Lapsen fyysinen kehitys ensimmäisinä elinkuukausina

 

Vastasyntyneellä lapsella on pyöreä rintakehä, vartalon suhteen suurehko pää, suhteellisen lyhyet raajat ja näkyvä vatsa. Vastasyntynyt on noin 50 senttimetrin pituinen ja painaa tavallisesti 3-4 kiloa. Lapsen fyysinen kehitys ensimmäisinä elinkuukausina on hurjaa, ja ihminen kasvaakin vauvaiän ja varhaisen lapsuuden aikana nopeammin kuin missään muussa elämänsä vaiheessa. Lapsen syntymäpaino kaksinkertaisuu 4-5 kuukaudessa ja kolminkertaistuu vuodessa.

Vauvan kehityksen eri alueet

Vauvan kehitys voidaan jakaa seuraaviin kehityksen alueisiin:

  • Kognitiivinen kehitys
  • Kielellinen kehitys
  • Fyysinen kehitys, sisältäen hieno- ja karkeamotoriset taidot
  • Sosiaalinen kehitys

Lapsen fyysinen kehitys ensimmäisinä elinkuukausina

Aistit

Ensimmäisinä elinpäivinään vauva ei vielä varsinaisesti tunne omaa kehoaan, eikä osaa tunnistaa, mihin äidin keho päättyy ja mistä hänen oma kehonsa alkaa. Vastasyntyneen vauvan näkö on vielä sumea, eikä hän näe kunnolla. Tarkemmin sanottuna, vauva pystyy näkemään juuri ja juuri pelkkiä varjoja ja noin puolen metrin etäisyydellä.

Vauvat pitävät kaikennäköisistä valoista ja äänistä. Ne kiinnittävät sen huomion sillä ne rentouttavat, sekä huvittavat vauvaa. Jos vauvasi alkaa käyttäytyä levottomasti, sinun kannattaa puhua tälle leperrellen. On tärkeää, että vauva kokee olevansa rakastettu ja turvattu, jotta sen turvallisuudentunne voimistuu.

Uni

Lapsen fyysinen kehitys ensimmäisinä elinkuukausina

Ensimmäisten elinkuukausiensa aikana vauva viettää hyvin vähän ajastaan hereillä. Hän nukkuu suurimman osan päivästä, jopa 16-20 tuntia. Vauvat heräävät välillä ainoastaan syömään.

 

On myös täysin normaalia, että vauvan hengitys on vielä epätasaista ja kovaäänistä, silloin kun ne nukkuvat. Jos vauva ei herää syömään itsenäisesti, voi vauvan unen keskeyttää päivisin noin kahden-kolmen tunnin välein, vauvan ruokkimista varten.

Ravinto

Lastenlääkärit suosittelevat yleensä rintamaitoa ainoana ruokana vauvan ensimmäisten elinkuukausien aikana. Jos äiti ei kuitenkaan syystä tai toisesta pysty itse tuottamaan maitoa ja rintaruokkimaan vauvaa, voidaan käyttää pulloruokintaa. Äidinmaidonkorvikkeet eivät ole siis muulloin tarpeellisia, ellei lastenlääkäri niitä erikseen suosittele.

Suhde äitiin

Vauvasi rakastaa sitä, kun hänet nostetaan syliin ja pidetään hyvänä. Kun nostat vauvan, ole erityisen tarkkana ja varovainen tämän pään kanssa, sillä se on vielä erityisen herkkä. Voit kävellä ympäri kotiasi vauva sylissäsi, näin hän kuulee erilaisia ääniä ympärillään.

Vauvat oppivat tunnistamaan äidin tämän tuoksusta, tavasta pidellä vauvaa sylissään, sekä kuuntelemalla tämän sydämen lyöntejä. Tämän vaiheen aikana vauvat oppivat, että itkeminen on paras tapa saada huomiota.

Paino

Lapsen paino putoaa syntymän jälkeisinä päivinä, koska ravinnon jatkuva saanti istukasta lakkaa ja syödyn äidinmaidon tai korvikkeen määrä on vielä pieni. Monen terveen lapsen paino laskee jopa 10 % ennen kuin se kääntyy jälleen nousuun. Syntymäpaino pitäisi saavuttaa uudelleen 7-10 päivän kuluessa syntymästä.

 

Ensimmäisten 3-4 elinkuukauden aikana vauvan paino nousee noin 20-30 grammaa päivittäin ja seuraavien kuukausien aikana noin 12-20 grammaa päivässä, kunnes lapsi on vuoden ikäinen. Lapsen syntymäpaino kaksinkertaistuu 4-5 kuukaudessa ja kolminkertaistuu vuodessa.

Lapsen fyysinen kehitys ensimmäisinä elinkuukausina

Syntymästä jääneet merkit

On yleistä, että vauvan nenä ja pää ovat saattaneet mennä lyttyyn synnytyksessä. Tämä on seurausta vauvan puristautumisesta lantion läpi synnytyksen aikana.

Myös vauvan silmissä voi esiintyä hieman turvotusta tai punoitusta. Tämäkin menee ohi muutamassa päivässä. Muutama päivä synnytyksen jälkeen myös vauvan iho alkaa muuttamaan väriään, ja siitä tulee luonnollisemman värinen.

Vauvan hienomotoristen taitojen kehittäminen

Alle 4 kuukauden ikäisen lapsen hienomotorien taitojen kehittämiseen on olemassa erilaisia keinoja, joista mainitsemme alla muutaman.

  • Anna vauvasi laittaa suuhunsa vaarattomia esineitä, ja imeskellä niitä.
  • Asetu kasvot vauvasi kasvoja päin, estämättä tätä näkemästä itseäsi. Liikuta sitten päätäsi puolelta toiselle, käytä erilaisia äänensävyjä ja tee mitä erikoisimpia ääniä. Jos vauvasi huomio herpaantuu seuraamasta kasvojasi, yritä saada hänet kiinnittämään huomionsa takaisin sinuun.
  • Aseta sormesi vauvan kämmeneen, ja anna tämän puristaa sitä.
  • Anna lapsesi kosketella kasvojasi ja hiuksiasi jne.
  • Jos lapsesi pudottaa lelun, anna hänen nostaa se itse ylös.
  • Silittele hellästi vauvan käsien ulkopintaa: kun vauva avaa kämmenensä, stimuloi tätä ojentamalla hänelle jokin esine, jota hän voi puristella käsissään.
 

Vauvan karkeamotoristen taitojen kehittäminen

Myös 0-4 kuukauden ikäisten vauvojen karkeamotorisia taitoja voidaan harjoittaa erilaisten aktiviteettien avulla.

  • Pue vauvasi siten, että hänellä on mahdollisimman mukava olo. Älä kääri häntä liian tiukasti, jotta hän voi liikkua vapaasti.
  • Silittele vauvan jalkoja, käsivarsia, jalkapohjia sekä kämmeniä. Tämä rohkaisee vauvaa liikehtimään.
  • Vaihda vauvan asentoa kehdossa ja keinuta häntä kevyesti.
  • Kun toinen käsi on vauvan pohkeilla, ja toinen polvilla, taivuta varovasti ja vedä vauvan jalat varovasti vaakasuoraan asentoon. Tarkkaile lantion asentoa. Koko lannerangan tulisi olla tuettu pinnalla, jolla vauva makaa.
  • Anna lapsesi laittaa kätensä suuhunsa.
  • Cloherty, J. Manual de Neonatología. Lippincott Williams & Wilkins, 2008.
  • M. Cruz, M. Crespo, J. Brines, R. Jiménez. Compendio de Pediatría. Ciudad habana: ciencias Médicas; 2006.
  • VV. AA. Desarrollo evolutivo de los neonatos: utilidad clínica de la escala Brazelton (NBAS). Actas do X Congresso Internacional Galego-Português de Psicopedagogia. Braga: Universidade do Minho, 2009 ISBN- 978-972-8746-71-1.