Vauvan kielen puhdistaminen
 

Vauvan kielen puhdistaminen

Lapsesi tarvitsee huolenpitoasi heti syntymästään lähtien pysyäkseen terveenä. Kerromme, miten ja miksi vauvan kieli kannattaa puhdistaa.
Vauvan kielen puhdistaminen
Vanesa Evangelina Buffa

Kirjoittanut ja tarkastanut hammaslääkäri Vanesa Evangelina Buffa.

Viimeisin päivitys: 16 joulukuuta, 2022

Osaatko puhdistaa vauvasi kielen? Vaikka useimmilla vastasyntyneillä ei ole hampaita, suunhoidon aloittamista ei pidä lykätä. Vauvan kielen puhdistaminen on yksi ensimmäisiä toimenpiteitä, josta suuhygieniasta huolehtiminen alkaa.

On vanhempien vastuulla pitää huolta lasten suun terveydestä jo pienestä pitäen. Tämä ei ainoastaan edistä suun rakenteiden ja niiden toimintojen oikeaoppista kehitystä, vaan se ehkäisee myös monia ongelmia tulevaisuudessa.

Se ei vaadi erityisiä välineitä eikä juurikaan taitoa; vain hieman kärsivällisyyttä ja tahtoa pitää huolta lapsesi terveydestä. Jatka lukemista ja opi puhdistamaan vauvasi kieli.

Miksi vauvan kielen puhdistaminen on tärkeää?

Vauvan kielen ja ikenien puhdistaminen, kun hampaita ei vielä ole tai vauva ei vielä syö kiinteää ruokaa, voi tuntua tarpeettomalta. Todellisuudessa voit tällä tavoin kuitenkin poistaa vauvan suuhun kertyneitä maitojäämiä ja totuttaa hänet suun puhdistukseen.

Kun suuhygieniasta huolehditaan pienestä pitäen, lapsi tottuu tunteeseen puhtaasta suusta ja hammashoitovälineiden säännölliseen käyttöön. Näin hän ei torju ulkoisia välineitä, kuten hammasharjoja, myöhemmin.

Suun omahoidon vaikutuksista hampaattomien imeväisten suun mikrobiotaan ei vielä ole lopullista näyttöä. Toistuva imetys ja iälle tyypillinen vähäisempi syljeneritys edistävät kuitenkin maitojäämien kertymistä kielen pinnalle.

On tavallista, että vauvan kieli näyttää valkoiselta. Tämä johtuu siitä, että suun pinnoille kertyy maitojäämiä eikä niiden puhdistamiseksi muodostu riittävästi sylkeä. Näiden jäämien säännöllinen poistaminen estää niitä kertymästä suuhun, mikä ehkäisee haitallisten bakteerien kasvua suussa.

On tärkeää olla sekoittamatta vauvan valkoista kieltä sairauteen, jota kutsutaan sammakseksi. Tämän infektion aiheuttaa Candida albicans -sieni, ja se näkyy suun limakalvoilla valkeahkona peitteenä, joka ei häviä hankaamalla. Toisin kuin maitojäämät, se vaatii lääkehoitoa.

Vauvan suuta on hyvä alkaa puhdistaa jo ennen hampaiden puhkeamista.
Vauvan suun hoito tulee aloittaa jo hyvissä ajoin ennen ensimmäisen hampaan puhkeamista. Kostealla sideharsolla voi poistaa kieleen ja poskien pinnoille kertyneet maitojäämät.

Miten vauvan kieli puhdistetaan oikein?

Vauvan kielen ja ikenien puhdistaminen on melko yksinkertainen toimenpide, joka ei vaadi sen ihmeellisempiä välineitä. Lämmin vesi ja puhdas sideharso, liina tai pyyhe riittää.

Pese ensiksi kätesi huolellisesti saippualla ja vedellä. Aseta vauva sitten syliisi ja pitele hänen päätään toisella kädellä. Kääri toisen käden etusormi puhtaaseen sideharsoon tai liinaan ja kostuta se lämpimässä vedessä.

Avaa vauvan suu varovasti hangataksesi kielen puhtaaksi sideharsolla. Tee pyöriviä pyyhkimisliikkeitä kielen pinnalla. Lisäksi ienrajat ja poskien sisäpuoli kannattaa puhdistaa pienin hierovin liikkein.

Jos kieli on puhdistamisen jälkeen edelleen vaaleahko, ota yhteyttä lastenlääkäriin mahdollisen sienitaudin tai muun terveysongelman sulkemiseksi pois.

Vauvan kieli kannattaa puhdistaa kerran tai kahdesti päivässä syöttämisen jälkeen. Pyri tekemään se mieluiten illalla ennen nukkumaanmenoa tai ota se osaksi kylpyrutiinia. Näin lapsi mieltää tämän tottumuksen osaksi kehonhoitoaan.

Pyri tekemään suun puhdistamisesta lapselle rauhallinen ja leikkisä hyvän olon hetki. On tärkeää olla kärsivällinen ja kunnioittaa lapsen omaa tahtia. Tällä tavalla hän ei pidä suun puhdistamista traumaattisena tai stressaavana kokemuksena, vaan pikemminkin päinvastoin. Ideana on, että siitä tulee miellyttävä hetki sekä vauvalle että vanhemmalle itselleen.

Muita välineitä vauvan kielen puhdistamiseen

Vauvan kielen, ikenien ja poskien puhdistamisessa voi käyttää myös silikonista sormisuojaa, jossa on pehmeät harjakset ja joka nimensä mukaisesti laitetaan sormeen. Se voi helpottaa suun pintojen hankaamista ja jäämien poistamista.

Ennen hampaiden puhkeamista ei tarvita hammastahnaa, glyseriiniä tai mitään muutakaan tuotetta vauvan suun puhdistamiseen.

Vauvan kielen puhdistaminen hampaan puhkeamisen jälkeen

Ensimmäiset hampaat puhkeavat yleensä 6-8 kuukauden iässä, ja tällöin suun puhdistusrutiinia tulee muuttaa.

Ensimmäisen maitohampaan puhjettua on aika käyttää hammasharjaa ja -tahnaa. Valitse mieluiten pehmeäharjaksinen hammasharja ja fluoripitoinen lasten hammastahna. Muista käyttää tahnaa vain riisinjyvän kokoinen nokare.

Puhjenneiden hampaiden kaikki pinnat tulee puhdistaa. Myös kieltä ja ikeniä tulee hangata varovasti hammasharjalla. Kun hampaita on vasta muutama, voit käyttää suun puhdistuksessa sekä harjaa että sideharsoa. Ensimmäinen on tarkoitettu hampaille, kun taas liina tai sideharso on varattu kielen, poskien ja ikenien puhdistamiseen.

Hampaat ja kieli tulee harjata vähintään kahdesti päivässä, erityisesti ennen nukkumaanmenoa. Tätä rutiinia tulee ylläpitää koko lapsuuden ajan.

Lasten kasvaessa tulee lisätä hammastahnan määrää ja käyttää myös hammaslankaa. Lapsille tulee opettaa oikea puhdistustekniikka, ja heitä tulee rohkaista sylkäisemään tahna lopuksi pois.

Aikuisten tulee jatkaa puhdistusta niin kauan, kunnes lapsi oppii tekemään sen itse oikeaoppisesti. Tämä tapahtuu yleensä noin 6-8 vuoden iässä. Lapset voivat kuitenkin harjoitella hampaiden ja kielen puhdistamista jo aiemmin osana suun omahoitoa. Vanhemmat voivat viimeistellä puhdistuksen.

Äiti harjaa tyttövauvan hampaita.
Hampaiden harjauksen tulisi olla iloinen hetki pienokaisille. Pelit, laulut ja vanhempien antama esimerkki ovat hyviä strategioita tämän tärkeän tottumuksen juurruttamiseksi lapsiin.

Käytä lasta hammaslääkärissä huolehtiaksesi tämän suusta

Nyt osaat puhdistaa vauvan kielen ja sitten myöhemmin myös hampaat. Hyvä suuhygienia auttaa pitämään lapsesi suun terveenä ja ehkäisemään suun sairauksia, kuten hampaiden reikiintymistä.

Mutta ei tässä vielä kaikki. Lapsi tulisi myös käyttää hammaslääkärissä ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä, ja käyntejä tulisi jatkaa säännöllisesti puolen vuoden välein.

Hammaslääkäri arvioi leuan kasvua, hampaiden puhkeamista ja koko suun terveydentilaa. Ja jos ongelmia ilmenee, hän voi hoitaa ne hyvissä ajoin.

Lisäksi hammaslääkäri voi vastata mahdollisiin kysymyksiisi ja antaa sinulle tarvittavat neuvot pitääksesi lapsesi suun terveenä. Ammattilaisen avulla ja omalla sinnikkyydelläsi saat pidettyä vauvasi hymyn kauniina.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • de Jesus, D. M., Barbosa, L. L., Parisotto, T. M., dos Santos, R. L., Carlo, H. L., & de Carvalho, F. G. (2021). Oral hygiene in edentulous infants and its influence on oral microbiota: should the health professionals recommend it?–a critical review. Revista da Faculdade de Odontologia de Porto Alegre62(1), 108-120.
  • Pinto, J. M., Chávez, D. B., & Navarrete, C. (2018). Salud bucal en el primer año de vida. Revisión de la literatura y protocolo de atención odontológica al bebé.
  • Narváez García, H. E. (2021). Caries rampante en niños (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
  • Orlando Valenzuela, J. (2021). Intervención sobre educación en higiene bucal en los primeros 1000 días de vida.
  • Rashid, S. A., & Sorchee, S. (2021). Role of the Bacteria Population inside the Mouth: Oral bacteria. INTERNATIONAL JOURNAL OF MEDICAL SCIENCES4(3), 17-30.
  • Herval, Á. M., de Oliveira, F. P. S. L., Machado, K. M., Vasconcelos, M., Ferreira, R. C., Ferreira, E. F. E., … & Gomes, V. E. (2019). Mothers’ perception about health education in brazilian primary health care: a qualitative study. International Journal of Paediatric Dentistry29(5), 669-676.
  • Moscardini, M., Díaz, S., De Rossi, M., Nelson, P., & De Rossi, A. (2017). Odontología para bebés: una posibilidad práctica de promoción de salud bucal. Revista de odontopediatría latinoamericana7(2).

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.