Mistä rintamaito koostuu?
Äidinmaito eli rintamaito on ainutlaatuista ainetta, jota mikään ei voi täysin korvata. Se sisältää juuri ne ainesosat, joita vauva tarvitsee kehittyäkseen ja pysyäkseen terveenä, ja muuttuu koostumukseltaan vauvan iän ja tarpeiden sekä vuodenajan mukaan. Mutta tiedätkö, mistä rintamaito koostuu?
Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee, että lasta täysimetetään kuuden kuukauden ajan, minkä jälkeen rintaruokkimista jatketaan osana lapsen ruokavaliota kahden vuoden ikään saakka. WHO:n mukaan äidinmaito on lapselle hyvää ravintoa aina kolmevuotiaaksi asti, kunhan hän saa maidon rinnalla muitakin ruokia.
Imettäminen luo äidin ja lapsen välille tiiviin siteen ja auttaa omalta osaltaan rakastavan suhteen ja vuoropuhelun luomisessa. Tätä kaikkea voidaan kutsua yksinkertaisesti kiintymykseksi.
“Imettäminen antaa lapselle elämän alussa sen tunne-elämän turvallisuuden, jonka jokainen ihminen tarvitsee.”
– Tuntematon
Miten rintamaito muuttuu?
Välittömästi lapsen syntymän jälkeen äidin keho tuottaa ternimaitoa, joka sisältää runsaasti proteiineja ja A-, E-, K- ja B12-vitamiineja. Ternimaitoa, jota vauvan kehon on hyvin helppo käsitellä, erittyy useiden päivien ajan synnytyksen jälkeen. Se toimii myös laksatiivina, auttaen poistamaan sen ulosteen, jota lapsen suolistoon muodostuu raskauden aikana.
Ternimaito koostuu leukosyyteista ja vasta-aineista, jotka auttavat suojaamaan vauvaa suolisto- ja hengitystietulehduksilta. Tässä vaiheessa lapsen vastustuskyky on vielä hyvin heikko.
Muutama päivä synnytyksen jälkeen äidin keho alkaa tuottaa enemmän maitoa, jossa on ternimaitoa vähemmän proteiinia, mutta runsaasti rasvoja ja hiilihydraatteja. Aluksi maito on hyvin kevyttä, mutta se muuttuu kermaiseksi loppua kohden. Tämä muutos koostumuksessa mahdollistaa sen, että vastasyntynyt saa janonsa ja myöhemmin myös ruokahalunsa tyydytettyä.
Mistä rintamaito koostuu?
Vesi
Tämä on kaikkein runsain tekijä rintamaidossa, ja se edistää vastasyntyneen kykyä säädellä kehonsa lämpötilaa.
On todistettu, että vastasyntyneen tarpeet voidaan täyttää täysin rintamaidon sisältämällä vedellä.
Proteiinit
Moni rintamaidon ominaisuuksista on sen ainutlaatuisten proteiinien ansiota.
Ihmisen maitoa määrittää se, että vehnäproteiineja on enemmän kuin kaseiinia. Ravinnon kannalta kaseiini ensinnäkin toimii proteiinina, mutta eräät osat siitä ovat mukana bifidus-tekijän muodostumisessa, ja toisilla taas on immunomodulatorisia toimintoja.
Laktoferriini on merkittävä seerumiproteiini, ja se auttaa suojaamaan vastasyntynyttä mikro-organismeja vastaan. Tämä proteiini sitoutuu rautaan, ja se estää bakteerien lisääntymistä.
Immunoglobuliinit tai vasta-aineet ovat proteiineja, jotka pystyvät sitoutumaan ja tunnistamaan rakenteita, joita vastaan ne suuntautuvat. Tunnistaminen mahdollistaa sen, että vastustuskyky tuhoaa kyseiset haitalliset tekijät, ja immunoglobuliinit ovat tärkeitä suojaavan vaikutuksensa vuoksi.
Kun immunologisesti kehittymätön vastasyntynyt saa rintamaitoa, hän saa vasta-aineita ympäristön mikro-organismeja vastaan, joille hän on alttiina.
Hiilihydraatit
Tärkein hiilihydraatti rintamaidossa on laktoosi, jota muodostuu rintarauhasessa.
Sen päätoiminto on antaa energiaa, mutta se näyttää olevan vastasyntyneen kasvulle tärkeä tekijä, sillä se tarjoaa seuraavat hyvät vaikutukset:
- Se helpottaa kalsiumin imeytymistä.
- Se galaktoosin lähde, joka on elintärkeä tekijä galaktolipidien tuotannon kannalta – nämä ovat välttämättömiä ihmisen keskushermoston kehittymisen kannalta.
- Se vaikuttaa maidon määrän hallintaan sekä säätelee veden kulkeutumista.
- Se on osa bifidus-tekijää.
Laktoosin tasot ovat melko vakaat maidossa päivän kuluessa. Jopa niillä äideillä, joiden ravitsemus on huono, laktoosin määrät eivät vaihtele merkittävästi .
Öljyt
Rasvat ja öljyt ovat tärkeä energian lähde, ja ne ovat välttämättömiä vauvan keskushermoston kehittymisen kannalta.
Rasva on kaikkein vaihtelevin osa maitoa, ja sen määrä lisääntyy päivän ja imetyksen aikana – sitä on vähän alussa ja paljon lopussa. Imetyksen aikana maidon korkea vesipitoisuus vaihtuu rasvaglobuleiden runsauteen.
Ihmisen maidosta saadaan rasvahappoja, jotka liittyvät näkökykyyn. On osoitettu, että korvikemaitoa saavilla lapsilla on vähemmän terävä näkö kuin niillä, jotka ovat saaneet rintamaitoa.
Hivenaineet
- Natrium ja kalium: Kaliumin määrät ovat paljon suuremmat kuin natriumin, ja nämä suhteet ovat samanlaiset kuin soluissa. Maidon alhainen natriumin ja suuri kaliumin määrä ovat vauvalle hyödyksi.
- Rauta: Imeytymisen taso rintamaidossa on jopa 50 % saatavilla olevasta raudasta. Lapset, jotka saavat vain rintamaitoa ensimmäiset kuusi kuukauttaan, kokevat vähemmän todennäköisesti raudanpuutetta, eli anemiaa.
- Kalsium: Kalsiumin ja fosforin tasot ovat alhaiset ihmisen maidossa, mutta nämä tekijät imeytyvät helposti.
- Sinkki: Acrodermatitis enteropathica on harvinainen synnynnäinen aineenvaihduntatauti, joka johtaa vaikeaan sinkin puutteeseen. Oireet ilmaantuvat usein ensimmäisten 4-10 elinviikon aikana vauvoille, joita ei ruokita äidinmaidolla.
Vitamiinit
Vesiliukoisia vitamiineja vauva saa rintamaidosta siten, että määrien suhteet ovat hyvät.
- A-vitamiini: A-vitamiini, kuten kaikki rasvaliukoiset vitamiinit (A, E, D ja K), tulee kuljetetuksi maidon rasvassa. Määrä on vielä suurempi ternimaidossa ja keskosen synnyttäneiden äitien maidossa.
- D-vitamiini: Tärkein D-vitamiinin lähde on aurinko, ei ravinto. Rintamaitoa ainoastaan saaneilla lapsilla ei ole sen suhteen enempää puutoksia.
- E-vitamiini: Rintamaito antaa enemmän kuin tarpeeksi E-vitamiinia. Ternimaito tarjoaa noin kolme kertaa enemmän E-vitamiinia kuin kypsä maito. Tämä on tärkeää, sillä vastasyntyneellä on vähäiset varastot, ja hän tarvitsee siten kyseistä vitamiinia runsaasti ensimmäisinä päivinä.
- K-vitamiini: K-vitamiinin määrä on suurempi ternimaidossa ja tämän jälkeisessä, mutta ennen kypsää maitoa ilmenevässä maitolaadussa.
Muutama kiinnostava fakta
- Rintamaito on vettä, ravinteita, soluja, hormoneja, kasvua edistäviä tekijöitä ja immunogluboliineja sisältävää nestettä, jotka luovat vauvan ja äidin välille hyvin moninaisen suhteen.
- Maito muuttuu päivän ajan mukaan, imetyksen edetessä ja myös yhden imetyskerran aikana.
- Kaikki muuutokset ovat tarkoituksella tapahtuvia, ja ihmisen maito muuttuu vauvan tarpeiden mukaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ares, S., Arena, J., & Díaz, M. (2016). La importancia de la nutrición materna durante la lactancia, ¿necesitan las madres lactantes suplementos nutricionales? Anales de Pediatría. 84 (6): 347.e1-347.e7. Recuperado de: https://analesdepediatria.org/es-la-importancia-nutricion-materna-durante-articulo-resumen-S1695403315003057
- Australian Breastfeeding Association. Breastmilk composition. (2022). The research. Recuperado de: https://www.breastfeeding.asn.au/resources/breastmilk-composition-research
- Ballard, O., & Morrow, A. L. (2013). Human milk composition: nutrients and bioactive factors. Pediatric Clinics of North America, 60 (1): 49–74. Recuperado de: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3586783/
- Dror, D. K., & Allen, L.H. (2018). Overview of nutrients in human milk. Advances in Nutrition. 9 (Suppl 1): 278S-294S. Recuperado de: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6008960/
- Kim, S-Y., & Yi, D-Y. (2020). Components of human breast milk: from macronutrients to microbiome and microRNA. Clinical and Experimental Pediatrics. 63 (8): 301-309. Recuperado de: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7402982/
- Martin, C. R., Ling, P-R., & Blackburn, J. L. (2016). Review of infant feeding: key features of breast milk and infant formula. Nutrients. 8 (5): 279. Recuperado de: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4882692/
- NHI News in Health. (2022). Biology of breast milk. National Institutes of Health. U. S. Department of Health and Human Services. Recuperado de: https://newsinhealth.nih.gov/2022/08/biology-breast-milk
- Organización Mundial de la Salud (OMS). Lactancia materna. Recuperado de: https://www.who.int/es/health-topics/breastfeeding#tab=tab_1
- Shah, R., Shabir, S., & Alhawaj, A. F. Physiology, breast, milk. [Updated 2022 Sept 19]. In: StatePearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatePearls Publishing. 2023. Recuperado de: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK539790/
- Wicinski, M., Sawicka, E., Gebalski, J., Kubiak, K., & Malinowski, B. (2020). Human milk oligosaccharides: health benefits, potential applications in infant formulas, and pharmacology. Nutrients. 12 (1): 266. Recuperado de: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7019891/
- WIK Breastfeeding Support. The phases of breastmilk. U. S. Department of Agriculture. Recuperado de: https://wicbreastfeeding.fns.usda.gov/phases-breast-milk