korjaa lapsen puhetta hienotunteisesti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Albornoz, E. R. (2015). Palabras que nutren y arrullan. Avances del proyecto disposición lectora para bebés. Educere, 19(62), 193-201. https://www.redalyc.org/pdf/356/35641005017.pdf
- Duarte Ardila, D. P., & Merchan Valencia, A. (2019). El neurodesarrollo y sus periodos sensibles en el preescolar. https://alejandria.poligran.edu.co/handle/10823/1428
- Fernández García, M. E. (2014). El desarrollo y estimulación del lenguaje en niños de 0 a 3 años. https://uvadoc.uva.es/handle/10324/6781
- Fomasi, I., & Travaglini, P. J. (2016). Cuidados corporales de acuerdo con los principios de Pikler. RELAdEI (Revista Latinoamericana de Educación Infantil), 5(3). https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=7598504
- Gutiérrez, M., & López, F. (2005). Interacción verbal madre-bebé: responsividad e intencionalidad. Revista Mexicana de Psicología, 22(2), 491-503. https://www.redalyc.org/pdf/2430/243020634012.pdf
- Montecinos, J. P. (2000). Adquisición y desarrollo del lenguaje y la comunicación: una visión pragmática constructivista centrada en los contextos. Límite: revista de filosofía y psicología, (7), 54-66. https://dialnet.unirioja.es/descarga/articulo/2053242.pdf
- Navarro Pablo, M. (2003). Adquisición del lenguaje. El principio de la comunicación. Cauce, 26, 321-347. https://idus.us.es/xmlui/bitstream/handle/11441/13138/file_1.pdf?sequence=1
- Nuñez Celis, M. C. (2019). Proyecto de intervención estimulación temprana en el desarrollo del lenguaje en preescolar. https://repository.ces.edu.co/handle/10946/4803
- Rodríguez, J. J., & Santana, A. M. M. (2010). Adquisición y desarrollo del lenguaje. A.(. Muñoz García, Psicología del desarrollo en la etapa de educación infantil, 101-120.
- Saint-Georges, C., Chetouani, M., Cassel, R., Apicella, F., Mahdhaoui, A., Muratori, F., … & Cohen, D. (2013). Motherese in interaction: at the cross-road of emotion and cognition?(A systematic review). PloS one, 8(10), e78103. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0078103
- Sentis, X. A. F. (2004). Desarrollo pragmático en el habla infantil. Onomázein, (10), 33-56. http://cuadernos.info/index.php/onom/article/view/31625