9 asiaa, jotka kannattaa huomioida vastasyntyneen kanssa - Äitiyden Ihme
 

9 asiaa, jotka kannattaa huomioida vastasyntyneen kanssa

9 asiaa, jotka kannattaa huomioida vastasyntyneen kanssa
María Alejandra Castro Arbeláez

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Hetki, jona vastasyntyneen saa ensimmästä kertaa syliinsä, on monen vanhemman elämän onnellisin tuokio. Vaikka etenkin ensimmäiset päivät vauvan kanssa voivat olla pelkkää onnea ja hattaraa, vanhemmat huomaavat nopeasti, että lapsiarkeen liittyy monenlaisia hoidettavia käytännön asioita. Tässä artikkelissa esittelemme yhdeksän asiaa, jotka kannattaa huomioida vastasyntyneen kanssa.

Mitä asioita kannattaa huomioida vastasyntyneen kanssa?

Ilmoita lapsi väestörekisteriin

Yleensä lapsen syntymä rekisteröidään väestötietojärjestelmään jo sairaalassa, mutta jos tätä ei voida tehdä, vanhempien tulee ilmoittaa lapsen etunimet ja sukunimi sekä äidinkieli merkittäväksi väestötietojärjestelmään kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.

Kun lapsen nimet on tallennettu väestötietojärjestelmään, hän saa väliaikaisen henkilötunnuksen. Myöhemmin hänelle toimitetaan Kela-kortti, ja hänen tietonsa välittyvät järjestelmästä eri viranomaisten käyttöön.

Valmistele koti vauvaa varten

Koti kannattaa mahdollisuuksien mukaan valmistella vauvaa varten jo ennen synnytyslaitokselle lähtöä, jotta kaikki on valmiina, kun lapsen kanssa saavutaan kotiin. On järkevää, että koti on järjestetty ja siivottu etukäteen.

Myös huoneiden järjestely kannattaa tehdä ennakkoon, mikä tarkoittaa myös sen suunnittellua, missä vauva tulee nukkumaan ja oleilemaan ensimmäisten päiviensä ajan.

Hanki ensimmäiset tarvikkeet

On monia asioita, joita vanhempien tulee huomioida vastasyntyneen kanssa

Kelan äitiyspakkaus sisältää noin 50 tuotetta vauvan tarpeisiin, ja sen avulla jokainen perhe pääsee hyvin alkuun varustelussa. Jos vanhemmat päättävät tilata äitiyspakkauksen, sen sisältämät tuotteet kannattaa käydä hyvissä ajoin läpi, jotta tiedetään, millaisia vaatteita ja muita tuotteita on itse hankittava.

Kaikkia lapsen tarvitsemia tuotteita ei välttämättä tarvitse hankkia etukäteen, mutta elämää helpottaa se, että vastasyntyneelle varataan valmiiksi muutamia pieniä vaatteita, joilla hän pärjää ensimmäiset elinpäivänsä ja -viikkonsa.

Vaatteiden lisäksi lapsi tarvitsee muitakin tarvikkeita kuten vaippoja, tutteja, tuttipulloja ja niin edelleen. Kotiin on hankittava tai järjesteltävä jonkinlainen hoitopiste, minkä lisäksi lapsi tarvitsee muun muassa sängyn, vaunut ja mahdollisesti turvakaukalon autossa matkustamista varten.

Hanki vauvalle vakuutus

Vaikka vakuutuksen ottaminen onkin vapaaehtoista, lapsivakuutus helpottaa perheen arkea lapsen sairastuessa tai tapaturman sattuessa. Monet vakuutusyhtiöt myöntävät vakuutuksia jo ennen lapsen syntymää, jolloin mahdolliset myöhemmin ilmenevät sairaudet eivät vaikuta vakuutusturvan laajuuteen.

Merkitse ylös lapsen rokotukset

Kansallisen rokotusohjelman tavoitteena on suojata lasta mahdollisimman hyvin sellaisilta taudeilta, joita vastaan voidaan suojautua rokotuksilla. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Ensimmäisen rokotteen – rotavirusripulia vastaan – lapsi saa kahden kuukauden iässä.

Vanhempien kannattaa merkitä lapsen saamat rokotukset ylös, vaikka lapsen rokotehistoria tallennetaankin terveydenhuollon tietokantoihin, minkä lisäksi neuvolassa kerrotaan, koska on seuraavan rokotuksen aika.

“Miltä vanhemmuus tuntuu? Se on yksi vaikeimmista asioista maailmassa, mutta vastineeksi opit ehdottoman rakkauden todellisen merkityksen.”

– Nicholas Sparks

Pidä silmällä vauvan napatynkää

Monet tuoreet vanhemmat pohtivat, mitä vastasyntyneen napatyngälle tulee tehdä. Siitä huolehtiminen ei ole vaikeaa, mutta vanhempien on tärkeää pitää sitä silmällä, jotta sen suhteen ei ilmene komplikaatioita. Tärkeintä on puhdistaa napatyngän alue varoen ja kuivata iho huolellisesti jälkeenpäin. Napatynkää ei saa vetää tai repiä, vaan sen tulee antaa irrota itsestään.

Ota asioista selvää

Vastasyntyneistä ja lastenhoidosta kertovan kirjallisuuden lukeminen raskausaikana on aina suositeltavaa. Vaikka sanotaankin, että vanhemmuuteen ja lapsen hoitamiseen oppii tekemällä, monet vanhemmat pelkäävät tiettyjä tilanteita ja voivat ajoittain tuntea olonsa epätoivoiseksi. Ottamalla selvää asioista, vanhemmat tuntevat olonsa varmemmaksi ja rauhallisemmaksi lapsen saavuttua kotiin.

Ottamalla selvää asioista, tunnet olosi varmemmaksi ja luottavaisemmaksi lapsen kanssa

Anna vauvalle runsaasti rakkautta

Vauva rentoutuu tuntiessaan vanhempiensa suojelevan häntä. Kiintymys muodostuu ajan myötä, ja vanhempien on tärkeää osoittaa lapselle rakkautta päivittäisissä aktiviteeteissa.

Yhdysvalloissa Duken yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että liian vähän halauksia saaneilla lapsilla kuoli enemmän neuroneita kuin halauksia saaneilla lapsilla.

Älä unohda itseäsi

Vastasyntynyt vie suurimman osan vanhempien ja etenkin äidin ajasta ensimmäisten viikkojen aikana. Äidin on kuitenkin tärkeä pitää huolta myös omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea lepäämistä, hyvin syömistä ja mahdollisesti myös kevyen liikunnan harrastamista.

Äiti voi pikkuhiljaa aloitella palaamista normaaleihin rutiineihin. Oma aika ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä jokaisen vanhemman hyvinvoinnin kannalta.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bowlby, J. (1986). Vínculos afectivos: formación, desarrollo y pérdida. Madrid: Morata.
  • Bowlby, J. (1995). Teoría del apego. Lebovici, Weil-HalpernF.
  • Garrido-Rojas, L. (2006). Apego, emoción y regulación emocional. Implicaciones para la salud. Revista latinoamericana de psicología, 38(3), 493-507. https://www.redalyc.org/pdf/805/80538304.pdf
  • Marrone, M., Diamond, N., Juri, L., & Bleichmar, H. (2001). La teoría del apego: un enfoque actual. Madrid: Psimática.
  • Moneta, M. (2003). El Apego. Aspectos clínicos y psicobiológicos de la díada madre-hijo. Santiago: Cuatro Vientos.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.