Vanhemman ja lapsen välinen positiivinen keskustelu

Lapsen kanssa keskustelemisen ei tarvitse päättyä konfliktiin tai lapsen nuhteluun.

Kirjoittanut ja tarkastanut pedagogi María Matilde.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Joidenkin – ja etenkin lasten ja teini-ikäisten – korvissa keskustelu-sanalla voi olla negatiivinen kaiku. Monissa kodeissa lapset välttelevät vakavia keskusteluita vanhempiensa kanssa, mutta samoin jotkut vanhemmat välttelevät lapsensa kanssa keskustelemista välttyäkseen yhteenotoilta ja konflikteilta. Vanhemman ja lapsen välinen positiivinen keskustelu on kuitenkin mahdollista, ja siitä on monia hyötyjä. Niin kauan kuin keskusteluun kuuluu rakentavaa ajatusten vaihtoa, eikä verbaalisia hyökkäyksiä tai toisen loukkaamista, dialogi voi olla hyvinkin hyödyllinen kummallekin osapuolelle.

Keskustelun päämäärä

Keskustelu on kahden tai useamman ihmisen keskinäistä kommunikointia ja ajatustenvaihtoa eri viestinnän keinoja käyttäen. Keskustelun vuorovaikutteisuus perustuu siihen, että osapuolet tuovat esiin uusia asioita vastaukseksi aiemmin sanottuun. He argumentoivat ja avaavat omia näkökantojaan, mielipiteitään tai ajatuksiaan koskien keskustelun aihetta. Usein ihmiset keskustelevat vaihtaakseen mielipiteitä, mutta keskustelun tavoite voi olla myös esimerkiksi tietyn ongelman ratkaiseminen tai yhteisymmärryksen saavuttaminen.

Erimielisyyksien ratkaiseminen positiivisen keskustelun kautta on hyödyllistä kaikissa konteksteissa, myös perhepiirissä. Keskustelu on tapa muodostaa ihmissuhteita ja oppia ymmärtämään toisia paremmin. Vaikka kyse olisi erimielisyydestä ystävän, perheenjäsenen tai esimerkiksi työkaverin kanssa, keskustelu on hyvä pyrkiä pitämään neutraalina. Keskusteleminen on tapa vahvistaa suhdetta muihin ihmisiin ja oppia heistä sekä myös kasvaa itse ihmisenä.

Jotta keskustelulla olisi positiivinen vaikutus, on tärkeää oppia keskustelemaan asioista neutraalilla tai positiivisella tavalla. Keskustelun tulee tällöin täyttää tietyt vaatimukset.

Positiivisen keskustelun tunnuspiirteet

• Molemmat osapuolet ovat halukkaita keskustelemaan ja pääsemään yhteisymmärrykseen. Tämä vaatii sen ymmärtämistä, että ihmiset ovat erilaisia ja että olemassa on näin ollen erilaisia mielipiteitä ja ajattelutapoja. Molemmat osapuolet ovat valmiita ja halukkaita kunnioittamaan toisiaan, keskustelemaan rauhallisesti ja käyttämään sopivaa sanastoa. He eivät hyökkää verbaalisesti toisiaan vastaan, loukkaa toisiaan tai korota ääntään.
• Jos keskustelussa vilisee useita aiheita tai tiettyyn aiheeseen liittyy monia eri puolia, on paras keskustella yhdestä aiheesta tai asiasta kerrallaan. Toiseen aiheeseen tai asiaan ei kannata siirtyä, jos edellisen aiheen käsittely on vielä kesken, eikä siihen ole löydetty yhteisymmärrystä tai ratkaisua.
• Keskustelussa kannattaa keskittyä pääaiheeseen. On tärkeää, että kumpikin osapuoli yrittää niin sanotusti päästä asiaan, eikä eksy jatkuvasti sivuraiteille. Keskustellessa on hyvä pyrkiä olemaan mahdollisimman rehellinen niin ajatuksiltaan kuin tunteiltaankin.
• Paras paikka keskustelulle on rauhallinen tila, jossa voi keskustella rauhassa ja jossa ei ole melua tai muita häiriötekijöitä. Joissain tapauksissa kannattaa jopa sopia aika ja paikka tapaamiselle ja keskustelulle.

Vanhemman ja lapsen välinen positiivinen keskustelu

Jokaisessa perheessä syntyy toisinaan konflikteja, ja usein niiden määrä kasvaa lapsen kasvaessa. Jos konflikteja lähestytään positiivisella tavalla, muuttuu ongelmista positiiviseen sävyyn keskusteleminen luonnolliseksi osaksi arkea. Positiivisen keskustelun hyötyjä ovat:

• Vanhempi oppii tuntemaan lapsensa paremmin ja toisinpäin. Keskustelemalla asioista lapsen kanssa vanhempi oppii tämän tunteista ja ajatuksista. Olemalla tietoinen lapsen tarpeista voidaan usein välttyä suurilta riidoilta ja konflikteilta.
• Kodin ilmapiiri on harmonisempi. Lapsen kanssa neuvotteleminen ja erilaisista asioista – pienistä ja suurista – keskusteleminen parantaa koko perheen mielialaa.
• Kiintymyksen osoittaminen. Vanhemman ja lapsen välinen positiivinen keskustelu voi olla myös keino osoittaa lapselle hellyyttä ja kiintymystä. Keskusteleminen on hyvä keino saada lapsi avautumaan ja jakamaan pelkojaan, huolenaiheitaan, tarpeitaan ja unelmiaan. Rauhallinen ja miellyttävä keskustelu lapsen kanssa on vanhemman tapa kertoa olevansa lapsen tukena kaikissa tilanteissa.