Vaipan vaihtaminen on vanhemmille pahimmillaan iso haaste, minkä vuoksi keräsimme tähän artikkeliin viisi vinkkiä, joiden avulla vauva pidetään rauhallisena vaipan vaihtamisen aikana. Näin pakollinen vaipanvaihto on miellyttävämpi hetki niin lapselle kuin vanhemmallekin.
Kasvaessaan lapsi muuttuu aktiivisemmaksi ja itsenäisemmäksi. Kuuden kuukauden ikäistä vauvaa voi jo olla vaikea saada pysymään paikallaan vaipanvaihdon ajan.
Lapsen oppiessa ryömimään, maailma muuttuu kiinnostavaksi paikaksi. Tässä vaiheessa lapsi haluaa leikkiä, liikkua ja tutkia ympäristöään jatkuvasti. Ehkä juuri tämän takia vaipanvaihtohetki muuttuu usein potkimiseksi ja huutamiseksi lapsen halutessa jatkaa keskeytettyjä touhujaan. Tällainen käytös on täysin normaalia, ja itse asiassa positiivinen merkki.
Se kuitenkin tekee vanhempien työstä vaikeaa, ja siinä missä vastasyntyneen vaippa vaihdettiin nopeasti ja helposti, puolivuotiaan kanssa tämä yksinkertainen tehtävä ei olekaan enää niin yksinkertainen.
Älä kuitenkaan huoli, sillä kyseessä on vain vaihe lapsen kehityksessä. Seuraavaksi listaamme viisi tapaa, joiden avulla vaipanvaihto muuttuu helpommaksi ja miellyttävämmäksi tehtäväksi.
Lapset oppivat maailmasta leikin avulla. Mainio tapa pitää lapsi kiireisenä vaipanvaihdon aikana, on antaa hänelle lelu, jolla leikkiä.
Valitse lelu, joka kiinnittää lapsen huomion muutamaksi minuutiksi, jotta pystyt rauhassa putsaamaan vauvan ja vaihtamaan hänen vaippansa.
Toisinaan stressaannumme ja turhaudumme tilanteissa, joissa haluamme suorittaa tehtävän nopeasti, mutta lapsi ei suostu yhteistyöhön. Yksin tämä voi muuttaa yksinkertaisen tehtävän, kuten vaipanvaihdon, todelliseksi taisteluksi.
Se, että jokaiselle tavaralle on oma paikkansa – jossa tavara myös pysyy – tekee jokapäiväisestä elämästä huomattavasti vähemmän stressaavaa. Sotkuisten kotien on todistettu lisäävän ahdistusta ja vähentävän ihmisten tehokkuutta.
Kaikki vaipanvaihtoon tarvittavat välineet kannattaa pitää yhdessä paikassa niin, että ne on helppo löytää ja ottaa käyttöön. Voit säilyttää tarvikkeet hoitopöydän laatikoissa tai hankkia laukun tai korin, jossa välineet, kuten vaipat, puhdistuspyyhkeet ja talkki, on helppo pitää järjestyksessä. Laukun paras puoli on se, että se on helppo ottaa mukaan myös kodin ulkopuolelle.
Toisinaan stressaannumme ja turhaudumme tilanteissa, joissa haluamme suorittaa tehtävän nopeasti, mutta lapsi ei suostu yhteistyöhön. Stressi saa meidät huonolle tuulelle, ja välitämme tunteemme lapselle, halusimme tai emme. Yksin tämä voi muuttaa yksinkertaisen tehtävän, kuten vaipanvaihdon, todelliseksi taisteluksi.
Kärsivällisyys ja rauhallisuus ovat aina parhaita tapoja lähestyä tilanteita, oli kyseessä sitten vaipanvaihto tai mikä tahansa muu kasvatukseen ja lapsen hoitamiseen liittyvä asia.
Lapsen kanssa kommunikointi on erityisen tärkeää. Olet luultavasti puhunut vauvalle jo hänen vielä eläessään äitinsä vatsassa.
Vaikka vauva on vasta muutaman kuukauden ikäinen, vanhemman puheella on lapseen rauhoittava vaikutus. Puhu siis vauvalle hellästi vaipanvaihdon aikana ja kerro hänelle, mitä olet tekemässä. Voit esimerkiksi kertoa lapselle, että vaippa on märkä, minkä vuoksi se tulee vaihtaa.
Puhuminen rauhoittaa lasta ja saa tämän keskittymään vanhemman sanoihin vaipan vaihtamisen aikana. Pikkuhiljaa lapsi alkaa ymmärtää tämän rutiinin tarpeen ja tärkeyden.
Leikkivä tai televisiota katseleva lapsi tuskin haluaa keskeyttää tekemisiään vaipanvaihdon vuoksi. Joskus vaipan vaihtaminen onnistuu ilman, että lapsen touhuja häiritään. Odota muutama minuutti tai vaihda vaippa paikassa, jossa lapsi on. Tietyt tilanteet ovat helpompia ja tehtävä hoituu nopeammin ja tehokkaammin, kun vanhempi joustaa säännöissään.
Pikkuhiljaa vanhemmat kehittävät omat metodinsa, joiden avulla lapselle vakuutetaan, ettei vaipan vaihtaminen ole kamalaa.
Moni vanhempi hämmentyy, kun vauva itkee ilman selvää syytä, eikä välttämättä tiedä, kuinka rauhoittaa tämän oloa. Itkevän lapsen rauhoittamiseksi on yritettävä ymmärtää, mistä itku johtuu, ja vasta tämän jälkeen pyrittävä löytämään paras ratkaisu itkun lopettamiseksi. Empatia on perusta lapsen itkun…
Imettämisestä on paljon hyötyjä niin lapselle kuin äidillekin, ja äidinmaito on kiistatta paras ja ravintoarvoiltaan täydellisin ruoka vauvalle. Toisinaan äiti ei kuitenkaan pysty olemaan lapsen luona ruoka-aikaan, ja tällöin hyvä ratkaisu on rintamaidon etukäteen talteen ottaminen ja säilyttäminen. Äidinmaidon säilytys…
Kuten kaikki tiedämme, rintaruokinta on erittäin merkittävä asia vauvan terveyden kannalta, ja siten äidin päätös siitä, imettääkö hän vain ei, on erittäin tärkeä. Suomessa on yleistä, että vauvaa imetetään, ja vieläpä pitkään, mutta monissa muissa maissa rintaruokinta ei ole yhtä…
Suhteen ja siteen luominen lapsen kanssa alkaa jo kauan ennen tämän syntymää ja jatkuu tietysti pitkään syntymän jälkeen. Syntymä ja sen jälkeiset hetket ovat erityisen herkkää aikaa ja kullanarvoisia hetkiä siteen luomiseksi. Sujuivatpa nämä tunnit ja päivät miten tahansa, ne…
Kieli on joukko kielellisiä merkkejä, abstraktioita, joiden avulla ilmaisemme ajatuksemme. Kieli auttaa meitä kommunikoimaan, mutta lapsen kielen kehitys on pitkä ja monimutkainen prosessi. Vauva alkaa nopeasti syntymänsä jälkeen jokellella, ja ensimmäiseen syntymäpäivään mennessä useimmat lapset ovat sanoneet ensimmäisen sanansa. Tänään tarkastelemme…
Keskoset vaativat erityistä hoitoa, ja tässä erityisen tärkeässä roolissa on keskonvauvan ravitsemus. Oikeanlainen ravinto mahdollistaa sen, että keskonen jatkaa kasvamistaan samaan tahtiin kuin jos eläisi edelleen kohdussa. Miten keskosuus määritellään? Keskosella tarkoitetaan lasta, joka on syntynyt ennen raskausviikkoa 37. Raskauden keston…
