Lapsen emotionaalinen kehitys 6-12 kuukauden iässä

07 tammikuu, 2021
Emotionaalinen kehitys on elintärkeää lapsen terveen kasvun ja kehityksen kannalta. Tänään puhumme siitä, miten lapsi kehittyy emotionaalisesti puolen vuoden iän ja ensimmäisen syntymäpäivänsä välillä.

Emotionaalinen kehitys alkaa ihmisen syntyessä ja etenee progressiivisesti lapsen kasvaessa ja ollessa yhteydessä ympäristöönsä. Ensimmäiset luodut emotionaaliset siteet määrittävät tapaa, jolla lapsi ilmaisee ja tulkitsee sekä omia että muiden ihmisten tunteita. Ensimmäisten elinkuukausiensa aikana lapsi osaa ilmaista perustunteita kuten tyytyväisyyttä ja tyytymättömyyttä. Puolen vuoden iästä lähtien hän alkaa tuntea yhä monimutkaisempia tunteita, jolloin vanhemmat voivat huomata merkittäviä muutoksia hänen emotionaalisessa kehityksessään.

“Inhimillinen kiintymys toimii elämämme ensimmäisenä tukipilarina. Lapsi, joka saa osakseen kiintymystä, hymyilee enemmän ja on ystävällisempi muille. Tällainen lapsi on tasapainoinen.”

– Dalai Lama

Lapsen emotionaalinen kehitys 6-12 kuukauden iässä

On tärkeää huomioida, että jokainen lapsi on erilainen ja kehittyy omassa tahdissaan. Emotionaalisesta kehityksestä puhuttaessa voidaan kuitenkin tunnistaa tiettyjä vaiheita, joita jokainen lapsi käy läpi tietyssä ikävaiheessa. Seuraavaksi kuvailemme jokaista emotionaalisen kehityksen vaihetta, jotka lapsi käy läpi puolen vuoden iän ja ensimmäisen syntymäpäivänsä välillä.

Lapsen emotionaalinen kehitys 6-12 kuukauden iässä

6-7 kuukauden ikä

6-7 kuukauden iässä vauvalle alkaa muodostua kiintymysjärjestelmä. Tämän ikäinen lapsi osoittaa kiinnostusta tuttuja ihmisiä ja etenkin ensisijaisia hoitajiaan kohtaan ja voi torjua vieraat ihmiset. Vauva voi kokea pelkoa, jännittyneisyyttä ja ahdistuneisuutta uusissa tilanteissa ja tilanteissa, joissa hän joutuu viettämään aikaa erossa kiintymyshahmoistaan, eli yleensä vanhemmistaan.

8-10 kuukauden ikä

Kahdeksan kuukauden iästä lähtien lapsi osoittaa selkeitä kommunikointiaikeita. Hän haluaa olla yhteydessä muihin ihmisiin ja ympäröivään sosiaaliseen maailmaan, minkä johdosta hän oppii tunnistamaan ja tulkitsemaan toisten ihmisten – etenkin tuttujen – tunteita ja ilmauksia ja jopa vastaamaan niihin. Näin hän oppii säätelemään reaktioitaan ja käyttäytymistään tilanteiden mukaan. 9-10 kuukauden ikäinen lapsi kykenee helposti ilmaisemaan iloaan, tyytymättömyyttään, vihaansa ja raivoaan.

10-12 kuukauden ikä

10-12 kuukauden ikäisen lapsen voidaan jo huomata säätelevän ja ilmaisevan tunteitaan paremmin. Lapsi tulee tietoisemmaksi omista tunteistaan ja ilmaisee niitä elein, asentein, eri äänensävyin ja katseensa avulla. Jotkut lapset kykenevät jo vuoden iässä ilmaisemaan sanoin tiettyjä kokemiaan tunnetiloja. Tällä tavoin lapsi tekee itsensä osaksi ympäristöään, mikä auttaa rakentamaan rikkaamman ja tiiviimmän kommunikatiivisen ja emotionaalisen suhteen ympäröiviin ihmisiin.

Lapsen emotionaalinen kehitys 6-12 kuukauden iässä

Vauvan emotionaalisesta kehityksestä

Vauvalla on syntymästään lähtien tarve luoda kiintymyssuhteita, jotka mahdollistavat turvallisen alustan tutkia niin fyysistä kuin sosiaalistakin ympäristöä. Tämä auttaa lapsen emotionaalisessa kehityksessä asteittain kohti kokonaiskehitystä. Yhdysvaltalainen psykologi, toimittaja ja kirjailija Daniel Goleman on todennut, että “Tunneäly alkaa kehittyä lapsen ensimmäisinä elinvuosina. Kaikki kanssakäyminen, jota lapsella on vanhempiensa, opettajiensa ja muiden ihmisten kanssa, kantaa emotionaalista viestiä.”

Tästä syystä äidin, isän ja muiden ensisijaisten hoitajien tulisi pyrkiä rikastuttavaan ja stimuloivaan kommunikaatioon sellaisessa ilmapiirissä, joka edistää rakkautta ja molemminpuolista kunnioitusta. Tällä tavoin lapsi omaksuu tunnetaitoja helpommin ja oppii käsittelemään paremmin erilaisia sosiaalisia tilanteita, kehittämään itseluottamustaan sekä rakentamaan identiteettiään ja positiivista itsetuntoa. Lapsesta kasvaa myös autonomisempi ja itsenäisempi. Tunteiden työstäminen heti lapsen ensimmäisistä elinkuukausista lähtien on siis erittäin tärkeää tasapainoisen kokonaiskehityksen kannalta.

  • Enesco, I. (Coord.) (2003). El desarrollo del bebé. Cognición, emoción y afectividad. Madrid: Alianza.
  • Ibarrola, B. (2014). La educación emocional en la etapa 0-3. 21 Jornada de la Crianza como base de la salud mental.